Hyväksyttävyyttä hankkimassa. Kamppailu ydinjätteen loppusijoituslaitoksen paikanvalinnasta poliittisen tyylin näkökulmasta
KOJO, MATTI (2005)
2005
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2005-04-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14589
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-14589
Tiivistelmä
Hakutermit:
poliittinen tyyli, ydinjätteen loppusijoitus, kansalaistoiminta
Tutkimuksessa tarkastellaan poliittisen tyylin näkökulmasta paikallisen poliittisen hyväksyttävyyden rakentamista pitkällä aikavälillä ydinjätteen loppusijoitushankkeessa. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Miten toimijat rakentavat tai kyseenalaistavat loppusijoitushankkeen poliittista hyväksyttävyyttä paikallisesti pitkällä aikavälillä? 2) Miten tilannesidonnaisesti toimijat toimivat? Onko toiminta luonteeltaan jatkuvaa ja rutinoitunutta vai onko siinä havaittavissa tilannekohtaisia muutoksia? 3) Millaisia muutoksia toimijoiden omaehtoisessa toiminnassa on havaittavissa, kun kansalaisosallistumista järjestetään institutionalisoidusti? Tutkimusaineistona on sanomalehtimateriaalia sekä toimijoiden tiedotusmateriaalia ja kokouspöytäkirjoja.
Poliittisen tyylin valinta tutkimuksen lähestymistavaksi on vastaus viestinnän ja julkisuuden merkityksen korostumiseen poliittisessa toiminnassa. Poliittisen tyylin analyysin voi nähdä sekä uutena näkökulmana että väljänä analyysikehyksenä tilanteessa, jossa poliittinen järjestelmä on pirstoutunut ja poliittinen toiminta moninaistunut. Lähestymistapana poliittinen tyyli korostaa poliittisten subjektien ajankohtaista toimintaperspektiiviä ja kyseenalaistaa toimintaa määräävät ja säätelevät mahdollisuusrakenteet.
Ydinjäteyhtiön käsitys paikallisen poliittisen hyväksyttävyyden rakentamisesta perustui muodollisten poliittisten päätöksentekijöiden eli kunnanvaltuutettujen huomioon ottamiseen, jota kutsutaan tässä tutkimuksessa korporatiiviseksi tyyliksi. Se kuvaa yhtiön pyrkimystä saavuttaa jatkuva keskustelu- ja vaikutusyhteys paikallisiin päättäjiin. Ydinjäteyhtiön suuren yleisöön kohdistama valistustyyli muuttui vuorovaikutteisemmaksi 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Paikallisten vastustavien liikkeiden tyylien asiasisältöjä vertailtaessa Loviisa-liikettä ja Porin seudun Maan ystäviä yhdisti geologisen loppusijoituksen kritisointi ja vaihtoehtojen esittely. Maan ystävien tyylin asiasisältö oli kaikkein laajin, sillä ongelmana esitettiin koko ydinteknologia-alan olemassa olo. Romuvaara-liikkeen tyylin asiasisältöä hallitsivat ennen kaikkea imago- ja ydinjätekuljetuskysymykset. Perustyylien eroa voi selittää sillä, että Romuvaara- ja Loviisa-liike olivat paikallisia protestiliikkeitä, joille on ominaista yksittäisiin poliittisiin päätöksiin tai politiikkaosa-alueisiin vaikuttaminen. Porin seudun Maan ystävät on puolestaan pysyvämpi osa ympäristöliikettä, joka pyrkii kulttuuriseen asenne- ja arvomuutokseen.
poliittinen tyyli, ydinjätteen loppusijoitus, kansalaistoiminta
Tutkimuksessa tarkastellaan poliittisen tyylin näkökulmasta paikallisen poliittisen hyväksyttävyyden rakentamista pitkällä aikavälillä ydinjätteen loppusijoitushankkeessa. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Miten toimijat rakentavat tai kyseenalaistavat loppusijoitushankkeen poliittista hyväksyttävyyttä paikallisesti pitkällä aikavälillä? 2) Miten tilannesidonnaisesti toimijat toimivat? Onko toiminta luonteeltaan jatkuvaa ja rutinoitunutta vai onko siinä havaittavissa tilannekohtaisia muutoksia? 3) Millaisia muutoksia toimijoiden omaehtoisessa toiminnassa on havaittavissa, kun kansalaisosallistumista järjestetään institutionalisoidusti? Tutkimusaineistona on sanomalehtimateriaalia sekä toimijoiden tiedotusmateriaalia ja kokouspöytäkirjoja.
Poliittisen tyylin valinta tutkimuksen lähestymistavaksi on vastaus viestinnän ja julkisuuden merkityksen korostumiseen poliittisessa toiminnassa. Poliittisen tyylin analyysin voi nähdä sekä uutena näkökulmana että väljänä analyysikehyksenä tilanteessa, jossa poliittinen järjestelmä on pirstoutunut ja poliittinen toiminta moninaistunut. Lähestymistapana poliittinen tyyli korostaa poliittisten subjektien ajankohtaista toimintaperspektiiviä ja kyseenalaistaa toimintaa määräävät ja säätelevät mahdollisuusrakenteet.
Ydinjäteyhtiön käsitys paikallisen poliittisen hyväksyttävyyden rakentamisesta perustui muodollisten poliittisten päätöksentekijöiden eli kunnanvaltuutettujen huomioon ottamiseen, jota kutsutaan tässä tutkimuksessa korporatiiviseksi tyyliksi. Se kuvaa yhtiön pyrkimystä saavuttaa jatkuva keskustelu- ja vaikutusyhteys paikallisiin päättäjiin. Ydinjäteyhtiön suuren yleisöön kohdistama valistustyyli muuttui vuorovaikutteisemmaksi 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Paikallisten vastustavien liikkeiden tyylien asiasisältöjä vertailtaessa Loviisa-liikettä ja Porin seudun Maan ystäviä yhdisti geologisen loppusijoituksen kritisointi ja vaihtoehtojen esittely. Maan ystävien tyylin asiasisältö oli kaikkein laajin, sillä ongelmana esitettiin koko ydinteknologia-alan olemassa olo. Romuvaara-liikkeen tyylin asiasisältöä hallitsivat ennen kaikkea imago- ja ydinjätekuljetuskysymykset. Perustyylien eroa voi selittää sillä, että Romuvaara- ja Loviisa-liike olivat paikallisia protestiliikkeitä, joille on ominaista yksittäisiin poliittisiin päätöksiin tai politiikkaosa-alueisiin vaikuttaminen. Porin seudun Maan ystävät on puolestaan pysyvämpi osa ympäristöliikettä, joka pyrkii kulttuuriseen asenne- ja arvomuutokseen.