Sanoista syntyy yhteinen merkitys? Kommunikointitaidot luovassa oppimisympäristössä ja ammatillisessa kasvussa ammattikorkeakoulun visuaalisilla suunnittelualoilla

Abstract

Sanoista syntyy yhteinen merkitys? Kommunikointitaidot luovassa oppimisympäristössä ja ammatillisessa kasvussa ammattikorkeakoulun visuaalisilla suunnittelualoilla

Ammattikorkeakoulusta valmistuva opiskelija astuu kiireiseen ja vaativaan työelämään, jossa vuorovaikutussuhteet ja kielelliset vaatimukset ovat moniulotteisia: Viestinnän määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja viestinnän välineet monipuolistuvat. Työelämän osaamisvaatimuksissa näkyvät yhä selvemmin yhteisen tiedon tuottaminen, soveltaminen ja jalostaminen, luovuus ja yhteinen kehittäminen. Kommunikaation avulla luodaan ja uudistetaan osaamista. Teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa aika ja tila ovat menettäneet merkityksensä. Identiteetit murtuvat muutoksen rytinässä ja on oltava valmis luomaan omaa ammatillista identiteettiään yhä uudestaan.

Tutkimus on tapaustutkimus ammattikorkeakoulun visuaalisilta suunnittelualoilta. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli tarkastella kielellisten kommunikointitaitojen merkitystä visuaalisten alojen asiantuntijoiden ammatillisessa kasvussa ja luovassa oppimisympäristössä ammattikorkeakoulussa. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli tarkastella, millaisia osaamisvaatimuksia työelämä asettaa yksilön kommunikatiiviselle kompetenssille ja miten nämä osaamisvaatimukset huomioidaan ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmissa ja samalla myös, miten kommunikointitaidot näyttäytyvät yleisenä työelämävalmiutena ja toisaalta alakohtaisena osaamisena jokapäiväisessä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Tutkimuksen aineistoa olivat teemahaastattelut, opetussuunnitelmat sekä tutkijan havainnot.

Tutkimuksessa ilmeni, että luovan oppimisympäristön merkitys kommunikointitaitojen kehittymiselle on moniulotteinen: korkeakouluympäristö voi korostaa toisaalta formaalia ja normitettua oppimisympäristöä mutta integroitunut oppimisympäristö mahdollistaa käytännöllisten työelämän vaatimusten mukaisen kommunikointitaitojen kehittymisen. Ristiriitaisena tämä kokonaisuus näyttäytyy erityisesti opinnäytetyövaiheessa, jossa opiskelija kohtaa selkeästi molemmat ulottuvuudet. Tutkimus osoittaa myös, että eri aloilla on erilaisia viestinnän tapoja ja odotuksia, jotka opetuksessa tulisi huomioida entistä selkeämmin. Samalla monialaisen vuorovaikutustilanteen ymmärrystä voidaan lisätä. Visuaalisella suunnittelualalla korostuvat suulliset presentaatiot, arvioivan palautteen merkitys, oman työn perustelut ja oman osaamisen sanoittaminen ja myyminen eli vakuuttaminen ennen kaikkea suullisesti.

Ammattikorkeakoulussa työharjoittelutilanteet ja yhteiset työelämälähtöiset projektit koettiin mielekkäiksi kommunikointitaitojen kehittymisen kannalta. Aidot työtilanteet ohjasivat opiskelijoita autonomiseen oppimiseen ja itseohjautuvuuteen sekä oman osaamisen reflektointiin. Ammattikorkeakoulutuksessa viestintä on työelämälähtöisissä hankkeissa sekä väline että opittava sisältö. Opettajan rooli nousee aineiston perusteella suureksi. Opettaja luo keskusteluilmapiiriä ja joko kannustaa tai latistaa. Luova ilmapiiri syntyy avoimessa vuorovaikutuksessa.

Tutkimuksessa kommunikointitaidot nähdään merkitykseltään urarutiinia rikkovien oppimissyklien mahdollistajana ja osana. Kommunikointitaidot jäsentyvät tutkimuksen tuloksissa lopulta ammatillisessa kasvussa nelikenttään, jonka avulla jatkossa kokonaisvaltaista viestintäosaamista voidaan kehittää sekä koulutus- että työympäristössä. Nelikenttä kuvaa, kuinka kommunikatiivisen kompetenssin merkitys korostuu ammatillisessa kasvussa sosiaalistumisen vaiheessa, selviytymisen ja hallinnan keinoina, oppimisen sekä asiantuntijuuden kehittymisen edellytyksenä ja menestymisen mahdollistajana.

