Intervention Study Aiming at the Prevention of Excess Weight Gain in Childhood - Intensified dietary and physical activity counselling on mothers during pregnancy and child’s first year at maternity or child health clinics

Abstract

Lasten liikapainon ehkäisyyn tähtäävä tutkimus neuvoloissa

Lapsen lihomisriskiin voi vaikuttaa raskausaikana tai imeväisiässä aloitetulla tehostetulla elintapaneuvonnalla

Väitöskirjatyössä tutkittiin kahden äitiys- tai lastenneuvoloissa toteutetun, äideille suunnatun tehostetun ravitsemus- ja liikuntaneuvonnan vaikutusta mm. heidän lastensa painonkehitykseen.

Raskausaikana alkanut VACOPP - tutkimus tähtää alle kouluikäisten lasten liikapainon ennaltaehkäisyyn. Tutkimuksessa koeryhmän äideillä oli merkitsevästi vähemmän poikkeavia verensokeriarvoja keskiraskauden sokerirasitustestissä verrattuna kontrolliryhmän äiteihin. VACOPP - tutkimuksessa raskausajan neuvonnalla ei ollut merkittävää vaikutusta äidin raskausajan painonnousuun, vastasyntyneen painoon tai imeväisen painonnousuun yhteen ikävuoteen mennessä.

NELLI - tutkimuksessa lasten vauvaiän aikana tehostettua neuvontaa saaneiden äitien lasten painonnousu oli merkitsevästi hitaampaa 2-4 vuoden iässä verrattuna kontrolliryhmän lasten painonnousuun. Raskausaikana vastaavaan elintapaneuvontaan osallistuneiden äitien lasten painonnousuvauhdissa ei havaittu merkittävää eroa kontrolliryhmään verrattuna.

VACOPP (Vaasa Childhood Obesity Primary Prevention Study) - tutkimus on alle kouluikäisten lasten lihavuuden ennaltaehkäisyyn tähtäävä kontrolloitu, perusterveydenhuollossa toteutettava tutkimus. Tutkimukseen osallistui Vaasan kaupungin äitiysneuvoloissa 185 raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvaa äitiä ja heidän lapsensa. Tähän riskiryhmään kuuluvien äitien lapsilla tiedetään olevan suurentunut riski liialliseen painonnousuun. Raskausajan tehostettu elintapaneuvonta sisälsi kaksi ryhmämuotoista ravitsemussuunnittelijan ja fysioterapeutin toteuttamaa neuvontatilaisuutta, joista toinen ajoittui alkuraskauteen ja toinen raskauden keskivaiheille. Äideille annettiin myös kirjallista materiaalia raskausajan terveellisestä ravitsemuksesta ja sopivasta liikunnasta. Terveydenhoitajat kertasivat tätä tehostettua neuvontaa lyhyesti normaalien äitiysneuvolakäyntien yhteydessä. Tehostettu terveyskäyttäytymisneuvonta ja lasten kasvun seuranta jatkuvat lastenneuvolakäyntien yhteydessä lapsen kuudenteen ikävuoteen asti.

NELLI - seurantatutkimukseen osallistui 198 äitiä, jotka olivat osallistuneet ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa sisältäneeseen kontrolloituun interventiotutkimukseen (Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa, NELLI - pilottitutkimus) joko raskausaikana tai heidän lastensa ollessa 2-10 kuukauden ikäisiä. Interventio oli toteutettu kolmessa koe- ja kontrolli äitiys- tai -lastenneuvoloissa Tampereella ja Hämeenlinnassa. Interventio sisälsi tehostettua ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa neuvolan terveydenhoitajakäyntien yhteydessä, minkä lisäksi äideille oli tarjottu mahdollisuutta osallistua ryhmäliikuntatilaisuuteen kerran viikossa. Tutkimukseen osallistuneille äideille lähetettiin lasten kasvutietoja koskeva seurantakysely noin viisi vuotta raskauden jälkeen.

Lihavien lasten määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Lihavuus aiheuttaa monia psykososiaalisia ja terveyshaittavaikutuksia jo lapsuudessa. Ylipaino tai lihavuus ilmaantuu usein jo alle kouluiässä. Jo lihoneen lapsen hoikistuminen on yhtä vaikeaa kuin aikuisenkin. Lihavasta lapsesta tulee usein lihava aikuinen, sillä liikapainolla on suuri taipumus säilyä myöhempään lapsuuteen ja aikuisikään. Aikuisiällä lihavuus lisää mm. sydän- ja verisuonitauteihin sairastumista, mikä vaikuttaa sekä elämänlaatuun että eliniän pituuteen.

Raskausdiabeteksen riskiryhmässä oleville äideille suunnattu tehostettu ravitsemus- ja liikuntaneuvonta raskausaikana näytti vähentävän raskausdiabeteksen ilmaantumista. Äidin parempi sokeritasapaino raskausaikana voi pienentää syntyneiden lasten liiallisen painonnousun riskiä myöhemmin lapsuudessa. Imeväisikäisten lasten äideille suunnattuun ravitsemus- ja liikuntaneuvontaan osallistuneiden äitien lasten painonnousun havaittiin olevan hitaampaa 2 ja 4 ikävuoden välillä. Sopiva painonnousu varhaislapsuudessa voi vähentää lapsen myöhempää lihomisriskiä. Nämä tutkimustulokset tulee varmentaa uusissa vastaavanlaisissa tutkimuksissa.

