Juomatapojen yhteys alkoholihaittoihin ja riskikäyttäytymiseen 14-16-vuotiailla nuorilla

Abstract

Juomatavalla on väliä: Alkoholihaitat nuorten itsensä kokemina

Väitöstutkimuksen mukaan erityisesti humalajuominen oli yhteydessä 14–16-vuotiaiden suomalaisnuorten kokemiin alkoholihaittoihin. Vahva humalatila selitti voimakkaimmin nuorten kokemia fysiologisia ja sosiaalisia haittoja sekä seksuaalista riskikäyttäytymistä ja laittomuuksia.

Alkoholihaitat näyttäytyivät varsin moninaisina. Omin sanoin vastatessaan 14–16-vuotiaat nuoret ilmoittivat juomiseen liittyvistä haitoista, joita ei tavallisesti esitetä kyselytutkimusten valmiissa vastausvaihtoehdoissa. Nuorten yleisemmin kokemia haittoja olivat krapulaan ja pahoinvointiin liittyvät fysiologiset haitat. Viimeisimmällä juomakerrallaan lähes 10 % 15–16-vuotiaista nuorista ilmoitti sammuneensa. Nuoret ilmoittivat niin ikään tehneensä ja sanoneensa humalassa asioita, joita katuivat myöhemmin. Kyselytutkimuksissa hyödynnetyt valmiit vastausvaihtoehdot puolestaan nostivat esille erityisesti sosiaalisia haittoja, mutta myös sensitiivisempiä haittoja kuten seksuaaliseen riskikäyttäytymisen.

Tutkimus tuotti lisäksi tietoa nuoren itsekontrollin sekä perheeseen liittyvien tekijöiden yhteydestä alkoholihaittoihin ja muuhun riskikäyttäytymiseen.

Suomessa alaikäisten nuorten alkoholihaittoja ei ole aiemmin tutkittu tässä laajuudessa. Väitöstutkimus pohjautuu neljään valtakunnalliseen 3 321–100 790 nuorta käsittävään koululaisaineistoon: Nuorten terveystapatutkimus, Eurooppalainen koululaistutkimus alkoholin ja muiden huumeiden käytöstä, Kouluterveyskysely ja Nuorisorikollisuuskysely. Väitöstutkimuksen tulokset ovat kansallisesti 14–16-vuotiaiden ikäryhmiä edustavia.

Tämä tutkimus on tuottanut uutta tietoa 14–16-vuotiaiden suomalaisnuorten kokemista alkoholihaitoista ja niiden yleisyydestä sekä yhteydestä juomatapaan. Tuloksia voidaan hyödyntää niin terveyden edistämisen erilaisissa toimissa kuin poliittisessa päätöksenteossa. Tulevaisuudessa etenkin nuorten sammumiseen liittyvää tietämystä tulisi lisätä.

Alcohol is the most commonly used intoxicant among adolescents, and drunkennessoriented drinking in general represents cause for considerable concerns worldwide. It is well-known that alcohol drinking causes various adverse effects for adolescents both in their youth and in the future.

The aim of this study was to produce new information about alcohol-related harms reported by 14- to 16-year-old Finns. The study explores the relationship between adolescent’s drinking patterns (measured by frequency of drinking, frequency of drunkenness and state of intoxication) and alcohol-related harms and other risk behaviors. The study also aims to find out how different survey methods affect how students report alcohol-related harms they experience.

This study employs four sets of data collected from adolescents: the Adolescent Health and Lifestyle Survey (N = 4,766), the European School Project on Alcohol and Other Drugs (N = 3,321), the School Health Promotion Study (N = 100,790) and the Finnish Self-Reported Delinquency Study (N = 5,826). The data on 14- to 16-yearold Finns is nationally representative and was collected through mail and classroom questionnaires in 2001–2008.

The study shows that the association between drunkenness-oriented drinking and variety of alcohol-related harms was particularly strong: physiological and social harms, sexual risk-taking behavior and delinquency were all associated with situational heavy drunkenness. In general, 14-16-year-olds reported that their alcohol use caused several harms; the most commonly reported were hangover and nausea. Social harms and damage or loss of valuable items’ were also common, and especially girls also regretted what they had said or done while drinking. Low self-control was associated most strongly with sexual risk behavior and delinquency. Living with both parent protected adolescents from alcohol-related delinquency, whereas low parental control was related to social harms. Certain physiological harms as well as the seriousness and delicacy of the harms reported varied especially according to the survey method used.

In Finland, alcohol-related harms on underage youth have not been previously studied using an extensive and nationally represented sample. This doctoral dissertation gives a comprehensive overview of the alcohol-related harms and other risk behavior associated with drinking in 14–16-year-old Finns and shows that the alcohol-related harms on adolescents are associated especially with drunkenness-oriented drinking. These findings serve as a good starting point for a more extensive study on the negative effects of alcohol on adolescents, for example sexual risk-taking behavior and preventing accidents. Moreover, the findings support taking pre-emptive actions on adolescent’s alcohol consumption, e.g. by shaping their attitude towards alcohol.