Projektitoiminta ammattillisen kehityksen välineenä

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan ammattitaidon kehittymisestä työssä oppimisen projekteissa sosiaalialan ammatillisessa koulutuksessa. Nämä projektit ovat työssä oppimisen hankkeita, joihin kuuluu projektin suunnittelu, toteutus ja arviointi. Oppimistehtävät toteutetaan ja työtä projekteissa analysoidaan työn tutkivan kehittämisen viitekehyksellä. Tutkimuksen lähestymistapana on toimintatutkimus, jossa tutkija toimii lisäksi opettajana ja projektinohjaajana. Tutkimusaineistona ovat esseet ja avoimiin kysymyksiin perustuvat kyselyt, joiden kysymyksiin opiskelijat vastaavat projektitoiminnan alussa ja lopussa. Projektia ennen kysymyksiin vastasi 32 henkilöä (221 mainintaa) ja jälkeen 14 henkilöä (104 mainintaa). Kuvausten lukumäärä henkilöä kohden oli molemmissa vaiheissa keskimäärin samansuuruinen.

Projektitoiminnan toteuttaminen ammattikorkeakouluun siirtyvässä ammatillisessa koulutuksessa heijastaa koulutusrakenteen muuttumista, koulutuksen tason nostamispyrkimyksiä, työelämälähtöisyyttä ja asiantuntijuuden korostumista, joiden tarkoituksena on tuottaa reflektiivisyyteen kykeneviä luovia ja innovatiivisia ammattilaisia. Asiantuntijoiden tulee kyetä luomaan laadukas palvelujärjestelmä ja kehittämään työtään. Koulutuksessa sosiaalialan asiantuntijuuden keskeisiä ydinosaamisen alueita ovat uusiutuva ammatillisuus, joustavuus ja innovatiivisuus yhdistettyinä metataidoilla: reflektiivisyydellä, ymmärryksellä sosiaalisesta toiminnasta, eettisellä osaamisella sekä kommunikaatio- ja vuorovaikutusosaamisella.

Tämän laadullisen tutkimusaineiston analyysi toteutettiin sisällön analyysin menetelmällä. Tulosten analyysin keskeiset aiheet ovat ammatillinen orientaatio ja ammattitaito, projektien vaikutus opiskelijoiden käsityksiin ja toimimiseen sekä projektien tavoitteet ja vaikuttavuus. Opiskelijoiden ammatillinen orientaatio jäsentyi projektien kuluessa ja asiakkaisiin liittyvä suhtautuminen muuttui työntekijäkeskeiseksi määrätietoiseksi toimimiseksi, asiakaspalveluksi ja työssä kohteena olivat asiakkaat, heidän tukemisensa, auttamisensa, tilanteensa muuttaminen ja kohtaaminen. Käsitys työelämästä ja sen vaatimuksista jäsentyi. Ammatillisen orientaation kytkeytyminen persoonalliseen tietoon voitiin nähdä tilannekohtaisena kokemuksellisen tiedon hyödyntämisenä, oman persoonan miettimisenä, käyttöteoriana, yhteistyönä, ajan tasalla pysymisenä ja haasteisiin tarttumisena. Reflektiivisyyttä vaikutti tuottavan monitekijäinen motivaatioperusta jo ammattiuran alkuvaiheessa, johon kuului persoonallisen motivaation jäsentämistä. Projektien jälkeen reflektiivisyyden sisältöinä olivat myös työn innovatiivinen kehittäminen ja omien arvojen käsittely. Omaan toimimiseen projektissa työskentely toi varmuutta, työlähtöisenä selkiytti käsityksiä omasta ammattialasta ja oma motivaatio jäsentyi. Tieto omasta ammattialasta ja sen mahdollisuuksista on projektitoiminnan merkittävä ja korkeatasoinen anti.

AVAINSANAT: Projektitoiminta, työn tutkiva kehittäminen, asiantuntijuus, reflektiivisyys, ammatillinen koulutus