OHJAUS JA TUTOROINTI AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAIN KOKEMUKSENA Tapaustutkimus Espoon Vantaan ammattikorkeakoulun Talouden ja hallinnon koulutusohjelman opiskelijoiden ohjauskokemuksista
PERKIÖ, ANNE (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PERKIÖ, ANNE
2003
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2003-05-20Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli luoda kokonaiskuvaa siitä, miten talouden ja hallinnon koulutusohjelman opiskelijat kokivat koulutusprosessin eri vaiheissa saamansa ohjauksen ja tutoroinnin ja millaisia kehittämisajatuksia heillä oli. Työssä myös kuvataan koulutusohjelmalle luotu ohjaus ja tutorointijärjestelmä, joka perustuu oppimispolkumalliin. Oppimispolkumallin mukaan opinnot on vaiheistettu seuraavasti: vaihe ennen opintojen aloitusta, varsinainen opintojen aloitus, opintojen aika, opintojen päättövaihe ja aika opintojen jälkeen. Tutkimuksen kohteena oli opiskelijat Espoon Vantaan ammattikorkeakoulun talouden ja hallinnon koulutusohjelmassa vuosina 1995-1996.
Tutkimuksen alussa tarkastellaan lyhyesti ammattikorkeakoulujen syntyhistoriaa ja tavoitteita ja esitellään Espoon Vantaan ammattikorkeakoulu ja talouden ja hallinnon koulutusohjelma.
Tutkimusprosessin alkaessa ei ollut paljoakaan kirjallisuutta ja tutkimuksia ohjauksesta Suomessa ja ammattikorkeakouluissa. Tutkimusprosessin aikana on kuitenkin ilmestynyt useita tutkimuksia ohjauksesta ammattikorkeakouluissa, joten näitä on käytetty ohjausta ja tutorointia käsittelevässä osassa.
Tutkimuksessa on käytetty sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Tutkimukseen osallistui opiskelijoita, jotka olivat aloittaneet opintonsa 1992, 1993, 1994 ja 1995. Keväällä 1995 tehtyyn kyselyyn vastasi 142 opintonsa 1992, 1993 ja 1994 opintonsa aloittanutta opiskelijaa. Syksyllä 1995 tehtyyn kyselyyn vastasi kaikki 138 opintonsa syksyllä 1995 aloittanutta. Myöhemmin syksyllä tehtyyn kyselyyn vastasi syksyllä 1995 opintonsa aloittaneista 62 opiskelijaa eli 45 %. Kvalitatiivinen aineisto muodostuu lähinnä tukijan omista muistiinpanoista ohjauskeskusteluista lukuvuosina 1994-1995 ja 1995-1996.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että opiskelijat olivat havainneet ohjauksen ja tutoroinnin eri muodot opiskeluprosessinsa eri vaiheissa. Pääsääntöisesti opiskelijat olivat tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen, mutta erityisesti opettajien antama ohjaus, ohjaus kansainvälisissä asioissa, työharjoittelun ohjaus, päättötyön (opinnäytetyön) ohjaus, sekä ohjaus opintojen loppuvaiheessa kaipaavat kehittämistä. Opiskelijoiden yksilölliset tarpeet opintojen aikana tulisi kartoittaa, jotta ohjausta voidaan kohdentaa, niille jotka sitä tarvitsevat silloin kun he sitä tarvitsevat.
Oppimispolkumalli on hyvä tapa jäsentää ohjausta ja tutorointia. Ohjausjärjestelmän luominen täytyy olla osta koko ammattikorkeakoulun strategiaa ja tavoitteita. Se vaatii myös oppilaitoksen johdon sitoutumista. Kokonaisvaltainen opiskelijoiden ohjaus ja palvelujärjestelmän luominen edellyttää opiskelijoiden tarpeiden kartoitusta, ohjaushenkilöstön asianmukaista kouluttautumista ja toimintastrategian laatimista ohjaukselle osana koko ammattikorkeakoulun strategiaa.
Avainsanat: ammattikorkeakoulu, talouden ja hallinnon koulutusohjelma, ohjaus, tutorointi, neuvonta, oppimispolkumalli, ohjaus- ja neuvontapalvelut
Tutkimuksen alussa tarkastellaan lyhyesti ammattikorkeakoulujen syntyhistoriaa ja tavoitteita ja esitellään Espoon Vantaan ammattikorkeakoulu ja talouden ja hallinnon koulutusohjelma.
Tutkimusprosessin alkaessa ei ollut paljoakaan kirjallisuutta ja tutkimuksia ohjauksesta Suomessa ja ammattikorkeakouluissa. Tutkimusprosessin aikana on kuitenkin ilmestynyt useita tutkimuksia ohjauksesta ammattikorkeakouluissa, joten näitä on käytetty ohjausta ja tutorointia käsittelevässä osassa.
Tutkimuksessa on käytetty sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Tutkimukseen osallistui opiskelijoita, jotka olivat aloittaneet opintonsa 1992, 1993, 1994 ja 1995. Keväällä 1995 tehtyyn kyselyyn vastasi 142 opintonsa 1992, 1993 ja 1994 opintonsa aloittanutta opiskelijaa. Syksyllä 1995 tehtyyn kyselyyn vastasi kaikki 138 opintonsa syksyllä 1995 aloittanutta. Myöhemmin syksyllä tehtyyn kyselyyn vastasi syksyllä 1995 opintonsa aloittaneista 62 opiskelijaa eli 45 %. Kvalitatiivinen aineisto muodostuu lähinnä tukijan omista muistiinpanoista ohjauskeskusteluista lukuvuosina 1994-1995 ja 1995-1996.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että opiskelijat olivat havainneet ohjauksen ja tutoroinnin eri muodot opiskeluprosessinsa eri vaiheissa. Pääsääntöisesti opiskelijat olivat tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen, mutta erityisesti opettajien antama ohjaus, ohjaus kansainvälisissä asioissa, työharjoittelun ohjaus, päättötyön (opinnäytetyön) ohjaus, sekä ohjaus opintojen loppuvaiheessa kaipaavat kehittämistä. Opiskelijoiden yksilölliset tarpeet opintojen aikana tulisi kartoittaa, jotta ohjausta voidaan kohdentaa, niille jotka sitä tarvitsevat silloin kun he sitä tarvitsevat.
Oppimispolkumalli on hyvä tapa jäsentää ohjausta ja tutorointia. Ohjausjärjestelmän luominen täytyy olla osta koko ammattikorkeakoulun strategiaa ja tavoitteita. Se vaatii myös oppilaitoksen johdon sitoutumista. Kokonaisvaltainen opiskelijoiden ohjaus ja palvelujärjestelmän luominen edellyttää opiskelijoiden tarpeiden kartoitusta, ohjaushenkilöstön asianmukaista kouluttautumista ja toimintastrategian laatimista ohjaukselle osana koko ammattikorkeakoulun strategiaa.
Avainsanat: ammattikorkeakoulu, talouden ja hallinnon koulutusohjelma, ohjaus, tutorointi, neuvonta, oppimispolkumalli, ohjaus- ja neuvontapalvelut