Opettajuuden sosiaalinen rakentuminen. Näkökulmia opettajan ammatillisuuteen, autonomiaan ja identiteettityöhön.
LINDEN, JYRI (2002)
2002
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2002
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11571
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11571
Tiivistelmä
Tutkimusraportissa selvitettiin luokanopettajan ammatillista asemaa, itsemääräämisoikeutta sekä identiteetin rakentumisen olosuhteita. Kirjoitelmassa lähdettiin liikkeelle ajatuksesta, jonka mukaan opettajan ammatillisuutta tulisi tarkastella yksilökeskeisyyden sijaan sen yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja poliittisten reunaehtojen kautta. Tarkoitukseksi määriteltiin tuoda esiin kyseisiä ulottuvuuksia sekä tarkastella lyhyen empiirisen analyysin avulla miten ammatillista asemaa sekä työkäytäntöjä määrittävät dokumentit näitä kaiuttavat. Raportti on kirjoitettu itsenäiseksi tutkimukseksi, mutta se on samalla tarkoitettu osajulkaisuksi laajemmassa opettajuuden ideaa selvittävässä hankkeessa.
Empiirinen aineisto koostui valituista Eduskunnan, Opetushallituksen sekä Opettajien ammattijärjestön tuottamista dokumenteista vuosilta 1996-2000. Tutkimus perustui oletukseen kielen todellisuutta rakentavasta luonteesta. Tästä johtuen analyysissa tarkasteltiin aineistosta esiin nousevia kielellisiä merkityksiä, opettajien asemoitumista tiettyihin positioihin sekä näiden seurauksellisuutta.
Raportin johtopäätökset ja tutkijan puheenvuoro esitettiin kolmen teesin muodossa. Teeseissä todettiin opettajan identiteettityön rakentuvan melko passiiviselle ja individualistiselle, osin jopa alisteiselle ammattikuvalle. Koska opettajat näyttivät kiinnittyneen jokseenkin epäkriittisiin subjektiasemiin, ammatillisten ongelmien havaittiin kohdistuvan opettajan persoonaan. Toisaalta esitettiin, että postmodernin yhteiskunnan lisääntyvä vapaus voisi luoda yksilön reflektioon mahdollisuuden suurempaan kriittisyyteen. Tämä edellyttäisi kuitenkin opettajan ääntä tukevia koulutuspoliittisia ratkaisuja. Kolmannessa teesissä esitettiin ongelmaperustaisen pedagogiikan mahdollisuuksia huomioida opettajankoulutuksessa aiempaa kokonaisvaltaisemmin ammatin yhteiskunnallinen sidonnaisuus sekä tukea opiskelijaa hänen identiteettityössään.
Asiasanat: opettajan työ, opettajuus, ammatillinen identiteetti, kriittinen diskurssianalyysi
Empiirinen aineisto koostui valituista Eduskunnan, Opetushallituksen sekä Opettajien ammattijärjestön tuottamista dokumenteista vuosilta 1996-2000. Tutkimus perustui oletukseen kielen todellisuutta rakentavasta luonteesta. Tästä johtuen analyysissa tarkasteltiin aineistosta esiin nousevia kielellisiä merkityksiä, opettajien asemoitumista tiettyihin positioihin sekä näiden seurauksellisuutta.
Raportin johtopäätökset ja tutkijan puheenvuoro esitettiin kolmen teesin muodossa. Teeseissä todettiin opettajan identiteettityön rakentuvan melko passiiviselle ja individualistiselle, osin jopa alisteiselle ammattikuvalle. Koska opettajat näyttivät kiinnittyneen jokseenkin epäkriittisiin subjektiasemiin, ammatillisten ongelmien havaittiin kohdistuvan opettajan persoonaan. Toisaalta esitettiin, että postmodernin yhteiskunnan lisääntyvä vapaus voisi luoda yksilön reflektioon mahdollisuuden suurempaan kriittisyyteen. Tämä edellyttäisi kuitenkin opettajan ääntä tukevia koulutuspoliittisia ratkaisuja. Kolmannessa teesissä esitettiin ongelmaperustaisen pedagogiikan mahdollisuuksia huomioida opettajankoulutuksessa aiempaa kokonaisvaltaisemmin ammatin yhteiskunnallinen sidonnaisuus sekä tukea opiskelijaa hänen identiteettityössään.
Asiasanat: opettajan työ, opettajuus, ammatillinen identiteetti, kriittinen diskurssianalyysi