Chanting, singing and reading - Cultural Contexts of Tibetan Literacy
Harri, Raija (2013)
Harri, Raija
Tampere University Press
2013
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2013-06-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9168-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9168-9
Tiivistelmä
Kulttuurin vaikutus tiibetläisten aikuisten lukutaito-opetukseen
Lukutaito on niin olennainen osa elämäämme lännessä, että harvoin tulemme pohtineeksi sen puutetta tai sen luonnetta jokapäiväisessä elämässämme. Aikuisten lukutaito-opetuksen tarve mielletään kolmansiin maihin, joissa lasten koulunkäyntimahdollisuuksia rajoittavat muun muassa köyhyys, huono infastruktuuri ja asenne koulutukseen, mikä luo tarpeen aikuisten lukutaito-opetukselle.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli löytää tiibetiläisen kulttuurin eri komponenttien vaikutus päivittäisiin lukutaitokäytäntöihin ja erityisesti aikuisten lukutaidon oppimiseen. Samalla tutkimus pyrki rakentamaan kuvan tiibetiläisestä kulttuurisesta lukutaidosta, jotta aikuisten lukutaito-opetusta voitaisiin kehittää kulttuurisesti relevanttiin suuntaan.
Tutkimus toi esiin kulttuurin ohjaavan ja motivoivan vaikutuksen tiibetiläisten lukutaito-opetukseen. Tiibetiläisen kulttuurillisen lukutaidon oppimisen mukaisesti aikuisten lukutaito-opetus keskittyy lukemisen ja kirjoittamisen oppimiseen. Funktionaalinen lukutaito-opetus, minkä usein oletetaan parantavan oppijan ja hänen yhteisönsä elämän laatua ja taloudellista asemaa, ei toiminut amdo-tiibetiläisten yhteisöissä. Sen sijaan päivittäinen funktionaalinen lukutaito (everyday functional literacy) tuli selkeästi esille. Se motivoi oppijoita lukutaidon oppimiseen ja sen käyttöön arkielämässä. Musiikki ja runot motivoivat etenkin naisia lukutaidon oppimiseen. Kaiken kaikkiaan lukutaito ja sen opetus on vahvasti sidoksissa tiibetiläiseen kulttuuriin. Tiibetinbuddhalaisuus, traditiot, kulttuurin arvot ja sosiaaliset voimasuhteet ohjaavat tiibetiläisten lukutaito-opetusta, mikä näkyi naisten vähäisenä määränä aikuisten lukutaito-opettajina, opetusdynamiikassa, opettajakeskeisissä luokka-aktiviteeteissa ja lukutaidon oppimisen tavoitteissa.
Tutkimus toi esiin kulttuurisen lukutaidon oppimisen tiedostamisen tärkeyden kansainvälisessä kehitysyhteistyökontekstissa. Kulttuurisen lukutaidon tuntemus auttaa huomioimaan lukutaitoprojektin suunnittelussa ja toteutuksessa ne kulttuuriset seikat, jotka edesauttavat ja vahvistavat lukutaidon opetusta oppijoiden omassa yhteisössä ja kulttuurissa. Se taasen luo pohjaa kestävälle kehitykselle.
Lisäksi tutkimustuloksia voidaan katsoa laajemminkin ammatillisen kasvun perspektiivistä niin monikulttuurisoituvassa Suomessa kuin kehitysyhteistyöprojekteissa. Toimijan monikulttuuristen taitojen kasvu yhdessä sosiaalisten ja kielitaitojen kanssa ovat yhtä lailla osa ammatillista kasvua kuin ammattitiedollinen kasvu. Vieraan kulttuurin keskellä toimiminen on jatkuvaa reflektointia omien ja vieraan kulttuurin asenteiden, työtapojen ja -arvojen suhteen, mikä on edellytys ammatilliseen kasvuun kohti vahvempaa kulttuurikompetenssia.
Tämä kansantieteellistä lähestymistapaa noudattava tutkimus pohjautuu sosiokulttuuriseen lukutaitonäkemykseen, jonka mukaan lukutaito saa merkityksensä sen kulttuurin ja yhteisön kautta, jossa sitä harjoitetaan. Tapaustutkimuksena se sijoittui suomalaisen kehitysyhteistyöjärjestö Fida Internationalin toteuttaman aikuisten tiibetiläisten lukutaitoprojektin yhteyteen Tiibetin ylängöllä Länsi-Kiinassa. Tutkija toimi projektin kouluttajana ja projektikoordinaattorina 1999-2005. Tutkimus keskittyi 12 kuukauden jaksoon vuosina 2004-2005 sekä 2010. Tutkimusmetodeja olivat haastattelut, havainnoinnit, valokuvat ja kenttämuistiinpanot.