Tehostettu ravitsemus- ja liikuntaneuvonta tulisi aloittaa jo äitiysneuvolassa tai viimeistään imeväisiässä, jolloin äidit ja nuoret perheet ovat motivoituneita omaksumaan heidän jälkeläisiäänkin hyödyttäviä elintapoja. Riskiryhmiin, kuten raskausdiabeteksen riskiryhmässä oleviin äiteihin ja heidän perheisiinsä, panostaminen voi olla erityisen tehokasta toimintaa terveyden edistämiseksi. Äidin lihavuus ennen raskautta, liiallinen painonnousu raskausaikana ja raskausdiabetes, sekä varhaislapsuuden nopea painonnousu lisäävät lapsen riskiä liialliseen painonnousuun. Nykytietämyksen valossa ennaltaehkäisy vaikuttaisi olevan tehokkain tapa vähentää lihavuuden esiintymistä. Ennaltaehkäisyyn tähtäävien toimien tulisi olla sovellettavissa perusterveydenhuollon normaaliin toimintaan.

The prevalence of childhood obesity has more than doubled during the past three decades in Western countries and is rapidly increasing in developing countries. Some reports of abating prevalence numbers have started to emerge, but the prevalence is still high. Obesity results in many social and health-related disadvantages during childhood that often track to adulthood. Type 2 diabetes and cardiovascular diseases are the most serious complications of obesity. Overweight or obesity seems to frequently originate from preschool years. To prevent the continuum of obesity, preventive actions should start during this early period of life.

The aims of this dissertation were: 1) to evaluate the effect of lifestyle intervention targeting mothers in maternity or child health care clinics (The NELLI pilot study)regarding their offspring’s weight development until four years of age; 2)to describe protocol of the pragmatic behavioural intervention trial (The VACOPP Study) aiming to prevent excess weight gain during preschool years; and 3)to report its first results on pregnancy and infant growth outcomes.

The participants in the two follow-up studies (I–II) were first-time pregnant mothers (N=109) or mothers with infants (N=89), who had participated in an intervention trial (The NELLI pilot study) with dietary and physical activity aims either during pregnancy or during their infant’s first 2–10 months. The controlled trial was conducted in three intervention and control maternity or child health care clinics in the cities of Tampere and Hämeenlinna in Finland. The intervention consisted of intensified counselling on diet and physical activity at public health nurse (PHN) visits, with an option to participate in a weekly exercise group. The participant mothers received a follow-up questionnaire regarding their 4–5 years old child’s growth measurements. The response rate in the gestational intervention (I) was 66.1%, and in the study concerning the infant age (II) that was 71.9%. The increase in z-scores for weight-for-height and BMI-for-age among the offspring of mothers, who received the lifestyle counselling when their infants were aged between 2 and 10 months, was significantly slower between 24 and 48 months compared to the control group (p-values 0.012 and 0.028). The weight gain of children whose mothers received the lifestyle intervention during pregnancy did not differ significantly from the control group’s weight gain.

The third publication (III) is a report of the study protocol used in the pragmatic controlled intervention trial to prevent childhood obesity in preschool age children (The VACOPP Study). The study was implemented in maternity and child health care clinics in the city of Vaasa. The participants were mothers (N=185) at risk of gestational diabetes mellitus (GDM) during the current pregnancy and their offspring up to six years of age. The offspring of these mothers are considered to be at risk for obesity. The intervention during pregnancy consisted of two group sessions given by a physiotherapist and a dietician. Information on healthy diet and suitable physical activity during pregnancy was also given in a written format. The PHNs in maternity clinics repeated the counselling briefly during routine visits. The behavioural counselling was to continue during visits to child health care clinics until the children reached the age of 5 years. The fourth study (IV) reports the results of the early part of the VACOPP Study, namely the results of the intervention implemented in the maternity health care clinics. The counselling had no significant effect on the mother’s weight gain during pregnancy, the offspring’s birth weight or the infant’s weight gain until one year of age. A significantly lower proportion of mothers had impaired glucose tolerance in mid-pregnancy among the intervention group compared to the control group (14.6% vs.29.2%; p-value 0.016).

In conclusion, lifestyle intervention targeting mothers during their offspring’s first year seemed to slowdown the offspring’s weight gain from 2 to 4 years of age, suggesting a possible effect towards a lower risk for obesity. Counselling on diet and physical activity, targeting mothers at risk of GDM during pregnancy, seemed to diminish the occurrence of GDM, which may lower the risk of obesity among offspring in later childhood. These findings need to be strengthened in future studies. To diminish the high prevalence of obesity beginning in childhood, preventive programs starting in early life and applicable to primary health care settings are needed.