Suomi poikkeusoloissa sitoumustensa valossa.
VENTTOLA, TAINA (2000)
2000
Aluetiede - Regional Studies
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2000-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8727
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8727
Tiivistelmä
Tutkimuksessa todetaan Euroopan turvallisuuden ylläpitämiseksi luodut poikkeuksellisissa oloissa toimiviksi tarkoitetut kansainväliset järjestelmät, joiden toimintaan Suomi omaa sitoumuksia tai jotka ovat oleellisia Suomelle. Suomen asemaa tässä kentässä tutkitaan sitoumustemme sekä lainsäädäntömme valossa.
Euroopan turvallisuusarkkitehtuurissa voidaan havaita tapahtuneen merkittäviä muutoksia kuluneen kymmenen vuoden aikana. Yhdentyminen turvallisuuden saralla Euroopassa sisälsi seuraavat tekijät: Itä-Euroopassa tapahtuneet muutokset kohti demokratiaa Neuvostoliiton sekä Varsovan Liiton loputtua saivat aikaan huomattavaa uhan vähenemistä mantereellamme; Turvallisuuden alalla yhteistyö lisääntyi Euroopan Unionin jäsenvaltioiden kesken yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehityksen myötä sekä Länsi-Euroopan Unionissa. Taloudellinen integraatio syveni sekä laajeni Euroopan Unionissa; Turvallisuuden saralle syntyi maapallon ympäri pohjoisella pallon puolella ulottuvia yhteistyöfoorumeita; Pohjois-Atlantin Liitto laajeni itään Tsekin Tasavallan, Unkarin sekä Puolan liityttyä järjestöön Itä-Saksan valtioliitoksen johdosta tapahtuneen laajentumisen lisäksi. Muutos Suomen asemassa
Euroopan turvallisuutta rakentavissa rakenteissa oli merkittävä: Suomi kääntyi idästä kohti länttä purettuaan ensin Neuvostoliiton kanssa solmimansa YYA-sopimuksen sekä liittyessään Euroopan Unioniin. Suomi valitsi tällöin länsiliittoutuman puolueettomuuden sijasta määritellen linjakseen edelleen sotilaallisen liittoutumattomuuden. Muutos Suomen asemassa tapahtui vuosina 1992-1995. Nykyinen asemamme turvallisuuden Eurooppalaisessa kentässä sisältää seuraavia sitoumuksia: Euroopan Unioinin (EU) jäsenyys, Pohjois-Atlantin Liiton (NATO) Euro-Atlanttisen Kumppanuusneuvoston (EAPC) jäsenyys, tarkkailijan status Länsi-Euroopan Unionissa (WEU) sekä jäsenyys Yhdistyneissä Kansakunnissa (YK), Euroopan Turvallisuus- ja Yhteistyöjärjestössä (ETYJ) sekä Euroopan neuvostossa.
Tutkimus osoitti Suomen olevan pois turvallisuuden ylläpitämiseksi luotujen poikkeuksellisissa oloissa toimiviksi tarkoitettujen kansainvälisten järjestelmien piiristä niiden puutteellisuuksien vuoksi sekä lisäksi Suomen omista valinnoista johtuen. Kansainväliset kriisienhallintajärjestelmät eivät ole kattavia eivätkä edes uskottavasti toimivia poikkeuksellisissa tilanteissa Suomessa.
Avainsanat: Suomi poikkeuksellisissa oloissa Euroopassa, kriisi, uhka
Euroopan turvallisuusarkkitehtuurissa voidaan havaita tapahtuneen merkittäviä muutoksia kuluneen kymmenen vuoden aikana. Yhdentyminen turvallisuuden saralla Euroopassa sisälsi seuraavat tekijät: Itä-Euroopassa tapahtuneet muutokset kohti demokratiaa Neuvostoliiton sekä Varsovan Liiton loputtua saivat aikaan huomattavaa uhan vähenemistä mantereellamme; Turvallisuuden alalla yhteistyö lisääntyi Euroopan Unionin jäsenvaltioiden kesken yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehityksen myötä sekä Länsi-Euroopan Unionissa. Taloudellinen integraatio syveni sekä laajeni Euroopan Unionissa; Turvallisuuden saralle syntyi maapallon ympäri pohjoisella pallon puolella ulottuvia yhteistyöfoorumeita; Pohjois-Atlantin Liitto laajeni itään Tsekin Tasavallan, Unkarin sekä Puolan liityttyä järjestöön Itä-Saksan valtioliitoksen johdosta tapahtuneen laajentumisen lisäksi. Muutos Suomen asemassa
Euroopan turvallisuutta rakentavissa rakenteissa oli merkittävä: Suomi kääntyi idästä kohti länttä purettuaan ensin Neuvostoliiton kanssa solmimansa YYA-sopimuksen sekä liittyessään Euroopan Unioniin. Suomi valitsi tällöin länsiliittoutuman puolueettomuuden sijasta määritellen linjakseen edelleen sotilaallisen liittoutumattomuuden. Muutos Suomen asemassa tapahtui vuosina 1992-1995. Nykyinen asemamme turvallisuuden Eurooppalaisessa kentässä sisältää seuraavia sitoumuksia: Euroopan Unioinin (EU) jäsenyys, Pohjois-Atlantin Liiton (NATO) Euro-Atlanttisen Kumppanuusneuvoston (EAPC) jäsenyys, tarkkailijan status Länsi-Euroopan Unionissa (WEU) sekä jäsenyys Yhdistyneissä Kansakunnissa (YK), Euroopan Turvallisuus- ja Yhteistyöjärjestössä (ETYJ) sekä Euroopan neuvostossa.
Tutkimus osoitti Suomen olevan pois turvallisuuden ylläpitämiseksi luotujen poikkeuksellisissa oloissa toimiviksi tarkoitettujen kansainvälisten järjestelmien piiristä niiden puutteellisuuksien vuoksi sekä lisäksi Suomen omista valinnoista johtuen. Kansainväliset kriisienhallintajärjestelmät eivät ole kattavia eivätkä edes uskottavasti toimivia poikkeuksellisissa tilanteissa Suomessa.
Avainsanat: Suomi poikkeuksellisissa oloissa Euroopassa, kriisi, uhka