Henkilöstön osaaminen organisaation kilpailuetuna
ERÄVALO, LAILA (2005)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
ERÄVALO, LAILA
2005
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2005-05-18Tiivistelmä
Hakutermit:
osaaminen, osaamisen kehittäminen, osaamisen johtaminen, oppiva organisaatio
Yleisesti katsotaan, että ammatillisen koulutuksen tavoitteena on kouluttaa osaavaa työvoimaa työmarkkinoille. Yhtä selvää ei kuitenkaan ole se mitä osaava työvoima työmarkkinoilla tarkoittaa. Ongelmallista on, että käsitettä ”osaaminen” käytetään hyvin monissa asiayhteyksissä ja eri näkökulmista katsottuna. Esimerkiksi kasvatustieteellisen, liiketaloudellisen ja arkielämän näkökulmat saattavat oleellisesti erota toisistaan ja antavat siten kukin käsitteelle erilaisen merkityksen. Tähän ongelmaan pureutumiseksi tutkija päätti hakea vastausta siihen, mitä osaamisella tarkoitetaan liiketoimintakontekstissa. Tutkimustehtävänä on siten kuvata tekstejä tulkitsemalla käsitteen "osaaminen” merkitystä liiketoimintaa harjoittavan organisaation kontekstissa ja tematisoituna koskemaan henkilöstön osaamisen kehittämistä organisaation kilpailueduksi. Tutkimuksen tieteenfilosofinen perusta on hermeneuttisessa tieteenperinteessä ja tutkimusote on kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä on tulkitseva käsitetutkimus. Tutkimus on suoritettu kirjallisuustutkimuksena, joka on jaettu kahteen osaan.
Tutkimuksen ensimmäisen osan tavoitteena on kuvata osaamisen käsitteen kontekstia, koska se vaikuttaa siihen millaiseksi osaamisen käsitteen merkitys muodostuu. Käsitteen konteksti tässä tutkimuksessa koostuu osaamisen kehittämisen prosessista, joka on kontekstin keskeisin osa, käytön kontekstista ja sanallisesta kontekstista. Osaamisen kehittämisen prosessi konstruoidaan viitekehyksen teorioiden avulla kirjallisuudesta saaduista avaintekijöistä. Prosessilla on perustavanlaatuinen funktio sekä kontekstina että merkityksen muodostajana osaamisen käsitteen merkityksenannossa.
Osaamisen kehittämisen prosessin funktio merkityksen muodostajana näkyy muun muassa siitä, että sen toimintojen tuloksena osaamisen käsitteelle voidaan löytää asiayhteyksiä, joista ilmenevät: osaamisen rooli strategisena kilpailuvälineenä; mistä osaamisesta saadaan kilpailuetua; mitkä asiat vaikuttavat osaamisen kehittymiseen; mistä ja miten osaamista löytyy; miten osaamista voidaan kehittää; ja mikä muodostetun osaamisen arvo on. Asiayhteyksistä voidaan muodostaa osaamiselle eksplisiittisiä merkityksiä tai implisiittisesti omaksuttuja merkityksiä. Yksilön tulkittaessa osaamisen käsitettä, hän antaa sille merkityksen merkitysperspektiiviensä kautta ja työtilanteensa mukaan, joka vaihtelee hänen työtehtävänsä ja ammattikuntansa mukaisesti. Hän saattaa tulkita osaamisen käsitettä keskustellessaan kollegoiden kanssa, lukiessaan organisaation julkaisemaa raporttia, kuunnellessaan esimiestään palaverissa tai havainnoimalla kokeneen kollegan työskentelyä. Edellä mainitut merkityksenannot ovat sidoksissa siihen tilanteeseen, jossa merkityksenanto tapahtuu.
