Opiskeluaikojen pitkittyminen ja opintojen keskeytyminen Helsingin ammattikorkeakoulussa
KALIMA, RIITTA (2004)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KALIMA, RIITTA
2004
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2004-12-15Tiivistelmä
Hakutermit:
opiskeluoikeusaika, opintojen pitkittyminen, opintojen keskeyttäminen, opinto- ja uraohjaus, oppimispolku
Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa opintojen pitkittymiseen ja keskeyttämiseen liittyviä tekijöitä. Osa pitkittymiseen ja keskeyttämiseen liittyvistä syistä ovat sellaisia joihin oppilaitos ei voi vaikuttaa kuten esim. toimeentuloon, työllisyystilanteeseen ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät. Tässä tutkimuksessa keskitytään etupäässä niihin oppilaitokseen liittyviin ohjaus- ja opetustoiminnan tekijöihin, joilla oppilaitos voi omaa toimintaansa kehittämällä lisätä opiskelijoiden opiskelumotivaatiota.
Tutkimus on laadultaan pääasiassa määrällistä, kuvailevaa ja selittävää tutkimusta. Tutkimuksen kohdeympäristönä oli Helsingin ammattikorkeakoulu. Aineiston tutkimusmateriaali kerättiin kesällä 2002. Kysely tehtiin kaikille nuorisoasteen normiajan ylittäville opiskelijoille lukuun ottamatta englanninkielisiä koulutusohjelmia. Kyselyn vastausprosentiksi saatiin 34,5 (N=183). Aineiston tietoja täydennettiin kesällä 2003 opiskelijatietojärjestelmästä, josta selvitettiin opiskelijoiden valmistumistilanne, opinnäytetyön tekeminen ja sen arvosanat. Lisäksi laadullisella tutkimusotteella pienimuotoisesti selvitettiin keskijohdon näkökulma opintojen pitkittymisen ja keskeyttämisen syistä Stadiassa ja niiden vähentämistoimenpiteistä.
Tutkimustulokseksi saatiin oppilaitoksen ohjaus- ja opetustoiminnan pää- ja alaluokiksi seuraavat: opiskelija- ja työelämälähtöinen opetus, opinto- ja uraohjaus, opiskelun omatoimisuus ja sosiaalinen vuorovaikutus opetuksessa. Lisäksi selvitettiin edellä mainittujen luokkien vaikuttavuutta keskiarvojen perusteella. Tutkimuksessa haluttiin myös tietää, miten eri toimialojen opiskelijat kokivat saaneensa edellä mainittua ohjausta ja opetusta opiskelunsa aikana. Ohjaus- ja opetustoiminnan eroja tarkasteltiin myös sukupuolen, iän, poissaolojen ja opintojen keskeyttämisen harkinnan perusteella.
Toimialakohtaisia eroja tarkasteltaessa havaittiin, että opiskelijalähtöistä opetusta antoi opiskelijoiden mielestä parhaiten kulttuuri- ja palveluala. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat olivat saaneet mielestään parhaiten työelämälähtöistä opetusta, opinto- ja uraohjausta sekä opinnäytetyön ohjausta. He kokivat itsensä myös omatoimisimmiksi Stadian opiskelijoista. Tekniikan ja liikenteen opiskelijat kokivat saaneensa kaikissa muissa ohjaus- ja opetustoiminnan pää- ja alaluokista heikointa opetusta lukuun ottamatta työelämälähtöistä opetusta, jossa kulttuuri- ja palvelualan opiskelijat olivat toimialoista viimeisellä sijalla.
Naiset olivat mielestään opiskelussaan omatoimisempia kuin miehet. Naiset tunsivat opiskelevansa itselleen tärkeää alaa, he ottivat enemmän vastuuta opiskelustaan eikä heille tuottanut opintojaksojen suorittaminen ongelmia. Opiskelijalähtöistä opetusta kokivat saaneensa eniten jo elämänkokemusta saaneet 31-40 vuoden ikäiset opiskelijat ja heti lukiosta tulleet opiskelijat, jotka olivat iältään 20-25 vuotta. Kriittisimmin asiaan suhtautuivat 26-30 vuoden ikäiset opiskelijat, jotka olivat ehkä kauemmin etsineet opiskelupaikkaa kuin heti lukiosta saapuneet.
