MATKALLA TYÖELÄMÄÄN Kone- ja metallialan opiskelijoiden opiskelu ja oppimisprosessin kehittäminen
LÄHTEENMÄKI, LAURI (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LÄHTEENMÄKI, LAURI
2003
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2003-05-20Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tehtävänä on tutkia, miten metallialan opiskelijat oppivat ammatilliset perusvalmiudet ja koneistajalta vaadittavaa erityisosaamista kolmivuotisen opiskelun aikana. Tutkimuksessa keskitytään myös menetelmiin ja toimenpiteisiin, joilla vaikutetaan opiskelijoiden opiskelumotivaatioon ja itsearviointitaitojen kehittämiseen. Tutkimuksen laajempana tavoitteena on kehittää kolmikantaperiaatteelle pohjautuva opiskelijan oppimisen kehittymistä kuvaava arviointimalli.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, johon osallistuivat Forssan ammatti-instituutin koneistajaluokan 18 opiskelijaa ja heidän huoltajansa. Luokan opiskelu kesti kolme lukuvuotta ja se päättyi keväällä 1999. Luokan opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa lisäksi tutkimukseen osallistui kehittämisryhmä, joka koostui luokkaa opettavista metallialan opettajista, instituutin johtavasta rehtorista ja kolmesta ulkopuolisesta asiantuntijasta. Asiantuntijoiden tehtävänä oli kokouksissa antaa tietoiskuina oman alansa asiantuntemusta ja kehittämisideoita ryhmän opettajajäsenten käyttöön sekä osallistua saatujen tulosten arviointiin.
Teoreettisena viitekehyksenä tässä tutkimuksessa on kuvaus kone- ja metallialan opiskelussa toteutetusta opetus- ja oppimisprosessista, joka pohjautuu aktiiviselle oppimiselle. Aktiivisen oppimisen perusominaisuuksia ovat motivaatio, tekemällä oppiminen, yhteistoiminta ja arviointi.
Aineistoa kerättiin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Kirjalliset kyselyt tehtiin luokan opiskelun alkuvaiheessa sekä opiskelijoille että huoltajille. Samana toistuvat kirjalliset kyselyt opiskelijoille tehtiin lukukausien päättyessä. Kyselyjä täydennettiin haastatteluilla ensimmäisen lukukauden ja toisen opiskeluvuoden päättyessä. Tutkija suoritti osallistuvaa havainnointia koko tutkimuksen ajan. Kehittämisryhmän kokouksista laadittiin yksityiskohtaiset muistiot. Opiskelijat tekivät opiskelun loppuvaiheessa ammatillista osaamista mittaavan päättökokeen.
Tutkimuksen tuloksena syntyi aktiivisen oppimisen perusominaisuuksia kuvaava malli kone- ja metallialan opiskelussa. Aktiivisen oppimisen perusominaisuudet kuvaavat hyvin kone- ja metallialan opiskelussa toteutuvaa opetus- ja oppimisprosessia. Päätuloksena voidaan pitää tutkimusprosessin aikana kehitettyä profiiliarviointia. Opiskelijan itsearvioinnin ja opettajien arvioinnin lisäksi luotiin yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa käytäntö, jonka avulla huoltajat saivat säännöllisesti palautetta opiskelijoiden opiskelusta ja oppimisesta, ja huoltajat voivat itse antaa palautetietoa opettajille.
Avainsanat: kone- ja metalliala, aktiivinen oppiminen, tekemällä oppiminen, motivaatio, itsearviointi, yhteistoiminta.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, johon osallistuivat Forssan ammatti-instituutin koneistajaluokan 18 opiskelijaa ja heidän huoltajansa. Luokan opiskelu kesti kolme lukuvuotta ja se päättyi keväällä 1999. Luokan opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa lisäksi tutkimukseen osallistui kehittämisryhmä, joka koostui luokkaa opettavista metallialan opettajista, instituutin johtavasta rehtorista ja kolmesta ulkopuolisesta asiantuntijasta. Asiantuntijoiden tehtävänä oli kokouksissa antaa tietoiskuina oman alansa asiantuntemusta ja kehittämisideoita ryhmän opettajajäsenten käyttöön sekä osallistua saatujen tulosten arviointiin.
Teoreettisena viitekehyksenä tässä tutkimuksessa on kuvaus kone- ja metallialan opiskelussa toteutetusta opetus- ja oppimisprosessista, joka pohjautuu aktiiviselle oppimiselle. Aktiivisen oppimisen perusominaisuuksia ovat motivaatio, tekemällä oppiminen, yhteistoiminta ja arviointi.
Aineistoa kerättiin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Kirjalliset kyselyt tehtiin luokan opiskelun alkuvaiheessa sekä opiskelijoille että huoltajille. Samana toistuvat kirjalliset kyselyt opiskelijoille tehtiin lukukausien päättyessä. Kyselyjä täydennettiin haastatteluilla ensimmäisen lukukauden ja toisen opiskeluvuoden päättyessä. Tutkija suoritti osallistuvaa havainnointia koko tutkimuksen ajan. Kehittämisryhmän kokouksista laadittiin yksityiskohtaiset muistiot. Opiskelijat tekivät opiskelun loppuvaiheessa ammatillista osaamista mittaavan päättökokeen.
Tutkimuksen tuloksena syntyi aktiivisen oppimisen perusominaisuuksia kuvaava malli kone- ja metallialan opiskelussa. Aktiivisen oppimisen perusominaisuudet kuvaavat hyvin kone- ja metallialan opiskelussa toteutuvaa opetus- ja oppimisprosessia. Päätuloksena voidaan pitää tutkimusprosessin aikana kehitettyä profiiliarviointia. Opiskelijan itsearvioinnin ja opettajien arvioinnin lisäksi luotiin yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa käytäntö, jonka avulla huoltajat saivat säännöllisesti palautetta opiskelijoiden opiskelusta ja oppimisesta, ja huoltajat voivat itse antaa palautetietoa opettajille.
Avainsanat: kone- ja metalliala, aktiivinen oppiminen, tekemällä oppiminen, motivaatio, itsearviointi, yhteistoiminta.