Kokemuksellisen osaamisen haltuunotto. Toimintatutkimus erilaisista toimintamalleista kone- ja metallialalla
NERKKI-SAARINEN, AULI (2006)
2006
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15607
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15607
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida yritysten tarpeisiin toimintamalleja pitkän työkokemuksen kautta syntyneen kokemuksellisen osaamisen haltuunottamiseksi. Tavoitteena oli määritellä kokemuksellinen osaaminen ilmiönä, tunnistaa sen ilmenemismuotoja sekä löytää käytännön työssä toimivia menetelmiä sen haltuunottamiseksi ja siirtämiseksi. Kokemuksellinen osaaminen määriteltiin tässä tutkimuksessa ammatillisen hiljaisen tiedon synonyymiksi.
Tutkimus oli kolmesta tapauksesta koostuva toimintatutkimus. Tutkimuksen aikana suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin kolme kokemuksellisen osaamisen altuunottoprosessia: Koulutuksellinen malli, Työnopastusmalli ja Konkareitten valmennusmalli. Tutkimus toteutettiin syksyn 2001 ja kesän 2004 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui 18 pirkanmaalaista kone- ja metallialan yritystä sekä yksi itä-suomalainen yritys. Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 100 henkilöä.
Tutkimus keskittyi neljään tutkimusongelmaan: Mitä on kokemuksellinen osaaminen? Miten ja
missä kokemuksellinen osaaminen ilmenee? Miten kokemuksellinen osaaminen otetaan haltuun?
Miten kokemuksellinen osaaminen siirretään toisten käyttöön?
Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina ja käytännön toimenpiteiden valinnan perustana oli Kolbin kokemuksellisen oppimisen malli ja kokemuksellinen osaaminen ilmiönä (ammatillinen hiljainen tieto). Ilmiön haasteellisuus (tiedostamattomuus, alitajunnaisuus, sanattomuus, tilannesidonnaisuus, vuorovaikutuksellisuus, intuitionomaisuus jne) määrittelivät toimintamallien suunnittelun ja toteutuksen sekä toimintamallien toteutuksessa käytetyt menetelmät.
Tutkimusaineisto koostui toimintamallien suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin aikana syntyneistä kirjallisista dokumenteista (muistiinpanot, muistiot, suunnitelmat, lukujärjestykset, tehtävät, jne), toteutukseen osallistuneiden yritysten työntekijöiden tuottamista materiaaleista (sanastot, työnkuvaukset, työohjeet, jne), virallisista ohjeista ja määräyksistä (tutkinnon perusteet, tutkintotoimikuntien ohjeistukset, arviointilomakkeistot, jne) sekä toimintamallien suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneiden kirjallisista ja suullisista toimintamallien toimivuuden arviointipalautteista.
Toimintamalleille yhteisen viitekehyksen muodostivat tutkimuksen aikana muotoutuneet taustaajatukset. Ne yhdistivät tutkimuksen käsitteistön ja tutkittavan ilmiön ominaisuudet (kokemuksellinen osaaminen), näkökulman ja tietolähteen (pitkä työkokemus ja sen arvostaminen), käytännön toteutuksen (menetelmien suunnittelu ja toteutus) ja tavoitteet (sekä oppilaitoksen että yrityksen näkökulmasta). Toimintamallit syntyivät ajallisesti peräkkäin, jolloin edellisestä mallista saatuja kokemuksia hyödynnettiin uuden mallin suunnittelussa. Jokaiselle toimintamallille määriteltiin tutkimuksellisten
tavoitteiden lisäksi konkreettiset tavoitteet, joiden kautta mallin suunnittelu ja toteutus muodostui ainutkertaiseksi ja tapauskohtaiseksi.
Tutkimuksen aikana kehitettiin kokemuksellisen osaamisen haltuunottoprosessi, mitä hyödynnettiin kaikkien kolmen toimintamallin käytännön toteutuksessa ja menetelmien valinnassa. Prosessin osat ovat: tiedostaminen, tunnistaminen, havaitseminen, kuvaileminen, analysoiminen ja siirtäminen.
Toimintamallien toteuttamiseen ja arviointiin perustuen voitiin osoittaa, että tämän tutkimuksen toimintamalleille asetettujen tavoitteiden mukaista (tapauskohtaista, tavoite-, sekä yksilö-, ryhmä- ja organisaatiosidonnaista) kokemuksellista osaamista on mahdollista ottaa haltuun. Toimintamallien sovellettavuus toisiin organisaatioihin perustuu kokemuksellisen osaamisen ilmiön tunnistamiseen, sen haltuunotolle asettamien edellytysten tiedostamiseen ja konkreettisten tavoitteiden tarkkaan määrittelyyn. Tutkimuksesta saatujen kokemusten perusteella oli merkityksellistä huomata, että
jokainen kokemuksellisen osaamisen haltuunottoon kehitetty toimintamalli tulee suunnitella ja toteuttaa tapauskohtaisesti mallille asetettujen konkreettisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoite määrittelee mm. toteutustavan, käytettävät menetelmät, resurssit sekä toivotun lopputuotoksen.
