Nuorten syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet Tampereen seudulla
RANTALA, IRMELI (2006)
2006
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15611
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15611
Tiivistelmä
Useat ministeriöt ja järjestöt ovat laatineet toimenpideohjelmansa alle 25-vuotiaiden nuorten syrjäytymisen torjumiseksi. Tämän esityksen tavoite oli kartoittaa syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet Tampereen seudun kunnissa.
Tutkimuksen pääongelmia oli kolme: 1) Mitä nuorten syrjäytymisen ehkäisyhankkeita on, kenelle ne on suunnattu ja ketkä ovat yhteistyökumppaneina? 2) Miten hankkeet kattavat syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tuen tarpeen; minkälainen malli hankkeista on mahdollisesti muodostettavissa? 3) Minkälaista resurssia hankkeisiin on saatu?
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, joka lähetettiin alueen kuntien sosiaali,- terveys- ja opetusvirastojen sekä työvoima- ja kansaneläketoimistojen esimiesasemassa oleville henkilöille maalis-huhtikuussa 2004. Tarkoitus oli tarkastella hankkeiden tarjontaa myös palvelun etsijän näkökulmasta ja siksi sähköisen kyselyn saivat myös paikallisen ilmaisjakelulehden levikkialueella sijaitsevien kulttuuri- ja nuorisopalvelujen tarjoajat ja eri seurakuntien palvelupisteet. Näin löytyivät ne tahot, jotka nuorikin apua etsiessään löytäisi.
Tutkimus osoitti, että jokaisen kunnan alueella on meneillään lukuisia hankkeita joko kunnan omia tai kuntien yhteisiä, yhteisöjen ja järjestöjen yksin tai yhteisesti ylläpitämiä. Myös valtakunnallisia hankkeita on meneillään Tampereen seudulla. Resurssista vastaavat pääosin kunta suoraan tai välillisesti, valtio ja Euroopan unionin Sosiaalirahasto (ESR) sekä järjestöt, kuten RAY.
Saadun tiedon perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että osa hankkeista toimii määrärahan määrittämän syklin mukaisesti, osa niveltyy organisaation jatkuvaan toimintaan ja tapahtuu toimijoiden päivittäisen toimenkuvan puitteissa. Päällekkäistä toimintaa löytyi vain vähän, mikä muodostaa vaikutelman uusienkin projektien mahtumisesta kyseiselle tehtäväkentälle. Projektien runsaus herätti kuitenkin kysymyksen, miten apua tarvitseva löytää tarvitsemansa palvelun tästä hankeviidakosta. Vai pitääkö kysymys kääntää toisin päin; miten hanke löytää ne koulunsa keskeyttäneet, ammattitaidottomat nuoret, joille koulutuksen jälkeen löytyisi ehkä useitakin työtarjouksia ennustetun työvoimapulan ilmaantuessa.
Avainsanat: nuoret, syrjäytyminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, hanke.
Tutkimuksen pääongelmia oli kolme: 1) Mitä nuorten syrjäytymisen ehkäisyhankkeita on, kenelle ne on suunnattu ja ketkä ovat yhteistyökumppaneina? 2) Miten hankkeet kattavat syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tuen tarpeen; minkälainen malli hankkeista on mahdollisesti muodostettavissa? 3) Minkälaista resurssia hankkeisiin on saatu?
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, joka lähetettiin alueen kuntien sosiaali,- terveys- ja opetusvirastojen sekä työvoima- ja kansaneläketoimistojen esimiesasemassa oleville henkilöille maalis-huhtikuussa 2004. Tarkoitus oli tarkastella hankkeiden tarjontaa myös palvelun etsijän näkökulmasta ja siksi sähköisen kyselyn saivat myös paikallisen ilmaisjakelulehden levikkialueella sijaitsevien kulttuuri- ja nuorisopalvelujen tarjoajat ja eri seurakuntien palvelupisteet. Näin löytyivät ne tahot, jotka nuorikin apua etsiessään löytäisi.
Tutkimus osoitti, että jokaisen kunnan alueella on meneillään lukuisia hankkeita joko kunnan omia tai kuntien yhteisiä, yhteisöjen ja järjestöjen yksin tai yhteisesti ylläpitämiä. Myös valtakunnallisia hankkeita on meneillään Tampereen seudulla. Resurssista vastaavat pääosin kunta suoraan tai välillisesti, valtio ja Euroopan unionin Sosiaalirahasto (ESR) sekä järjestöt, kuten RAY.
Saadun tiedon perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että osa hankkeista toimii määrärahan määrittämän syklin mukaisesti, osa niveltyy organisaation jatkuvaan toimintaan ja tapahtuu toimijoiden päivittäisen toimenkuvan puitteissa. Päällekkäistä toimintaa löytyi vain vähän, mikä muodostaa vaikutelman uusienkin projektien mahtumisesta kyseiselle tehtäväkentälle. Projektien runsaus herätti kuitenkin kysymyksen, miten apua tarvitseva löytää tarvitsemansa palvelun tästä hankeviidakosta. Vai pitääkö kysymys kääntää toisin päin; miten hanke löytää ne koulunsa keskeyttäneet, ammattitaidottomat nuoret, joille koulutuksen jälkeen löytyisi ehkä useitakin työtarjouksia ennustetun työvoimapulan ilmaantuessa.
Avainsanat: nuoret, syrjäytyminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, hanke.