Technical Communication Research: Dissemination, Reception, Utilization
SUOJANEN, TYTTI (2000)
2000
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2000-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8678
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8678
Tiivistelmä
Työn tavoite on kaksitahoinen: pyrkimyksenä on kartoittaa teknisten viestijöiden ammattikuntaa Suomessa sekä selvittää teknisen viestinnän tutkimustiedon välittymistä, vastaanottoa ja hyödyntämistä.
Teknisten viestijöiden ammattikunta kasvoi erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla
niin Suomessa kuin muuallakin tietotekniikan ja korkean teknologian lisääntyessä. Tekniset viestijät tuottavat teknisiä dokumentteja, kuten käyttöohjeita, erilaisille kohderyhmille, joiden kieli- ja kulttuuritausta voi vaihdella.
Teknisille viestijöille tehtiin kyselytutkimus. Tulosten perusteella tyypillinen suomalainen tekninen viestijä on noin 30-vuotias nainen, jolla on humanistinen koulutus ja työkokemusta alle viisi vuotta. Työkokemuksen lyhyys kertoo, että teknisten viestijöiden ammatti on Suomessa suhteellisen uusi. Myös alan koulutusta on ollut Suomessa niukasti saatavilla ja tutkimusta on tehty melko vähän.
Teknisen viestinnän ammattilaisten työtä leimaavat nopea teknologinen kehitys, kasvava erikoistuminen sekä työskenteleminen yhteistyöympäristössä, jossa työrutiineja ei ole vielä ehtinyt syntyä. Tutkimuksen yhtenä hypoteesina on, että tämä asetelma on synnyttänyt teknisille viestijöille tarpeen käyttää alansa tutkimustietoa.
Tutkimuksen hypoteesia tukivat teknisille viestijöille lähetetyn kyselyn vastaukset: enemmistö vastaajista seuraa teknisen viestinnän tutkimusta melko aktiivisesti ja
tarvitsee tutkimustietoa työssään silloin tällöin. Vastoin työn toista hypoteesia, tekniset viestijät eivät kuitenkaan ensisijaisesti hyödynnä tutkimustietoa instrumentaalisesti vaan käsitteellisesti. Kaiken kaikkiaan ammattilaiset näkevät tutkimustiedon hyödyntämisen odotettua rikkaampana ja monitahoisempana ilmiönä.
Tutkimus on ensimmäinen, monitieteinen selvitys suomalaisista teknisten viestinnän ammattilaisista ja siitä, miten he hyödyntävät alansa tutkimustietoa. Tuloksia toivotaan voitavan käyttää hyväksi suomalaisen teknisen viestinnän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisessä, suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Teknisten viestijöiden ammattikunta kasvoi erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla
niin Suomessa kuin muuallakin tietotekniikan ja korkean teknologian lisääntyessä. Tekniset viestijät tuottavat teknisiä dokumentteja, kuten käyttöohjeita, erilaisille kohderyhmille, joiden kieli- ja kulttuuritausta voi vaihdella.
Teknisille viestijöille tehtiin kyselytutkimus. Tulosten perusteella tyypillinen suomalainen tekninen viestijä on noin 30-vuotias nainen, jolla on humanistinen koulutus ja työkokemusta alle viisi vuotta. Työkokemuksen lyhyys kertoo, että teknisten viestijöiden ammatti on Suomessa suhteellisen uusi. Myös alan koulutusta on ollut Suomessa niukasti saatavilla ja tutkimusta on tehty melko vähän.
Teknisen viestinnän ammattilaisten työtä leimaavat nopea teknologinen kehitys, kasvava erikoistuminen sekä työskenteleminen yhteistyöympäristössä, jossa työrutiineja ei ole vielä ehtinyt syntyä. Tutkimuksen yhtenä hypoteesina on, että tämä asetelma on synnyttänyt teknisille viestijöille tarpeen käyttää alansa tutkimustietoa.
Tutkimuksen hypoteesia tukivat teknisille viestijöille lähetetyn kyselyn vastaukset: enemmistö vastaajista seuraa teknisen viestinnän tutkimusta melko aktiivisesti ja
tarvitsee tutkimustietoa työssään silloin tällöin. Vastoin työn toista hypoteesia, tekniset viestijät eivät kuitenkaan ensisijaisesti hyödynnä tutkimustietoa instrumentaalisesti vaan käsitteellisesti. Kaiken kaikkiaan ammattilaiset näkevät tutkimustiedon hyödyntämisen odotettua rikkaampana ja monitahoisempana ilmiönä.
Tutkimus on ensimmäinen, monitieteinen selvitys suomalaisista teknisten viestinnän ammattilaisista ja siitä, miten he hyödyntävät alansa tutkimustietoa. Tuloksia toivotaan voitavan käyttää hyväksi suomalaisen teknisen viestinnän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisessä, suunnittelussa ja toteuttamisessa.