Opiskelijoista oli tilapäisiä poissaoloja oppitunneilta 28,1 prosentilla ja poissaolevaksi oli opiskelun aikana ilmoittautunut 27,9 prosenttia. Tilapäisesti poissaolevien opiskelijoiden vastauksista käy ilmi, että heidän opiskelumotivaationsa on laskenut. Heidän opiskelun omatoimisuutensa on laskenut, he ottavat muita huonommin vastuuta opiskelusta, opiskelu ei ole tuottanut tyydytystä, opiskelija ei ole sopeutunut opiskeluyhteisöön ja hänelle tuottaa opintojaksojen suorittaminen ongelmia. Tilapäisesti poissaolevilla eniten poissaoloja on työssäkäynnin vuoksi, seuraavaksi eniten sairastelun, väsymyksen ja motivaation puutteen vuoksi.
Poissaolevaksi ilmoittautuneet ovat pääasiassa olleet poissa välttämättömien syiden kuten esim. äitiysloman, asevelvollisuuden/siviilipalvelun suorittamisen. Tosin heidänkin joukossa on niitä, joilla on opiskelumotivaatioon liittyviä ongelmia. Näyttääkin siltä, että opiskelumotivaation liittyvät ongelmat kasaantuvat opinnoista tilapäisesti poissaoleville opiskelijoille, jolloin heidän voidaan ajatella joutuvan opintojen keskeyttämisvaaraan.
Opintojen keskeyttämisen harkintaa ennustavista tekijöistä tärkein oli töihin meno kesken opintojen. Seuraavaksi tärkeimpiä olivat miten vaativaksi opiskelu koettiin ja saatiinko riittävästi laaja-alaista opinnäytetyön ohjausta. Lisäksi ko. asiaa ennusti, miten opiskelija koki ottavansa vastuuta opiskelustaan ja uskoiko hän saavansa mielekästä työtä ilman tutkintoakin. Myöskin se, miten hyvin opiskelijatutorit ottivat uudet opiskelijat vastaan, oli keskeyttämisen harkintaa ennustava tekijä.
Tutkimuksen avulla hankittua tietoa käytetään Helsingin ammattikorkeakoulun ohjaus- ja opetustoiminnan kehittämisessä. Tutkimus jatkuu väitöskirjana, jossa laadullisella tutkimusotteella analysoidaan kyselylomakkeen avovastauksia opintojen viivästymisen syistä. Lisäksi selvitetään opiskelijoiden vastauksia ohjaustoiminnan kehittämiseen liittyvistä opintojen viivästymisen syistä ja siitä, miten oppilaitos voi omalla toiminnallaan edistää opintoja.
opiskeluoikeusaika, opintojen pitkittyminen, opintojen keskeyttäminen, opinto- ja uraohjaus, oppimispolku
Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa opintojen pitkittymiseen ja keskeyttämiseen liittyviä tekijöitä. Osa pitkittymiseen ja keskeyttämiseen liittyvistä syistä ovat sellaisia joihin oppilaitos ei voi vaikuttaa kuten esim. toimeentuloon, työllisyystilanteeseen ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät. Tässä tutkimuksessa keskitytään etupäässä niihin oppilaitokseen liittyviin ohjaus- ja opetustoiminnan tekijöihin, joilla oppilaitos voi omaa toimintaansa kehittämällä lisätä opiskelijoiden opiskelumotivaatiota.
Tutkimus on laadultaan pääasiassa määrällistä, kuvailevaa ja selittävää tutkimusta. Tutkimuksen kohdeympäristönä oli Helsingin ammattikorkeakoulu. Aineiston tutkimusmateriaali kerättiin kesällä 2002. Kysely tehtiin kaikille nuorisoasteen normiajan ylittäville opiskelijoille lukuun ottamatta englanninkielisiä koulutusohjelmia. Kyselyn vastausprosentiksi saatiin 34,5 (N=183). Aineiston tietoja täydennettiin kesällä 2003 opiskelijatietojärjestelmästä, josta selvitettiin opiskelijoiden valmistumistilanne, opinnäytetyön tekeminen ja sen arvosanat. Lisäksi laadullisella tutkimusotteella pienimuotoisesti selvitettiin keskijohdon näkökulma opintojen pitkittymisen ja keskeyttämisen syistä Stadiassa ja niiden vähentämistoimenpiteistä.
Tutkimustulokseksi saatiin oppilaitoksen ohjaus- ja opetustoiminnan pää- ja alaluokiksi seuraavat: opiskelija- ja työelämälähtöinen opetus, opinto- ja uraohjaus, opiskelun omatoimisuus ja sosiaalinen vuorovaikutus opetuksessa. Lisäksi selvitettiin edellä mainittujen luokkien vaikuttavuutta keskiarvojen perusteella. Tutkimuksessa haluttiin myös tietää, miten eri toimialojen opiskelijat kokivat saaneensa edellä mainittua ohjausta ja opetusta opiskelunsa aikana. Ohjaus- ja opetustoiminnan eroja tarkasteltiin myös sukupuolen, iän, poissaolojen ja opintojen keskeyttämisen harkinnan perusteella.
