ASEPTISEN AMMATTITAIDON ARVIOINTIKRITEERIEN LUOMINEN KÄYTÄNNÖN TOIMINTAA HAVAINNOIMALLA
LILJEBLAD, TEIJA-KAISA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LILJEBLAD, TEIJA-KAISA
2003
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2003-09-03Tiivistelmä
Aseptisen toiminnan tarkoituksena on vähentää potilaan leikkausalueen tulehdusriskiä poistamalla ja vähentämällä mikrobeja leikkausalueelta sekä estämällä mikrobien pääsy leikkausalueelle. Aseptiseen toimintaan osallistuvat jossain määrin kaikki leikkauksessa mukana olevat eri ammattiryhmien edustajat. Instrumentoiva ja valvova sairaanhoitaja kantavat päävastuun aseptisen toiminnan toteuttamisesta luomalla steriilin alueen ja ylläpitämällä sitä sekä valvomalla steriilillä alueella ja leikkaussalissa tapahtuvaa aseptista toimintaa leikkauksen aikana. Historiallisesti tarkasteltuna aseptinen toiminta on muuttunut lääkärikeskeisestä toiminnasta sairaanhoitajakeskeiseksi toiminnaksi. Tämän työn tarkoituksena oli kehittää aseptisen toiminnan arviointikriteereitä leikkauksen aikaista toimintaa havainnoimalla. Arviointikriteereitä voidaan käyttää perioperatiivisen hoitotyön oppimisessa, opetuksessa ja leikkauksenaikaisen moniammatillisen toiminnan arvioinnissa.
Tutkimusaineisto koostui yli kahdeksantoista tunnin pituisesta, neljän lasten avosydänleikkauksen aikana videoidusta materiaalista. Kolme VTT:n tutkijaa keräsi materiaalin osana laajempaa hanketta, jonka tavoitteena oli kehittää puhdastilatyöskentelyä. Tutkijan saamasta valmiista materiaalista oli mahdollista havainnoida leikkausten aikaista toimintaa steriilillä alueella, leikkausalueen ilman hiukkaspitoisuuksia kuvaavia numeerisia arvoja sekä leikkausten aikana tapahtuvia sähköisiä purkauksia äänisignaaleina. Tutkimusaineistoa analysoitaessa oli lisäksi käytettävissä VTT:n tutkijoitten leikkausten aikana tekemät tekniset muistiot sekä Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin Lasten ja Nuorten Sairaalassa tutkimussairaanhoitajan videoista tekemät muistiinpanot.
Evaluatiivisen tutkimustradition mukaisesti leikkauksen aikainen aseptinen toiminta kuvattiin ensin tarkasti. Kuvauksen yhteydessä aseptisen toiminnan toteutumista arvioitiin suhteessa amerikkalaisen leikkausosaston sairaanhoitajien järjestön (AORN) dokumentoimiin suosituksiin. Tämän jälkeen aineistosta muodostettiin induktiivisesti leikkauksen aikaisen toiminnan ohjaamana leikkausalueen partikkelipitoisuuksia nostavia ja sähköisten purkausten aiheuttajia kuvaavia muuttujia kriittisten tapahtumien tekniikan avulla. Tiedonkeruun luotettavuutta pyrittiin lisäämään rinnakkaismittauksin. Eri leikkausten aikaisia hiukkaspitoisuuksia, jota tässä työssä nimitetään partikkelipitoisuuksiksi, tarkasteltiin Friedmanin kaksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Tämän jälkeen partikkelipitoisuuksia aiheuttavia toimintoja kuvaavat muuttujat analysoitiin pääkomponenttianalyysillä, yksinkertaisella ja rotatoidulla faktorianalyysillä aseptisen toiminnan käsitejärjestelmän abstrahoimiseksi ja kriittisten tapahtumien tekniikan osuvuuden arvioimiseksi.
Aseptisen toiminnan kuvauksen lähtökohtana olivat leikkausalueen ilman hiukkaspitoisuutta, partikkeleita, lisänneet tapahtumat, joita kuvattiin leikkauksittain hiukkasten minimi ja maksimipitoisuuksina kuutiometrissä ilmaa. Steriilin alueen ylläpitämisen aikaisiksi ilman hiukkaspitoisuuksia nostaviksi tekijöiksi osoittautuivat tarvikkeitten käsittely steriilillä alueella, leikkauksiin liittyvät potilaan kudoksia läpäisevät ja läpäisemättömät toimenpiteet. Sähköpurkauksia aiheuttaneiksi tapahtumiksi määriteltiin äänisignaalien perusteella tarvikkeitten ja sähkölaitteiden käsittely sekä kudosten ompeleminen. Sähköpurkausten aikaiset partikkelipitoisuudet kuvattiin leikkauksittain minimi ja maksimipitoisuuksina kuutiometrissä ilmaa. Tiedonkeruusta johtuen tutkimustulosten perusteella pystyttiin lisäämään aseptisen toiminnan käsitejärjestelmään sisältyvien kriteerien määrää pääosin aseptisen tekniikan alakäsitteen osalta. Pääkomponenttianalyysin tai faktorianalyysien avulla ei merkittävästi kyetty tiivistämän kriittisen tekniikan menetelmän avulla saatua tietoa. Tämän katsottiin vahvistavan induktiivisella metodilla muodostettujen kriteereitten osuvuutta. Tulokset osoittivat aseptisen toiminnan valvomisen tarpeelliseksi myös steriilin alueen purkamisen aikana.
