Korpusvetoinen juridinen kääntäminen
PROBIRSKAJA-TURUNEN, SVETLANA (2005)
PROBIRSKAJA-TURUNEN, SVETLANA
2005
Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-12-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15253
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15253
Tiivistelmä
Hakutermit: juridinen kääntäminen, korpusteknologia, kontekstuaalinen merkitysteoria, funktionaaliset vastineet, tiedonhakumenetelmät, prosessilainsäädäntö
Tutkimus on lähtenyt liikkeelle juridisen kääntämisen ja korpusteknologian integrointiajatuksesta. Korpusteknologia nähdään tässä tutkimuksessa ensisijaisesti kääntämisen apuvälineenä, ja tutkimus sijoittuu siten soveltavan korpuspohjaisen käännöstutkimuksen piiriin. Tutkimuksessa kartoitetaan kääntäjän tiedonlähteitä yleisellä tasolla ja erityisesti juridisen kääntämisen lähteitä ja oikeusviestinnän sisäisiä tiedonlähteitä, joita ehdotetaan korpusaineistoksi, koska niiden kautta kääntäjä voi parhaiten sosialisoida itseään ja käännöksiään osaksi oikeusdiskurssia.
Tutkimusaineistona on kaksikielinen verrannollinen korpus, jossa on toisaalta Suomen ja toisaalta Venäjän prosessilainsäädäntöä. Kyseisen korpuksen katsotaan muodostavan kontekstin ja diskursiiviset puitteet muille käännettäville prosessioikeudellisille teksteille, jotka tavalla tai toisella juontavat merkityksensä prosessilaeista. Isojen tekstimassojen tutkiminen on tehokkaimmillaan korpuslingvististen menetelmien avulla. Verrannollisten korpusten konsultointimenetelmät korpusteknologian avulla ovat vasta kehittämisvaiheessa ja tässä tutkimuksessa tartutaan haasteeseen kehittää soveltava menetelmä, jonka avulla verrannollisesta korpuksesta voidaan hakea funktionaalisia vastineita. Hypoteesina oleva hakumenetelmämalli perustuu oletukseen, että funktionaaliset vastineet käyttäytyvät leksikogrammaattisella tasolla jokseenkin samankaltaisesti saman erikoisalan sisällä ja että funktionaalisia vastineita voidaan siten kohdistaa niiden yhteisten kollokaattien (naapurisanojen) avu!
lla. Tätä oletusta on tukemassa kontekstuaalinen merkitysteoria ja havaittuja samankaltaisuuksia osakorpusten tilannekonteksteissa. Hypoteesina olevan hakumenetelmän havainnollistamiseksi ja testaamiseksi tutkitaan tiedossa olevien funktionaalisten vastineiden ko(n)teksteja tarkoituksena selvittää, kollokoivatko funktionaaliset vastineet tosiaan samankaltaisesti saman erikoisalan sisällä. Tutkimuskohteiksi valittiin oikeudenkäynnin subjekteja, jotka oikeudenkäynnin keskeisinä toimijoina edustavat tekstien ideationaalista merkitystä.
Analyysi on osoittanut, että kaikille tutkittaville vastinepareille voidaan osoittaa ainakin joitakin yhteisiä kollokaatteja, joten siltä osin hypoteesi saa vahvistuksen. Tarvitaan kuitenkin teknillispainotteista jatkotutkimusta ja kokeellista tiedonhakujärjestelmää selvittämään, ovatko kyseiset yhteiset kollokaatit riittäviä vastineiden hakemiseksi. Analyysista ja aineistosta käsin yritetään myös osoittaa, mistä erilainen kollokointi johtuu, ja ennakoida samalla tulevien tiedonhakujen mahdollisia ongelmakohtia.
Vaikka tutkimuksessa ehdotettavan tiedonhakumallin käytännön sovelluksiin on vielä matka johtuen ennen kaikkea teknisistä seikoista, sen teoreettisena antina voidaan pitää uutta tapaa nähdä oikeudellisia merkitysyksiköitä ja funktionaalisia vastineita. Sanojen kollokatiiviset suhteet voidaan nähdä ontologisina suhteina, joita voidaan linkittää edelleen sosiokulttuuriseen kontekstiin. Erot funktionaalisten vastineiden kollokatiivisissa suhteissa palautuvat viime kädessä eroihin sosiokulttuurisella tasolla. Korpusteknologia paljastaa ennen muuta tutkimuksenarvoisia kohteita, jotka olisivat ehkä muuten jääneet tiedostamatta, ja toimii hypoteesien lähteenä. Tutkimusta voidaan laajentaa soveltamalla esitettyjä menetelmiä muihin tutkimuskohteisiin, linkittämällä eksplisiittisemmin korpusteknologian leksikogrammaattisella tasolla paljastamat kohteet sosiokulttuuriseen kontekstiin ja kehittämällä teknisiä sovelluksia. Korpusteknologia voi toimia ihmistieteiden ja kovien tieteiden yhdistävänä lenkkinä, ja tässä tutkimuksessa se on yhdistänyt ainakin joiltakin osin käännöstutkimuksen, oikeusinformatiikan, korpuslingvistiikan ja informaatiotutkimuksen.