Tutkimuksen toisen osan tavoitteena on selittää osaamisen merkitystä hakemalla kirjallisuudesta osaamiskäsitteelle merkityksenantoja ja määritelmiä, jotka huomioivat tutkimustehtävän teeman ja kontekstin. Näissä merkityksenannoissa merkityksen antaja pyrkii löytämään käsitteen ydinsisällön, joka pätee useissa konteksteissa. Kirjallisuudesta saaduista osaamiskäsitteen määritelmistä erityisesti Ellströmin sekä Sanchezin ja Heenen määritelmät näyttävät sopivan tutkimuksen viitekehykseen parhaiten antamaan merkityksen osaamiskäsitteelle. Tutkija edelleen kehitti merkityksenantoja luomalla niistä synteesin, jolloin osaamiskäsitteelle saatiin yksi merkitys, joka toimii organisaation erilaisissa toimintaympäristöissä sisältäen sekä organisaation että yksilön osaamisen. Synteesin mukaan osaaminen tarkoittaa liiketoimintaympäristössä, jossa osaamisesta kehitetään kilpailuetua, organisaation kykyä toteuttaa päämääränsä tai visionsa hyödyntämällä yksilöiden tietoja ja taitoja, jotka ovat olemassa olevien ja tulevien tehtävien kvalifikaatioiden kanssa yhteensopivien kompetenssien perustana.
Osaamisen käsitteen merkityksen perustaminen koko osaamisen kehittämisen prosessin toimintaan avaa uuden ulottuvuuden henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Prosessi auttaa näkemään, että osaamista, joka yltää antamaan kilpailuetua, on rakennettava organisaation kaikissa toimintayksiköissä osaksi kokonaisuutta, organisaation koko toimintaa ajatellen ja, että se on suunnattava kehittämisen kaikissa vaiheissa organisaation päämäärän saavuttamiseen. Strategian näkökulmasta katsottuna organisaation keskeinen osaaminen kilpailuedun saavuttamiseksi on päämääriin nähden sopivien kompetenssien hankkiminen ja kehittäminen sekä osaamisen kehittämisen prosessin johtaminen erilaisissa ympäristöissä. Johtamisessa on keskeistä varmistaa, että organisaation ja yksittäisten työntekijöiden näkemykset osaamisen käsitteen merkityksestä ja sisällöstä ovat yhteneväiset. Organisaatio voi vaikuttaa yhteisen kielen luomiseen muun muassa johtamistavalla, vahvistamalla henkilöstön muutosvalmiutta ja luomalla oppimista edistävää ympäristöä ja kulttuuria. Koska osaamisen käsitteen merkitys vaihtelee käyttäjän ja tilanteen mukaan on tärkeätä, että toimijat organisaation sisällä ja ulkopuolella voivat olla vapaassa vuorovaikutuksessa keskenään ja sitä kautta oppia tuntemaan ja ymmärtämään toistensa näkökulmia.
osaaminen, osaamisen kehittäminen, osaamisen johtaminen, oppiva organisaatio
Yleisesti katsotaan, että ammatillisen koulutuksen tavoitteena on kouluttaa osaavaa työvoimaa työmarkkinoille. Yhtä selvää ei kuitenkaan ole se mitä osaava työvoima työmarkkinoilla tarkoittaa. Ongelmallista on, että käsitettä ”osaaminen” käytetään hyvin monissa asiayhteyksissä ja eri näkökulmista katsottuna. Esimerkiksi kasvatustieteellisen, liiketaloudellisen ja arkielämän näkökulmat saattavat oleellisesti erota toisistaan ja antavat siten kukin käsitteelle erilaisen merkityksen. Tähän ongelmaan pureutumiseksi tutkija päätti hakea vastausta siihen, mitä osaamisella tarkoitetaan liiketoimintakontekstissa. Tutkimustehtävänä on siten kuvata tekstejä tulkitsemalla käsitteen "osaaminen” merkitystä liiketoimintaa harjoittavan organisaation kontekstissa ja tematisoituna koskemaan henkilöstön osaamisen kehittämistä organisaation kilpailueduksi. Tutkimuksen tieteenfilosofinen perusta on hermeneuttisessa tieteenperinteessä ja tutkimusote on kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä on tulkitseva käsitetutkimus. Tutkimus on suoritettu kirjallisuustutkimuksena, joka on jaettu kahteen osaan.
Tutkimuksen ensimmäisen osan tavoitteena on kuvata osaamisen käsitteen kontekstia, koska se vaikuttaa siihen millaiseksi osaamisen käsitteen merkitys muodostuu. Käsitteen konteksti tässä tutkimuksessa koostuu osaamisen kehittämisen prosessista, joka on kontekstin keskeisin osa, käytön kontekstista ja sanallisesta kontekstista. Osaamisen kehittämisen prosessi konstruoidaan viitekehyksen teorioiden avulla kirjallisuudesta saaduista avaintekijöistä. Prosessilla on perustavanlaatuinen funktio sekä kontekstina että merkityksen muodostajana osaamisen käsitteen merkityksenannossa.
