Maallikko ammattilaisuuden peilinä. Tutkimus maallikon määrityksistä ja roolista Mikä hätänä? -projektin projektiryhmän keskusteluissa

Abstract

Tutkimuksen lähtökohtana ovat olleet sellaiset ongelmalliset asiakastilanteet, joihin asiakas on pyytänyt tuekseen ulkopuolista ihmistä, maallikkoa. Tämä osoittautui seikaksi, johon kukaan näiden asiakkaiden kanssa työskennelleistä ammattilaisista ei suhtautunut neutraalisti. Maallikon mukaan tulo aiheutti hämmennystä. Tämä ilmiö, samoin kuin ongelmalliset asiakastilanteet laajemminkin, otettiin käsittelyyn Tampereella Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman ja Kansalaisareena ry:n toteuttaman Mikä hätänä? ­projektin projektiryhmässä. Ryhmän jäsenet olivat pääasiassa sosiaalialan ammattilaisia. Ryhmälle oli annettu tavoitteeksi miettiä syitä, seurauksia ja ratkaisuvaihtoehtoja asiakkaan hankalaksi kokemaan tilanteeseen sekä löytää kriittisen reflektoinnin kautta uusia välineitä ryhmän jäsenten omaan asiakastyöhön. Ryhmä oli erityisesti koottu näitä kahta tavoitetta ajatellen. Keskustelut nauhoitettiin, ja ne ovat olleet aineistona tässä tutkimuksessa, jossa diskurssianalyysin keinoin on paikannettu maallikon roolia. Maallikkoa on tarkasteltu erityisesti ensinnäkin niiden ehtojen kautta, joilla hänet otetaan asiakkaan ja ammattilaisen väliseen asiointiin varteenotettavana osapuolena ja toiseksi osana pääosin ammattilaisista koostuvaa ryhmää.

Saksalainen Helene Müller-Kohlenberg on kuvannut ideaalista asiakkaan, ammattilaisen ja maallikon välistä yhteistyötä kolmion avulla, jossa kärkinä ovat nämä kolme osapuolta ja jonka sivuilla on kuvattuna heidän työnjakonsa. Ideaalimallissa vuorovaikutus on tasapainoista, dialogista, ja kukin osapuoli tuo yhteistyöhön omat vahvuutensa. Tämän tutkimuksen perusteella tilanne on toinen. Ammattilaisella on valta ratkaista asiakkaan tahdosta riippumatta tuleeko maallikko mukaan yhteistyöhön. Maallikko on siis arvioitava, ylimääräinen osapuoli, eikä hän välttämättä ole tervetullut, vaikka asiakas sitä toivoisikin. Neuvottelua käydään ammattilaisen ja maallikon välillä.

Osana projektiryhmää maallikon rooli peilinä vahvistui. Hänen kertomansa tilanteet nostattivat vilkkaan keskustelun, joka kääntyi nopeasti ammattilaisen ja asiakkaan väliseen yhteistyöhön ja sitä määrittäviin ehtoihin sekä siihen, että keskeistä on tunnistaa, mihin yksittäinen ammattilainen kykenee vaikuttamaan ja mikä edellyttää kollektiivista vastuunkantoa Sen lisäksi maallikko toimi tässä projektissa esimerkkitoimijana, mitä kautta projektin loppua kohden ryhmän asettamat määritykset maallikolle ja ammattilaiselle lähtivät sekoittumaan. Ryhmä määritteli asiakkaan kannalta asioiden hoitumista edistäväksi maallikoksi sellaisen, joka tuntee palvelujärjestelmää ja sen toimintaa riittävän hyvin. Toisaalta ammattilaisen eduksi määrittyi kyky hyödyntää maallikkomaisia toimintatapoja erityisesti tasavertaisessa, dialogisuutta tavoittelevassa vuorovaikutuksessa. Projektin loppuvaiheessa keskusteluun nousi villin maallikon käsite. Ammattilaisten näkökulmasta käsitteeseen liitettiin alkuun ajatus asioiden haitallisesta sotkemisesta. Uudelleen määrittelyn kautta käsite kuitenkin muotoutui vapauttavaksi symboliksi myös ammattilaisten toisin toimimisen mahdollisuudelle.

Hakutermit:

maallikko, ammattilainen, sosiaalityö, dialogi