Opettajien kasvuedellytykset ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa
TUOMINEN, EERO (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
TUOMINEN, EERO
2002
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2002-12-18Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena oli selvittää opettajien kasvuedellytyksiä ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa. Tutkimustyön tarkoituksena oli tutkia AIKO-koulutuksessa olevien ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajien työpaikalla vallitsevia ammatillisia kasvuedellytyksiä.
Tutkimus liittyy osana professori Pekka Ruohotien johtamaan kansainväliseen kasvutarveprojektiin. Tämän tutkimuksen osa-alueita ovat vastaajien kokemat oppilaitoksen ilmapiiri, oppilaitoksen johtaminen, sosiaalinen vuorovaikutus ja työprosessi.
Tutkimuksen perustana ovat urakehityksen, ammatillisen kasvun ja kasvuorientoituneen työyhteisön teoriat ja mallit. Oppilaitoksen ilmapiirin, oppilaitoksen johtamisen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja työprosessin mittareiden lähtökohtana ovat Dubinin, Hallin ja Kauffmanin teoriat. Urakehityksen mallin on Ruohotie (2000) kehittänyt Hallin (1986 ja 1990) esittämän yksilöllisen kasvun mallin pohjalta (kuvio 10). Työyhteisöllä on hyvin keskeinen rooli osaamisen kehittämisessä ja soveltamisessa. Tätä asiaa ovat tutkineet ja kehittäneet Kautto-Koivula 1993; Joronen 1993; Ruohotie 1996; Manka 1999. Kasvua tukevan työyhteisön ominaispiirteiden jäsentelyn on Ruohotie (1996 ja 2000) kehittänyt Dubinin (1990) artikkelin pohjalta. Aivan samanlaisessa muodossa mittareita on käytetty mm. ammattikorkeakoulujen ilmapiiritutkimuksissa.
Tutkimukseen osallistui 187 ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajaa, jotka kaikki opiskelivat ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajien poikkeuskoulutuskurssilla, AIKO-projektissa, vuosina 1991-1993. AIKO-opiskelijoita ja tähän tutkimukseen vastaajia oli 30 ammatillisesta aikuiskoulutuksesta.
AIKO-koulutus toteutettiin monimuoto-opiskeluna niin, että suurin osa opiskelusta tapahtui etäopiskeluna, joten projektissa korostui ehkä tavallista enemmän opiskelijoiden kokemukset oman oppilaitoksen olosuhteista, suhtautumisesta opettajien jatko-opiskeluun sekä oman työpaikan kasvuorientoitunut ilmapiiri yleensä.
Tiedot kerättiin lomakekyselynä kontaktiopiskelutilanteissa. Tutkimuksessa ovat mukana kaikki 40 opintoviikon AIKO-koulutuksen hyväksyttävästi suorittaneet.
Tutkimusaineistoa analysoitiin frekvenssi-ja prosenttijakaumien, sekä faktori- ja varianssianalyysien avulla. Aineiston reliabiliteetin testauksissa käytettiin Cronbahs`alpha-testiä.
Taustamuuttujina eli ryhmittelijöinä käytettiin sukupuolta, ikää, suoritettua tutkintoa, opettajapätevyyttä, työsuhdetta, opettajakokemusta, muuta työkokemusta, opetettavaa aineryhmää ja oppilaitosta, jossa vastaaja työskentelee.
Erityisen selkeästi tässä aineistossa nousivat esiin erittäin suuri tyytyväisyys työprosessiin. Työn kannustearvon ja vaikuttamismahdollisuuksien koko vastausryhmän arviot ovat tasolla "suuressa määrin tyytyväisiä". Sosiaalisen vuorovaikutuksen sisältämät summamuuttujat: opettajien yhteenkuuluvuus ja solidaarisuus sekä opettaja-oppilassuhteet arvioitiin erittäin korkealle. Oppilaitoksen ilmapiiriin voimakkaasti vaikuttavat johtamistavat osallistava- ja kannustava johtamistapa ovat vastauskeskiarvoiltaan samaa tasoa kuin kasvuoriointunut ilmapiiri. Suurimmat hajonnat löytyvät työskentelytiloista ja välineistä sekä kannustavasta johtamistavasta. Oppilaitoksittain tarkasteltuna tilastollisesti erittäin merkitseviä erot olivat kasvuoriointuneessa ilmapiirissä. Merkitseviä tilastolliset erot olivat työskentelytiloissa ja välineissä sekä vaikuttamismahdollisuuksissa. Melkein merkitseviä tilastollisia eroja oppilaitosten välillä löytyi osallistavassa johtamistavassa ja työn kannustearvossa.