Osaamisen kehittämisen prosessin funktio merkityksen muodostajana näkyy muun muassa siitä, että sen toimintojen tuloksena osaamisen käsitteelle voidaan löytää asiayhteyksiä, joista ilmenevät: osaamisen rooli strategisena kilpailuvälineenä; mistä osaamisesta saadaan kilpailuetua; mitkä asiat vaikuttavat osaamisen kehittymiseen; mistä ja miten osaamista löytyy; miten osaamista voidaan kehittää; ja mikä muodostetun osaamisen arvo on. Asiayhteyksistä voidaan muodostaa osaamiselle eksplisiittisiä merkityksiä tai implisiittisesti omaksuttuja merkityksiä. Yksilön tulkittaessa osaamisen käsitettä, hän antaa sille merkityksen merkitysperspektiiviensä kautta ja työtilanteensa mukaan, joka vaihtelee hänen työtehtävänsä ja ammattikuntansa mukaisesti. Hän saattaa tulkita osaamisen käsitettä keskustellessaan kollegoiden kanssa, lukiessaan organisaation julkaisemaa raporttia, kuunnellessaan esimiestään palaverissa tai havainnoimalla kokeneen kollegan työskentelyä. Edellä mainitut merkityksenannot ovat sidoksissa siihen tilanteeseen, jossa merkityksenanto tapahtuu.
Tutkimuksen toisen osan tavoitteena on selittää osaamisen merkitystä hakemalla kirjallisuudesta osaamiskäsitteelle merkityksenantoja ja määritelmiä, jotka huomioivat tutkimustehtävän teeman ja kontekstin. Näissä merkityksenannoissa merkityksen antaja pyrkii löytämään käsitteen ydinsisällön, joka pätee useissa konteksteissa. Kirjallisuudesta saaduista osaamiskäsitteen määritelmistä erityisesti Ellströmin sekä Sanchezin ja Heenen määritelmät näyttävät sopivan tutkimuksen viitekehykseen parhaiten antamaan merkityksen osaamiskäsitteelle. Tutkija edelleen kehitti merkityksenantoja luomalla niistä synteesin, jolloin osaamiskäsitteelle saatiin yksi merkitys, joka toimii organisaation erilaisissa toimintaympäristöissä sisältäen sekä organisaation että yksilön osaamisen. Synteesin mukaan osaaminen tarkoittaa liiketoimintaympäristössä, jossa osaamisesta kehitetään kilpailuetua, organisaation kykyä toteuttaa päämääränsä tai visionsa hyödyntämällä yksilöiden tietoja ja taitoja, jotka ovat olemassa olevien ja tulevien tehtävien kvalifikaatioiden kanssa yhteensopivien kompetenssien perustana.
Osaamisen käsitteen merkityksen perustaminen koko osaamisen kehittämisen prosessin toimintaan avaa uuden ulottuvuuden henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Prosessi auttaa näkemään, että osaamista, joka yltää antamaan kilpailuetua, on rakennettava organisaation kaikissa toimintayksiköissä osaksi kokonaisuutta, organisaation koko toimintaa ajatellen ja, että se on suunnattava kehittämisen kaikissa vaiheissa organisaation päämäärän saavuttamiseen. Strategian näkökulmasta katsottuna organisaation keskeinen osaaminen kilpailuedun saavuttamiseksi on päämääriin nähden sopivien kompetenssien hankkiminen ja kehittäminen sekä osaamisen kehittämisen prosessin johtaminen erilaisissa ympäristöissä. Johtamisessa on keskeistä varmistaa, että organisaation ja yksittäisten työntekijöiden näkemykset osaamisen käsitteen merkityksestä ja sisällöstä ovat yhteneväiset. Organisaatio voi vaikuttaa yhteisen kielen luomiseen muun muassa johtamistavalla, vahvistamalla henkilöstön muutosvalmiutta ja luomalla oppimista edistävää ympäristöä ja kulttuuria. Koska osaamisen käsitteen merkitys vaihtelee käyttäjän ja tilanteen mukaan on tärkeätä, että toimijat organisaation sisällä ja ulkopuolella voivat olla vapaassa vuorovaikutuksessa keskenään ja sitä kautta oppia tuntemaan ja ymmärtämään toistensa näkökulmia.