Rough Machine Translation in the Communication Process

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan kääntämistä viestintäprosessin osana ja pohditaan, missä määrin perinteisiä kääntämisen teorioita ja käännösprosessia voidaan soveltaa konekääntämisen yhteydessä. Jatkuvasti lisääntyvän käännöstarpeen vuoksi käännösprosessia on pyritty tehostamalla erilaisilla tietoteknisillä ratkaisuilla termipankeista ja käännösmuisteista aina konekäännösjärjestelmiin. Viestinnän kannalta käännöstarve voidaan jakaa kolmeen ryhmään: kääntäminen tiedon jakamista varten, kääntäminen tiedon hakemista varten ja kääntäminen interaktiota varten. Tämä jako on periaatteessa sama riippumatta siitä, tapahtuuko kääntäminen ihmisen vai koneen toimesta.

Ammattikääntäjien pääasiallisin työkenttä on kuitenkin julkaistavaksi tarkoitetun materiaalin kääntäminen, johon konekääntäminen ei välttämättä sovellu. Tällaisen materiaalin lisäksi esimerkiksi Internetissä on kuitenkin valtavasti informaatiota, jonka kääntämiseen ihmiskääntäjien voimavarat eivät riitä vaikka heillä olisi käytössään tietokoneavusteiset järjestelmät. Tästä syystä kääntämisen apuvälineitä on myös muiden kuin ammattikääntäjien käytössä. Heidän kannaltaan on tärkeää saada selville, mitä jokin teksti pitää sisällään edes pääpiirteissään.

Tämä tutkimus on myös tapaustutkimus, jolla pyritään selvittämään, kuinka hyödylliseksi käyttäjät kokevat Roughlate-konekäännöspalvelun ja miten palvelua voisi kehittää. Alun perin Roughlate-palvelun kohderyhmäksi oli ajateltu henkilöt, jotka eivät osaa suomea. Palvelun avulla he saavat itsenäisesti selville tekstin sisällön. Kyselyyn saadut vastaukset osoittivat, että jos Roughlate-palvelua ei olisi tarjolla, he joko pyytäisivät apua kollegoiltaan tai jättäisivät tekstin kääntämättä. Roughlate siis vähentää kollegoille osoitettuja käännöspyyntöjä. Tutkimuksessa ilmeni kuitenkin, että konekäännöstä käytetäänn myös tekstin tuottamiseen. Tällöin käyttäjät eivät ole kääntäjiä, vaan esimerkiksi suunnittelijoita, joiden pitää kirjoittaa teksti englanniksi. He käyttävät Roughlate-palvelua ensimmäisen englanninkielisen luonnoksen tuottamiseen. Heidän kannaltaan palvelu on hyödyllinen, koska se nopeuttaa kirjoittamista ja poimii sanastoista valmiiksi erikoistermit.

Tutkimus tukee näkemystä, että raaka konekäännös voi olla tärkeä osa viestintäketjua. Ihmiset ovat tyytyväisiä raakakäännökseen, jos he haluavat vain nopeasti tietää lähdetekstin sisällön pääpiirteissään. Tällöin kyseessä ovat yleensä lyhytaikaiset, kertaluonteiset tekstit, joita ei välttämättä edes tallenneta. Palvelun avulla käännetään myös tekstejä, joita ei muussa tapauksessa käännettäisi lainkaan. Koetaan myös, että onnistuneen viestinnän kannalta puutteellinenkin raaka konekäännös on parempi kuin ei käännöstä lainkaan.

Hakutermit:

konekääntäminen, viestintä, käännösteoria, raakakäännös