Tutkimus liittyy osana professori Pekka Ruohotien johtamaan kansainväliseen kasvutarveprojektiin. Tämän tutkimuksen osa-alueita ovat vastaajien kokemat oppilaitoksen ilmapiiri, oppilaitoksen johtaminen, sosiaalinen vuorovaikutus ja työprosessi.
Tutkimuksen perustana ovat urakehityksen, ammatillisen kasvun ja kasvuorientoituneen työyhteisön teoriat ja mallit. Oppilaitoksen ilmapiirin, oppilaitoksen johtamisen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja työprosessin mittareiden lähtökohtana ovat Dubinin, Hallin ja Kauffmanin teoriat. Urakehityksen mallin on Ruohotie (2000) kehittänyt Hallin (1986 ja 1990) esittämän yksilöllisen kasvun mallin pohjalta (kuvio 10). Työyhteisöllä on hyvin keskeinen rooli osaamisen kehittämisessä ja soveltamisessa. Tätä asiaa ovat tutkineet ja kehittäneet Kautto-Koivula 1993; Joronen 1993; Ruohotie 1996; Manka 1999. Kasvua tukevan työyhteisön ominaispiirteiden jäsentelyn on Ruohotie (1996 ja 2000) kehittänyt Dubinin (1990) artikkelin pohjalta. Aivan samanlaisessa muodossa mittareita on käytetty mm. ammattikorkeakoulujen ilmapiiritutkimuksissa.
Tutkimukseen osallistui 187 ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajaa, jotka kaikki opiskelivat ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajien poikkeuskoulutuskurssilla, AIKO-projektissa, vuosina 1991-1993. AIKO-opiskelijoita ja tähän tutkimukseen vastaajia oli 30 ammatillisesta aikuiskoulutuksesta.
AIKO-koulutus toteutettiin monimuoto-opiskeluna niin, että suurin osa opiskelusta tapahtui etäopiskeluna, joten projektissa korostui ehkä tavallista enemmän opiskelijoiden kokemukset oman oppilaitoksen olosuhteista, suhtautumisesta opettajien jatko-opiskeluun sekä oman työpaikan kasvuorientoitunut ilmapiiri yleensä.
Tiedot kerättiin lomakekyselynä kontaktiopiskelutilanteissa. Tutkimuksessa ovat mukana kaikki 40 opintoviikon AIKO-koulutuksen hyväksyttävästi suorittaneet.
Tutkimusaineistoa analysoitiin frekvenssi-ja prosenttijakaumien, sekä faktori- ja varianssianalyysien avulla. Aineiston reliabiliteetin testauksissa käytettiin Cronbahs`alpha-testiä.
Taustamuuttujina eli ryhmittelijöinä käytettiin sukupuolta, ikää, suoritettua tutkintoa, opettajapätevyyttä, työsuhdetta, opettajakokemusta, muuta työkokemusta, opetettavaa aineryhmää ja oppilaitosta, jossa vastaaja työskentelee.
Erityisen selkeästi tässä aineistossa nousivat esiin erittäin suuri tyytyväisyys työprosessiin. Työn kannustearvon ja vaikuttamismahdollisuuksien koko vastausryhmän arviot ovat tasolla "suuressa määrin tyytyväisiä". Sosiaalisen vuorovaikutuksen sisältämät summamuuttujat: opettajien yhteenkuuluvuus ja solidaarisuus sekä opettaja-oppilassuhteet arvioitiin erittäin korkealle. Oppilaitoksen ilmapiiriin voimakkaasti vaikuttavat johtamistavat osallistava- ja kannustava johtamistapa ovat vastauskeskiarvoiltaan samaa tasoa kuin kasvuoriointunut ilmapiiri. Suurimmat hajonnat löytyvät työskentelytiloista ja välineistä sekä kannustavasta johtamistavasta. Oppilaitoksittain tarkasteltuna tilastollisesti erittäin merkitseviä erot olivat kasvuoriointuneessa ilmapiirissä. Merkitseviä tilastolliset erot olivat työskentelytiloissa ja välineissä sekä vaikuttamismahdollisuuksissa. Melkein merkitseviä tilastollisia eroja oppilaitosten välillä löytyi osallistavassa johtamistavassa ja työn kannustearvossa.