Toimialakohtaisia eroja tarkasteltaessa havaittiin, että opiskelijalähtöistä opetusta antoi opiskelijoiden mielestä parhaiten kulttuuri- ja palveluala. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat olivat saaneet mielestään parhaiten työelämälähtöistä opetusta, opinto- ja uraohjausta sekä opinnäytetyön ohjausta. He kokivat itsensä myös omatoimisimmiksi Stadian opiskelijoista. Tekniikan ja liikenteen opiskelijat kokivat saaneensa kaikissa muissa ohjaus- ja opetustoiminnan pää- ja alaluokista heikointa opetusta lukuun ottamatta työelämälähtöistä opetusta, jossa kulttuuri- ja palvelualan opiskelijat olivat toimialoista viimeisellä sijalla.
Naiset olivat mielestään opiskelussaan omatoimisempia kuin miehet. Naiset tunsivat opiskelevansa itselleen tärkeää alaa, he ottivat enemmän vastuuta opiskelustaan eikä heille tuottanut opintojaksojen suorittaminen ongelmia. Opiskelijalähtöistä opetusta kokivat saaneensa eniten jo elämänkokemusta saaneet 31-40 vuoden ikäiset opiskelijat ja heti lukiosta tulleet opiskelijat, jotka olivat iältään 20-25 vuotta. Kriittisimmin asiaan suhtautuivat 26-30 vuoden ikäiset opiskelijat, jotka olivat ehkä kauemmin etsineet opiskelupaikkaa kuin heti lukiosta saapuneet.
Opiskelijoista oli tilapäisiä poissaoloja oppitunneilta 28,1 prosentilla ja poissaolevaksi oli opiskelun aikana ilmoittautunut 27,9 prosenttia. Tilapäisesti poissaolevien opiskelijoiden vastauksista käy ilmi, että heidän opiskelumotivaationsa on laskenut. Heidän opiskelun omatoimisuutensa on laskenut, he ottavat muita huonommin vastuuta opiskelusta, opiskelu ei ole tuottanut tyydytystä, opiskelija ei ole sopeutunut opiskeluyhteisöön ja hänelle tuottaa opintojaksojen suorittaminen ongelmia. Tilapäisesti poissaolevilla eniten poissaoloja on työssäkäynnin vuoksi, seuraavaksi eniten sairastelun, väsymyksen ja motivaation puutteen vuoksi.
Poissaolevaksi ilmoittautuneet ovat pääasiassa olleet poissa välttämättömien syiden kuten esim. äitiysloman, asevelvollisuuden/siviilipalvelun suorittamisen. Tosin heidänkin joukossa on niitä, joilla on opiskelumotivaatioon liittyviä ongelmia. Näyttääkin siltä, että opiskelumotivaation liittyvät ongelmat kasaantuvat opinnoista tilapäisesti poissaoleville opiskelijoille, jolloin heidän voidaan ajatella joutuvan opintojen keskeyttämisvaaraan.
Opintojen keskeyttämisen harkintaa ennustavista tekijöistä tärkein oli töihin meno kesken opintojen. Seuraavaksi tärkeimpiä olivat miten vaativaksi opiskelu koettiin ja saatiinko riittävästi laaja-alaista opinnäytetyön ohjausta. Lisäksi ko. asiaa ennusti, miten opiskelija koki ottavansa vastuuta opiskelustaan ja uskoiko hän saavansa mielekästä työtä ilman tutkintoakin. Myöskin se, miten hyvin opiskelijatutorit ottivat uudet opiskelijat vastaan, oli keskeyttämisen harkintaa ennustava tekijä.
Tutkimuksen avulla hankittua tietoa käytetään Helsingin ammattikorkeakoulun ohjaus- ja opetustoiminnan kehittämisessä. Tutkimus jatkuu väitöskirjana, jossa laadullisella tutkimusotteella analysoidaan kyselylomakkeen avovastauksia opintojen viivästymisen syistä. Lisäksi selvitetään opiskelijoiden vastauksia ohjaustoiminnan kehittämiseen liittyvistä opintojen viivästymisen syistä ja siitä, miten oppilaitos voi omalla toiminnallaan edistää opintoja.