Julkinen sääntely lukioissa. Rehtoreiden kokemuksia julkisen sääntelyn vaikutuksista.

Abstract

Tutkielman aiheena on julkiseen sääntelyyn liittyvien vaikutusten tarkastelu lukioissa. Sääntelyn vaikutuksia tarkastellaan lukioiden rehtoreiden näkökulmasta heidän kokemuksiinsa pohjautuen. Tarkoituksena on kuvata ja kartoittaa niitä sääntelyn vaikutuksia, jotka rehtorit omassa työssään joutuvat päivittäin kohtaamaan. Lisäksi sääntelyä tarkastellaan erityisesti sen lukion johtamiseen ulottamien vaikutusten pohjalta. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tutkimuksessa käytettävä aineisto on kerätty avoimella kysymyslomakkeella erään suurehkon kaupungin lukioiden rehtoreilta. Vastauksia saatiin yhteensä yhdeksän kappaletta. Kerätty aineisto analysoidaan käyttäen laadullisen analyysin metodeja, lähinnä ns. kategorioiden käytön tavalla.

Tutkimuksen keskeiset tulokset ovat seuraavat. Rehtoreiden näkemykset lukion tehtäväkentän laaja-alaisuudesta vaihtelevat. Heidän vastuksistaan muodostui kaksi eri ideaalityyppiä, joista toinen nimettiin tuotantokeskeiseksi ja toinen asiakaskeskeiseksi ajattelumalliksi. Tuotantokeskeisessä ajattelussa lukion tehtäväkenttään kuuluvat perinteiset tehtävät yleissivistyksen jakamisesta ja jatko-opintokelpoisuuden takaamisesta. Asiakaskeskeisessä ajattelumallissa myös lukion kasvatuksellinen tehtävä koetaan mainittujen tehtävien lisäksi varsin merkitykselliseksi. Työssään lukion johtajana rehtorit kokevat toimivansa ihmisten johtajana. Vaikka rehtorin tehtäviin saattaa kuulua toisinaan runsaastikin hallinnollista päätöksentekoa, käytännössä he silti kokevat ihmisten johtamisen merkityksen varsin tärkeäksi. Oman työnsä kannalta pulmallisimmaksi sääntelyn eri muodoista rehtorit kokevat taloudellisen sääntelyn. Heidän vaikuttamismahdollisuutensa siihen ovat melko rajalliset, jolloin se heijastuu vahvasti heidän työhönsä. Osa rehtoreista näyttääkin kaipaavan laajempaa lukion talouden ja toiminnan yhteissuunnitelmaa ja koordinointia.

Rehtoreiden suhtautumisen sääntelyyn kunnallisissa ja ei-kunnallisissa lukioissa on monissa tapauksissa varsin samansuuntaista. Kuitenkin myös eroavaisuuksia esiintyy. Tämä tuli esiin osittain ammattijärjestön sekä opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa roolin merkitystä arvioitaessa. Ei-kunnallisissa lukioissa ammattijärjestön rooliin kiinnitettiin enemmän huomiota kuin kunnallisten lukioiden osalta. Opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa rooli koetaan rehtoreiden keskuudessa informatiiviseksi. Kunnallisten lukioiden rehtorit kokivat kuitenkin opiskelijoiden merkityksen lukion toimintaa ohjaavana tahona tärkeämmäksi kuin opiskelijoiden vanhempien merkityksen. Ei-kunnallisissa lukioissa tilanne taas oli päinvastainen.

Kokonaisuutena voidaan todeta, että rehtorit kokevat lukiotoiminnan väljentyneen sääntelyn pääsääntöisesti varsin myönteiseksi. Se antaa rehtorille mahdollisuuden oman harkintavallan käytölle ja lukion johtamiselle paikallisten tarpeiden mukaan. Kuitenkin he myös edellyttävät tietyn sääntelytason säilyttämistä. Tällöin on mahdollista esimerkiksi turvata suomalaisen koulutuksen korkea laatu ja tasa-arvo.