Merkitty kaupunki. Porin rakennemuutos, kaupunkipolitiikka ja kaupunkilaisten osallisuus.

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan Porin kaupungin rakennemuutosta, kaupunkipolitiikkaa ja elämänmuodon muutosta. Rakennemuutos viittaa sekä taloudellisen, sosiokulttuurisen että spatiaaliseen rakenteen muutokseen toisiinsa niveltyvinä kaupunkielämän ulottuvuuksina. Kaupunkipolitiikka viittaa niihin paikallisen politiikan muotoihin ja sisältöihin, joilla on pyritty vaikuttamaan rakenteellisiin muutoksiin. Sosiokulttuurinen muutos puolestaan viittaa kansalaisyhteiskunnan järjestäytymisen, osallistumisen ja vaikuttamisen muotoihin, jotka niveltyvät Porin taloudelliseen ja spatiaaliseen muutokseen eri aikoina. Näiden muodostama kokonaisuus representoi porilaista elämänmuotoa, sen materiaalisia, sosiaalisia ja mentaalisia ulottuvuuksia. Tutkimus on ideologiakriittistä tukimusta, jossa kaupungin materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset representaatiot ovat analyysin ja tulkinnan kohteena.

Tutkimuksen juonena on seurata, miten Porin taloudellinen rakenne on strukturoitunut kauppakaupungista teollisuuskaupungiksi ja deindustrialisaation merkitsemäksi kaupungiksi. Samaan juoneen sisältyy kaupunkitilan muutos pienestä, aidatusta yhteisöstä teollistumisen myötä alueeltaan laajaksi ja hajanaiseksi kaupunkitilaksi, jota on kaupunkipoliittisin keinoin pyritty 1990-luvulta lähtien keskittämään. Oman merkityksensä näille tiloille ovat antaneet niiden edustama kaupungin sosiaalinen rakenne ja eriarvoisuutta edustavat paikat. Kolmas juonen rakennetekijä tutkimuksessa on Porin sosiokulttuurisen rakenteen ja toiminnan muutos, joka viittaa eri sosiaalisten toimijoiden asemaan ja keskinäisiin suhteisiin ja niiden antamiin merkityksiin kaupungille. Tarinan juoni siis kudotaan kolmesta rakenteellisesta tekijästä ja niiden toimijoista siirryttäessä paikallisuuden ajasta globalisoituneen ajan kaupunkiin. Paikallisen yhteiskunnan globalisoitumista analysoidaan sekä talouteen että kansalaisyhteiskuntaan vaikuttavana tekijänä. Kaupunkipolitiikassa keskitytään erityisesti 1990-luvun pyrkimykseen vastata näihin rakenteellisiin muutoksiin keskitetyn ja rajaavan hallinnan keinoilla. Tässä pyrkimyksessä korostuvat kaupungin palveluiden merkitykset kaupunkiorganisaation, kaupunkilaisuuden ja kaupungin tulevaisuuden määrittelijöinä. Sosiokulttuurisessa analyysissä puolestaan keskitytään kaupunkilaisten asemaan vallan kohteina ja heidän osallistumiseensa kaupunkiin vaikuttavana toimintana.

Tutkimuksessa edetään kaupungin perustamisesta nykypäivään niin, että painotus on jälkimmäisessä. Kaupungin kehitys aina 1990-luvulle saakka nähdään tässä tutkimuksessa nykypäivää konstruoivana tekijänä, vastauksena kysymykseen: miten tähän on tultu?

Tutkimuksen lopussa esitetään analyysit esimerkkitapauksista, jotka koskevat paikallista koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa, kaupunkimainontaa, kaupunkikeskustan uudistamista ja kaupungin reuna-alueiden ja lähiöiden koulu- ja kirjastopalvelujen yhteisöllistä puolustamista.

Kyseessä on tapaustutkimus, jossa tapaukset ovat sisäkkäisten ja rinnakkaisten tapahtumien kokonaisuus. Tätä kokonaisuutta laajennetaan teoreettisten kontekstien kautta. Keskeisiä teoreettisia käsitteitä ovat taloudellinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja inhimillinen pääoma sekä identiteetti.

Kyseessä on laadullisin menetelmin toteutettu kaupunkisosiologinen tutkimus, jonka aineistona on historiallisten ja etnologisten lähteiden, kaupunkisuunnittelun, sanomalehtiuutisten, kuvakirjojen ja vastaavien dokumenttien sekä muutaman tapauskohtaisen avoimen haastattelun muodostama kokonaisuus, joka representoi Porin rakennemuutosta, kaupunkipolitiikkaa ja kaupunkilaisten osallisuutta.

Avainsanat: Pori, rakennemuutos, kaupunkipolitiikka, osallisuus, globalisaatio, sosiaalinen pääoma, identiteetti, kaupunki