This study examines the importance of communication skills for one’s professional growth in the context of a University of Applied Sciences and in a workplace context in the fields of visual design. The aim was to examine the significance of a learning environment that supports creativity in the development of communication skills when studying at a University of Applied Sciences, to discover what kind of communication challenges people face at workplaces, especially in the field of visual design, as well as to explore the importance of communication skills in professional growth.

The aim of the education at the Universities of Applied Sciences is primarily to meet the needs of working life. Students usually create tight bonds with workplaces while studying. Developing education at the Universities of Applied Sciences as well as working life require continuous dialogue between the universities and workplaces. Working life -based education also challenges the practices used when teaching at the Universities of Applied Sciences.

The importance and the quantity of communication skills at workplaces have experienced a dramatic increase. Nowadays nearly everyone is part of a team, a network or several networks at their workplaces. The need to produce, apply and refine common knowledge continues to grow in working life competence requirements. In other words, communication is used to create and reconstruct knowledge. Today an individual has to be ready to recreate his or her own identity over and over again. Throughout this process, the communication skills as well as professional identity form a joint network, supporting each other. What is also significant is that due to the technological development, the tools for communication have become more diverse thus changing and increasing the level of and the requirements for competence.

This research is a qualitative case study where the analysis of the research material was done according the hermeneutic tradition through a thematic analysis and with a narrative discourse approach. The data collected were interviews carried out with students, at the University of Applied Sciences and at workplaces. The curricula of the University of Applied Sciences offered research material that has been used as such. The researcher’s own observations from teaching and working life communication situations also created an additional source.

The tension in the study features between the creative professional culture emphasising the visual aspects and the importance of verbal communication skills. The study sheds light on the importance of communication skills at different stages of the professional growth and brings more information on different communicators and communication situations at workplaces especially in the fields of visual design and in a learning environment that supports creativity. The results of the study are presented as four different themes all related to professional growth, with communication skills related to both subject-specific and general competences.

On the basis of the study it can be said that in learning environments that support creativity the role of the teacher as an invigorator of discussions and mediator in the professional communication conventions is extremely important. Integrative pedagogy is reflected in creative learning environments through authentic learning situations where communication skills are being developed according to the professional conventions and where learning situations are experienced in a meaningful manner. An authentic and working life-based learning environment will challenge students to carry out self-directed proceedings, leading to development of communication skills and self-reflection skills. Multi-channel communication learning environments complicate the interpretation of the communication environment and make it confusing and difficult to understand.

When trying to master the workplace communication environment, the individual’s ability to evaluate his or her own communication skills as part of the emergence of collective understanding is of great importance as is the personal responsibility as a communicator. The working life context in the fields of visual design highlights an individual’s ability to work in teams and networks. This challenges our communication skills and increases the importance of communication knowledge as part of professional knowledge. Multi-channel communication enables the usage of different communicators’ strengths but also challenges the functionality of communicational processes.

Communication skills play a special role in professional growth as a part and enabler of different learning cycles when taking a career break. On the basis of this study these phases were divided into the following professional growth themes: 1. socialisation, 2. survival and management, 3. learning and expertise and 4. success. In the fields of visual design, the importance of oral communication skills as a dimension of professional growth supporting the visual core competence is emphasised. This is particularly evident as an ability to verbally market one’s competence in a confident way, as well as customer understanding and as an ability to give constructive feedback and reflect on the common planning work.

This study can be exploited in the development work of vocational pedagogics, curriculum work as well as when managing the development work within teaching and professional competence. The study offers a view on the relevance of vocational communication pedagogics and breaks down the prevailing concept for the benefit of generic and subject- specific competence in the pedagogy for the Universities of Applied Sciences. The study also provides additional the information on the importance of interaction and communication within different working cultures in a subject-specific and multifield context with perspectives of managing professional skills and knowledge, and of developing the personnel concerned.