Asiasanat: aseptinen toiminta, aseptinen tekniikka, taidon arviointi, aseptinen ammattitaito, aseptisen tekniikan kriteerit.
Tutkimusaineisto koostui yli kahdeksantoista tunnin pituisesta, neljän lasten avosydänleikkauksen aikana videoidusta materiaalista. Kolme VTT:n tutkijaa keräsi materiaalin osana laajempaa hanketta, jonka tavoitteena oli kehittää puhdastilatyöskentelyä. Tutkijan saamasta valmiista materiaalista oli mahdollista havainnoida leikkausten aikaista toimintaa steriilillä alueella, leikkausalueen ilman hiukkaspitoisuuksia kuvaavia numeerisia arvoja sekä leikkausten aikana tapahtuvia sähköisiä purkauksia äänisignaaleina. Tutkimusaineistoa analysoitaessa oli lisäksi käytettävissä VTT:n tutkijoitten leikkausten aikana tekemät tekniset muistiot sekä Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin Lasten ja Nuorten Sairaalassa tutkimussairaanhoitajan videoista tekemät muistiinpanot.
Evaluatiivisen tutkimustradition mukaisesti leikkauksen aikainen aseptinen toiminta kuvattiin ensin tarkasti. Kuvauksen yhteydessä aseptisen toiminnan toteutumista arvioitiin suhteessa amerikkalaisen leikkausosaston sairaanhoitajien järjestön (AORN) dokumentoimiin suosituksiin. Tämän jälkeen aineistosta muodostettiin induktiivisesti leikkauksen aikaisen toiminnan ohjaamana leikkausalueen partikkelipitoisuuksia nostavia ja sähköisten purkausten aiheuttajia kuvaavia muuttujia kriittisten tapahtumien tekniikan avulla. Tiedonkeruun luotettavuutta pyrittiin lisäämään rinnakkaismittauksin. Eri leikkausten aikaisia hiukkaspitoisuuksia, jota tässä työssä nimitetään partikkelipitoisuuksiksi, tarkasteltiin Friedmanin kaksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Tämän jälkeen partikkelipitoisuuksia aiheuttavia toimintoja kuvaavat muuttujat analysoitiin pääkomponenttianalyysillä, yksinkertaisella ja rotatoidulla faktorianalyysillä aseptisen toiminnan käsitejärjestelmän abstrahoimiseksi ja kriittisten tapahtumien tekniikan osuvuuden arvioimiseksi.
Aseptisen toiminnan kuvauksen lähtökohtana olivat leikkausalueen ilman hiukkaspitoisuutta, partikkeleita, lisänneet tapahtumat, joita kuvattiin leikkauksittain hiukkasten minimi ja maksimipitoisuuksina kuutiometrissä ilmaa. Steriilin alueen ylläpitämisen aikaisiksi ilman hiukkaspitoisuuksia nostaviksi tekijöiksi osoittautuivat tarvikkeitten käsittely steriilillä alueella, leikkauksiin liittyvät potilaan kudoksia läpäisevät ja läpäisemättömät toimenpiteet. Sähköpurkauksia aiheuttaneiksi tapahtumiksi määriteltiin äänisignaalien perusteella tarvikkeitten ja sähkölaitteiden käsittely sekä kudosten ompeleminen. Sähköpurkausten aikaiset partikkelipitoisuudet kuvattiin leikkauksittain minimi ja maksimipitoisuuksina kuutiometrissä ilmaa. Tiedonkeruusta johtuen tutkimustulosten perusteella pystyttiin lisäämään aseptisen toiminnan käsitejärjestelmään sisältyvien kriteerien määrää pääosin aseptisen tekniikan alakäsitteen osalta. Pääkomponenttianalyysin tai faktorianalyysien avulla ei merkittävästi kyetty tiivistämän kriittisen tekniikan menetelmän avulla saatua tietoa. Tämän katsottiin vahvistavan induktiivisella metodilla muodostettujen kriteereitten osuvuutta. Tulokset osoittivat aseptisen toiminnan valvomisen tarpeelliseksi myös steriilin alueen purkamisen aikana.
Asiasanat: aseptinen toiminta, aseptinen tekniikka, taidon arviointi, aseptinen ammattitaito, aseptisen tekniikan kriteerit.