Kan och vet - men hur? Översättningslärarens kunskapsgrunder i fokus

Abstract

Osaa ja tietää – mutta miten? Kääntämisen opettajan tietoperustan tarkastelua

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mihin kääntämisen opettaja perustaa tietonsa ja minkälainen tämä tietoperusta on. Lähtökohtana kääntämisen opettajan tietoperustan tarkastelussa on perustan kytkeytyminen toisaalta kääntämiseen ja kääntämisen opettamiseen ja toisaalta asiantuntijuuteen. Myös opettajan erilaiset opetuskontekstit otetaan huomioon.

Tutkimus sijoittuu kääntämisen ja kielen opettamisen tutkimusalaan ja on luonteeltaan laadullinen tapausten tutkimus, mikä tarkoittaa tässä yhteydessä aineistolähtöisyyttä. Tutkimuksen empiirisenä aineistona ovat kahdeksan opettajan käännöskursseillaan kommentoimat käännökset, opettajien haastattelut, tuntien havainnoinnit ja opettajien kurssimateriaali. Tutkimuksen aikana kyseiset opettajat toimivat kääntämisen opettajina erilaisissa opetuskonteksteissa. Kontekstina saattoi olla kääntämisen tai kielen oppiaine ja kääntäminen äidinkieleen tai vieraaseen kieleen.

Empiirisen aineiston ja tutkimuskirjallisuuden perusteella kääntämisen opettajan tietoperusta koostuu sekä opettajan näkemyksestä opetuskontekstiin sijoittuvasta kääntämisestä että opettajan verbaalisesta ja ei-verbaalisesta tiedonmuodostuksesta. Opettajan näkemys opetuskontekstiin sijoittuvasta kääntämisestä jakautuu kolmeen alanäkemykseen: kääntämiseen, palautteen antamiseen ja kääntämisen opettamiseen liittyvään näkemykseen. Kääntämisen opettajan verbaalinen ja ei-verbaalinen tiedonmuodostus sijoittuvat puolestaan jatkumolle epämuodollinen ja muodollinen tiedonmuodostus.

Verrattaessa aineistossa olevien kääntämisen opettajien näkemyksiä kääntämisen ja kääntämisen opettamisen aloilla vallitseviin näkemyksiin, voidaan todeta, että näkemykset vastaavat toisiaan. Opettajille kääntäminen on pääosin kommunikatiivista toimintaa, jossa merkitysten välittäminen ja funktionaalisuuden huomioon ottaminen on tärkeää. Palautteen antaminen nähdään enemmän tai vähemmän ohjauskeskeisesti. Osalle opettajista yksityiskohtaisen palautteen antaminen on tärkeää, kun taas osan palaute on niukempaa ja epäsuorempaa. Kääntämisen opettaminen on puolestaan käytännön taitojen, akateemisten valmiuksien ja ammattimaisuuden edistämistä.

Kun opettajien tiedonmuodostusta verrataan asiantuntijan tiedonmuodostukseen, käy ilmi, että opettajien ei-verbaalinen tiedonmuodostus on epämuodollista, mikä ilmenee tiedonkäytön sattumanvaraisuutena. Myös verbaalisessa tiedonmuodostuksessa on epämuodollisen tiedonmuodostuksen piirteitä. Haastatteluaineiston perusteella opettajat eivät aina perustele näkemyksiään tai jos perustelevat, perustelut pohjautuvat enemmänkin tuntemuksiin kuin ulkopuolisiin lähteisiin ja argumentointiin. Huolimatta tiedonmuodostuksen epämuodollisuudesta aineistossa on kuitenkin esimerkkejä myös muodollisesta tiedonmuodostuksesta. Erityisesti tämä ilmenee kääntämistä äidinkieleen opettavilla.

Suhteutettuna kääntämisen alalla käytävään keskusteluun siitä, minkälaisia kääntämisnäkemyksiä ja minkälaista tiedonmuodostusta erilaisissa opetuskonteksteissa on, tutkimus ei osoita, että näkemykset ja tiedonmuodostus vaihtelisivat opetuskontekstin mukaan. Ainakaan opettajan tietoperustan laadulla ei näyttäisi olevan yhteyttä siihen, minkälaisessa kontekstissa kääntämistä opetetaan.

Kan och vet – men hur? Översättningslärarens kunskapsgrunder i fokus

Can and Knows – But How? Investigating the Translation Teacher’s Knowledge Base

The purpose of this study is to discover what sources translation teachers have for their knowledge as teachers and experts, and to analyse the nature of this knowledge base. The study is based on the notion that the knowledge base is linked, on the one hand, to translation and teaching translation, and, on the other hand, to expertise. In addition, the study investigates how different teaching contexts might be reflected in the teacher’s knowledge base.

This study falls under the category of research on language and translation teaching. This is a qualitative study of a number of cases, which means that the study is data-driven by nature. The empirical data of the study consists of translation exercises and feedback given by eight teachers in their translation classes, as well as of the teachers’ interviews, observation of classroom situations, and the teachers’ course materials. The data was collected between the years 2006 and 2011. At that time, the participating teachers worked as teachers of translation in various teaching contexts. These contexts included courses in either a translation department or a foreign language department, and translation either into the mother tongue or into a foreign language.

The empirical data and research literature suggest that the knowledge base of a translation teacher consists both of the teacher’s views concerning translation within a teaching context and of the teacher’s verbal and nonverbal knowledge building. The teacher’s views concerning translation within a teaching context can be divided into three subcategories: views related to translation, views related to giving feedback, and views related to the teaching of translation. The translation teacher’s verbal and nonverbal knowledge building, on the other hand, can be placed on a continuum between informal and formal knowledge building.

This study compares the teachers’ views contained in the empirical data with views that are prevalent in the field of translation and translation teaching. The comparison reveals that the views found in the data and in the field are largely consistent with each other. For teachers, translation is predominantly a communicative activity, where a great deal of importance is placed on functionality and conveying meanings. Feedback is considered more or less through a focus on guidance. For some teachers, it is important to provide detailed feedback, whereas others give less feedback and make their feedback more indirect. Furthermore, the teaching of translation consists of advancing practical skills, academic competencies and professionalism.

When comparing teachers’ knowledge building to the knowledge building of an expert, one significant finding is that teachers’ nonverbal knowledge building is informal. Teachers use information inconsistently and haphazardly. The verbal knowledge building is also largely informal. The interview data indicates that teachers do not always justify their views, or if they do, their arguments are based on feelings rather than outside sources and argumentation. However, despite this informal nature of knowledge building, the data also contains examples of formal knowledge building.

Even though on-going discussions within the field of translation suggest that translation might be understood differently in different teaching contexts, this study does not indicate that teachers’ views on translation or their knowledge building would vary from one teaching context to another. The quality of a teacher’s knowledge base does not appear to be related to the context in which translation is being taught. In other words, the teacher’s approaches may focus on functionality and conveying meanings whether the teacher works in the context of a translation department or in a language department. However, the direction of translation appears to have some significance to the teacher’s views on translation: those who teach translation into a foreign language are not solely concentrated on a communicative focus; their views also contain traces of linguistic translation.

From the perspective of knowledge building, the teacher’s experience level is more important than the context or the direction of translation. The verbal knowledge building of more experienced teachers contains more features of formal knowledge building than that of less experienced teachers. Overall, the quality of a teacher’s knowledge base is more dependent on the individual teacher’s background and experiences than on the teaching context.