Tutkimus on lähtenyt liikkeelle juridisen kääntämisen ja korpusteknologian integrointiajatuksesta. Korpusteknologia nähdään tässä tutkimuksessa ensisijaisesti kääntämisen apuvälineenä, ja tutkimus sijoittuu siten soveltavan korpuspohjaisen käännöstutkimuksen piiriin. Tutkimuksessa kartoitetaan kääntäjän tiedonlähteitä yleisellä tasolla ja erityisesti juridisen kääntämisen lähteitä ja oikeusviestinnän sisäisiä tiedonlähteitä, joita ehdotetaan korpusaineistoksi, koska niiden kautta kääntäjä voi parhaiten sosialisoida itseään ja käännöksiään osaksi oikeusdiskurssia.
Tutkimusaineistona on kaksikielinen verrannollinen korpus, jossa on toisaalta Suomen ja toisaalta Venäjän prosessilainsäädäntöä. Kyseisen korpuksen katsotaan muodostavan kontekstin ja diskursiiviset puitteet muille käännettäville prosessioikeudellisille teksteille, jotka tavalla tai toisella juontavat merkityksensä prosessilaeista. Isojen tekstimassojen tutkiminen on tehokkaimmillaan korpuslingvististen menetelmien avulla. Verrannollisten korpusten konsultointimenetelmät korpusteknologian avulla ovat vasta kehittämisvaiheessa ja tässä tutkimuksessa tartutaan haasteeseen kehittää soveltava menetelmä, jonka avulla verrannollisesta korpuksesta voidaan hakea funktionaalisia vastineita. Hypoteesina oleva hakumenetelmämalli perustuu oletukseen, että funktionaaliset vastineet käyttäytyvät leksikogrammaattisella tasolla jokseenkin samankaltaisesti saman erikoisalan sisällä ja että funktionaalisia vastineita voidaan siten kohdistaa niiden yhteisten kollokaattien (naapurisanojen) avu!
lla. Tätä oletusta on tukemassa kontekstuaalinen merkitysteoria ja havaittuja samankaltaisuuksia osakorpusten tilannekonteksteissa. Hypoteesina olevan hakumenetelmän havainnollistamiseksi ja testaamiseksi tutkitaan tiedossa olevien funktionaalisten vastineiden ko(n)teksteja tarkoituksena selvittää, kollokoivatko funktionaaliset vastineet tosiaan samankaltaisesti saman erikoisalan sisällä. Tutkimuskohteiksi valittiin oikeudenkäynnin subjekteja, jotka oikeudenkäynnin keskeisinä toimijoina edustavat tekstien ideationaalista merkitystä.
Analyysi on osoittanut, että kaikille tutkittaville vastinepareille voidaan osoittaa ainakin joitakin yhteisiä kollokaatteja, joten siltä osin hypoteesi saa vahvistuksen. Tarvitaan kuitenkin teknillispainotteista jatkotutkimusta ja kokeellista tiedonhakujärjestelmää selvittämään, ovatko kyseiset yhteiset kollokaatit riittäviä vastineiden hakemiseksi. Analyysista ja aineistosta käsin yritetään myös osoittaa, mistä erilainen kollokointi johtuu, ja ennakoida samalla tulevien tiedonhakujen mahdollisia ongelmakohtia.
Vaikka tutkimuksessa ehdotettavan tiedonhakumallin käytännön sovelluksiin on vielä matka johtuen ennen kaikkea teknisistä seikoista, sen teoreettisena antina voidaan pitää uutta tapaa nähdä oikeudellisia merkitysyksiköitä ja funktionaalisia vastineita. Sanojen kollokatiiviset suhteet voidaan nähdä ontologisina suhteina, joita voidaan linkittää edelleen sosiokulttuuriseen kontekstiin. Erot funktionaalisten vastineiden kollokatiivisissa suhteissa palautuvat viime kädessä eroihin sosiokulttuurisella tasolla. Korpusteknologia paljastaa ennen muuta tutkimuksenarvoisia kohteita, jotka olisivat ehkä muuten jääneet tiedostamatta, ja toimii hypoteesien lähteenä. Tutkimusta voidaan laajentaa soveltamalla esitettyjä menetelmiä muihin tutkimuskohteisiin, linkittämällä eksplisiittisemmin korpusteknologian leksikogrammaattisella tasolla paljastamat kohteet sosiokulttuuriseen kontekstiin ja kehittämällä teknisiä sovelluksia. Korpusteknologia voi toimia ihmistieteiden ja kovien tieteiden yhdistävänä lenkkinä, ja tässä tutkimuksessa se on yhdistänyt ainakin joiltakin osin käännöstutkimuksen, oikeusinformatiikan, korpuslingvistiikan ja informaatiotutkimuksen.