Kuntien liiketoiminta -kunnallisten prosessien kehittämisen väline

Abstract

Hakutermit:

kuntien liiketoiminta, omistajaohjaus, strategiat, kontingenssiteoria, NPM

Kuntien rooli palveluiden tuottajana perinteisen mallin mukaisesti on muuttunut ja palveluyksiköitä on yhtiöitetty ja liikelaitostettu. Toinen toimintamalliin liittyvä muutos kunnissa on tapahtunut johtamisen suhteen. Monissa kunnissa on otettu käyttöön konsernijohtamisen malli. Konserninjohtamisessa on kyettävä hallinnoimaan ja koordinoimaan hierarkisen johtamisen lisäksi erilaisia verkostomaisia kumppanuuksia. Yhtenä syynä siihen on palvelujen yhtiöittäminen ja muiden markkinatoimijoiden hyödyntäminen kuntien palvelukentässä, jolloin perinteinen hierarkian suoman valtuutuksen mukainen johtaminen ei yksin tule kysymykseen. Johtaminen perustuu siten myös omistajuuteen. Johtamisjärjestelmän muutokseen linkittyy strateginen johtaminen, jonka avulla kuntakonsernin tulisi pystyä varmistamaa sekä lyhyen että pitkän aikavälin menestyminen ja laadukkaat palvelut.

Tässä työssä perehdytään kuntien liiketoimintaan ja liiketoiminnan omistajastrategioihin kuntayhtiöissä ja liikelaitoksissa. Tämän tutkimuksen viitekehys rakentuu kontingenssiteoriasta, strategian käsitteistöstä ja New Public Managementi- keinojoukosta, joiden avulla muodostuu käsitys menestyvän julkisen organisaation toimintatavoista. Tutkimus lähtee hypoteesimaisesta oletuksesta, että organisaatiot pyrkivät varmistamaan menestyksensä vastaamalla ympäristön muutosvoimiin ja tarpeisiin.

Tätä tutkimusta varten haastateltiin yhteensä yhdeksää kunnan virkamiestä tai luottamusjohtajaa. Työn tutkimuskysymykset kuuluvat:

1. Millaisia syitä ja tavoitteita kaupungit nimeävät liiketoiminnan

toteuttamiselle?

2. Millä omistajaohjauksen keinoilla tavoitteisiin pyritään?

3. Missä määrin kaupungit huomioivat ympäristön muutospaineita liiketoiminnan ohjauksessa ja strategisissa painopisteissä?

4. Miten hyvin kaupunkien poliittis-hallinnolliset prosessit tukevat liiketoiminnan tavoitteita?

Keskeisimmät havainnot aineiston valossa ovat: Liiketoiminnan toteuttajana kunta ei ole nopein mahdollinen reagoija ympäristön muutokseen, eikä strategiaa ja organisaatiorakennetta muuteta kovin nopeasti. Poliittis-hallinnollinen prosessi hidastaa liiketoiminnassa tarvittavaa nopeaa reagointia.

Kunnat ovat reagoineet toimintaympäristön muutokseen sopeuttamalla organisaatiotaan markkinamekanismeja hyväksikäyttäen. Liiketoiminnan syyt ja perustelut ovat ennen kaikkea prosessien ja rakenteiden muuttamisessa ja siten pyritään varmistamaan organisaation tehokkuus ja joustavuus. Koko konsernin johtamisjärjestelmä ei kuitenkaan tue sitä ja strateginen johtaminen ei ole vielä kunnissa erityisen oppivaa. Strategiatyö on yhteinen iteraatio, mutta sen toimeenpano ei ole erityisen tehokasta eivätkä organisaatiorakenteet mahdollista aitoa oppivaa strategiaa, missä kokeilujen kautta, nopeastikin, strategiaa saatettaisiin muuttaa.

NPM-käsitteistössä korostuu mm. talouden tehokkuus ja strateginen ajattelu. NPM-käsitteistöön kuuluvia menetelmiä on julkishalinnossa ollut käytössä noin 15 vuotta. Strategiatyö, etenkin omistajaohjauksen osalta on kehittymässä, mutta talouden tehokkuuden kohentaminen liiketoiminnan avulla ei näyttänyt tämän aineiston valossa olevan erityinen liiketoiminnan tavoite. Tämän tutkimuksen aineiston valossa kuntien edustajat eivät nimenneet liiketoiminnan syiksi esimerkiksi budjetin korjaamista tai muuta talouden kohentamisen tavoitetta.

Asiantuntijuuden eriytymisen poliittisesta päätöksenteosta voidaan todentaa olevan olemassa oleva ilmiö myös tämän työn valossa. Viranhaltioiden professio korostuu liiketoiminnan toteuttamisessa.