Lukutaito on niin olennainen osa elämäämme lännessä, että harvoin tulemme pohtineeksi sen puutetta tai sen luonnetta jokapäiväisessä elämässämme. Aikuisten lukutaito-opetuksen tarve mielletään kolmansiin maihin, joissa lasten koulunkäyntimahdollisuuksia rajoittavat muun muassa köyhyys, huono infastruktuuri ja asenne koulutukseen, mikä luo tarpeen aikuisten lukutaito-opetukselle.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli löytää tiibetiläisen kulttuurin eri komponenttien vaikutus päivittäisiin lukutaitokäytäntöihin ja erityisesti aikuisten lukutaidon oppimiseen. Samalla tutkimus pyrki rakentamaan kuvan tiibetiläisestä kulttuurisesta lukutaidosta, jotta aikuisten lukutaito-opetusta voitaisiin kehittää kulttuurisesti relevanttiin suuntaan.
Tutkimus toi esiin kulttuurin ohjaavan ja motivoivan vaikutuksen tiibetiläisten lukutaito-opetukseen. Tiibetiläisen kulttuurillisen lukutaidon oppimisen mukaisesti aikuisten lukutaito-opetus keskittyy lukemisen ja kirjoittamisen oppimiseen. Funktionaalinen lukutaito-opetus, minkä usein oletetaan parantavan oppijan ja hänen yhteisönsä elämän laatua ja taloudellista asemaa, ei toiminut amdo-tiibetiläisten yhteisöissä. Sen sijaan päivittäinen funktionaalinen lukutaito (everyday functional literacy) tuli selkeästi esille. Se motivoi oppijoita lukutaidon oppimiseen ja sen käyttöön arkielämässä. Musiikki ja runot motivoivat etenkin naisia lukutaidon oppimiseen. Kaiken kaikkiaan lukutaito ja sen opetus on vahvasti sidoksissa tiibetiläiseen kulttuuriin. Tiibetinbuddhalaisuus, traditiot, kulttuurin arvot ja sosiaaliset voimasuhteet ohjaavat tiibetiläisten lukutaito-opetusta, mikä näkyi naisten vähäisenä määränä aikuisten lukutaito-opettajina, opetusdynamiikassa, opettajakeskeisissä luokka-aktiviteeteissa ja lukutaidon oppimisen tavoitteissa.
Tutkimus toi esiin kulttuurisen lukutaidon oppimisen tiedostamisen tärkeyden kansainvälisessä kehitysyhteistyökontekstissa. Kulttuurisen lukutaidon tuntemus auttaa huomioimaan lukutaitoprojektin suunnittelussa ja toteutuksessa ne kulttuuriset seikat, jotka edesauttavat ja vahvistavat lukutaidon opetusta oppijoiden omassa yhteisössä ja kulttuurissa. Se taasen luo pohjaa kestävälle kehitykselle.
Lisäksi tutkimustuloksia voidaan katsoa laajemminkin ammatillisen kasvun perspektiivistä niin monikulttuurisoituvassa Suomessa kuin kehitysyhteistyöprojekteissa. Toimijan monikulttuuristen taitojen kasvu yhdessä sosiaalisten ja kielitaitojen kanssa ovat yhtä lailla osa ammatillista kasvua kuin ammattitiedollinen kasvu. Vieraan kulttuurin keskellä toimiminen on jatkuvaa reflektointia omien ja vieraan kulttuurin asenteiden, työtapojen ja -arvojen suhteen, mikä on edellytys ammatilliseen kasvuun kohti vahvempaa kulttuurikompetenssia.
Tämä kansantieteellistä lähestymistapaa noudattava tutkimus pohjautuu sosiokulttuuriseen lukutaitonäkemykseen, jonka mukaan lukutaito saa merkityksensä sen kulttuurin ja yhteisön kautta, jossa sitä harjoitetaan. Tapaustutkimuksena se sijoittui suomalaisen kehitysyhteistyöjärjestö Fida Internationalin toteuttaman aikuisten tiibetiläisten lukutaitoprojektin yhteyteen Tiibetin ylängöllä Länsi-Kiinassa. Tutkija toimi projektin kouluttajana ja projektikoordinaattorina 1999-2005. Tutkimus keskittyi 12 kuukauden jaksoon vuosina 2004-2005 sekä 2010. Tutkimusmetodeja olivat haastattelut, havainnoinnit, valokuvat ja kenttämuistiinpanot.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4769]