Avainsanat: kokemuksellinen osaaminen, ammatillinen hiljainen tieto, toimintamalli, kokemuksellisen osaamisen haltuunottoprosessi, vuorovaikutus
Tutkimus oli kolmesta tapauksesta koostuva toimintatutkimus. Tutkimuksen aikana suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin kolme kokemuksellisen osaamisen altuunottoprosessia: Koulutuksellinen malli, Työnopastusmalli ja Konkareitten valmennusmalli. Tutkimus toteutettiin syksyn 2001 ja kesän 2004 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui 18 pirkanmaalaista kone- ja metallialan yritystä sekä yksi itä-suomalainen yritys. Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 100 henkilöä.
Tutkimus keskittyi neljään tutkimusongelmaan: Mitä on kokemuksellinen osaaminen? Miten ja
missä kokemuksellinen osaaminen ilmenee? Miten kokemuksellinen osaaminen otetaan haltuun?
Miten kokemuksellinen osaaminen siirretään toisten käyttöön?
Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina ja käytännön toimenpiteiden valinnan perustana oli Kolbin kokemuksellisen oppimisen malli ja kokemuksellinen osaaminen ilmiönä (ammatillinen hiljainen tieto). Ilmiön haasteellisuus (tiedostamattomuus, alitajunnaisuus, sanattomuus, tilannesidonnaisuus, vuorovaikutuksellisuus, intuitionomaisuus jne) määrittelivät toimintamallien suunnittelun ja toteutuksen sekä toimintamallien toteutuksessa käytetyt menetelmät.
Tutkimusaineisto koostui toimintamallien suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin aikana syntyneistä kirjallisista dokumenteista (muistiinpanot, muistiot, suunnitelmat, lukujärjestykset, tehtävät, jne), toteutukseen osallistuneiden yritysten työntekijöiden tuottamista materiaaleista (sanastot, työnkuvaukset, työohjeet, jne), virallisista ohjeista ja määräyksistä (tutkinnon perusteet, tutkintotoimikuntien ohjeistukset, arviointilomakkeistot, jne) sekä toimintamallien suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneiden kirjallisista ja suullisista toimintamallien toimivuuden arviointipalautteista.
Toimintamalleille yhteisen viitekehyksen muodostivat tutkimuksen aikana muotoutuneet taustaajatukset. Ne yhdistivät tutkimuksen käsitteistön ja tutkittavan ilmiön ominaisuudet (kokemuksellinen osaaminen), näkökulman ja tietolähteen (pitkä työkokemus ja sen arvostaminen), käytännön toteutuksen (menetelmien suunnittelu ja toteutus) ja tavoitteet (sekä oppilaitoksen että yrityksen näkökulmasta). Toimintamallit syntyivät ajallisesti peräkkäin, jolloin edellisestä mallista saatuja kokemuksia hyödynnettiin uuden mallin suunnittelussa. Jokaiselle toimintamallille määriteltiin tutkimuksellisten
tavoitteiden lisäksi konkreettiset tavoitteet, joiden kautta mallin suunnittelu ja toteutus muodostui ainutkertaiseksi ja tapauskohtaiseksi.
Tutkimuksen aikana kehitettiin kokemuksellisen osaamisen haltuunottoprosessi, mitä hyödynnettiin kaikkien kolmen toimintamallin käytännön toteutuksessa ja menetelmien valinnassa. Prosessin osat ovat: tiedostaminen, tunnistaminen, havaitseminen, kuvaileminen, analysoiminen ja siirtäminen.
Toimintamallien toteuttamiseen ja arviointiin perustuen voitiin osoittaa, että tämän tutkimuksen toimintamalleille asetettujen tavoitteiden mukaista (tapauskohtaista, tavoite-, sekä yksilö-, ryhmä- ja organisaatiosidonnaista) kokemuksellista osaamista on mahdollista ottaa haltuun. Toimintamallien sovellettavuus toisiin organisaatioihin perustuu kokemuksellisen osaamisen ilmiön tunnistamiseen, sen haltuunotolle asettamien edellytysten tiedostamiseen ja konkreettisten tavoitteiden tarkkaan määrittelyyn. Tutkimuksesta saatujen kokemusten perusteella oli merkityksellistä huomata, että
jokainen kokemuksellisen osaamisen haltuunottoon kehitetty toimintamalli tulee suunnitella ja toteuttaa tapauskohtaisesti mallille asetettujen konkreettisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoite määrittelee mm. toteutustavan, käytettävät menetelmät, resurssit sekä toivotun lopputuotoksen.
Avainsanat: kokemuksellinen osaaminen, ammatillinen hiljainen tieto, toimintamalli, kokemuksellisen osaamisen haltuunottoprosessi, vuorovaikutus