On the Experiences of Finnish Engineers as Language Users in a Professional Context

Abstract

Työssä kieltä ei tarkasteltu lingvistisenä ilmiönä vaan pyrittiin kartoittamaan kielenkäyttäjien inhimillistä kokemusmaailmaa. Tutkimuskohteena olivat tekniikan alan ammatissa toimivien insinöörien kielenkäyttökokemukset, joita ei myöskään haluttu rajata mihinkään tiettyn kieleen, vaan tavoitteena oli kuvata osallistujien kielenkäyttökokemuksia heidän koko kielivarantonsa kautta.

Aineisto kerättiin haastattelemalla keskisuuren suomalaisen, kansainvälisiä toimintoja omaavan tekniikan alan yrityksen työntekijöitä kahdessa vaiheessa: aluksi vuonna 2006 haastateltiin kahtatoista insinööriä ja kolmen vuoden kuluttua vuonna 2009 haastateltavien määrä supistettiin seitsemään toista haastattelua varten.

Analyysin tuloksena muotoutuneissa yleisissä merkistysverkostoissa ydinteemoiksi tiivistyivät: oppijan autonomia, vuorovaikutustaitojen ja kasvokkainviestinnän merkitys, kulttuurienvälisen ymmärtämisen käsite ja naiseuden problematiikka tekniikan alalla. Kielenkäyttäjän autonomia nousi kokemuksissa voimakkaasti esille. Vuorovaikutustaitojen merkitys insinöörien päivittäisessä työssä koettiin suureksi. Kasvokkainviestinnän rooli oli keskeinen työelämän viestinnässä ja se korostui erityisesti konfliktitilanteissa. Ammatillisissa kohtaamisissa osallistujat käyttivät intuitiotaan ja sosiaalista positiointia aktiivisesti hyväkseen. Erityisesti kulttuurienvälisissä kohtaamisissa osallistujat analysoivat jatkuvasti reflektoiden näiden tapaamisten merkityksiä itselleen. Kuvauksissa ilmeni samalla pyrkimys katsoa avoimin silmin asioita toisen ihmisen rooliin eläytyen, universaalin humaanisuuden vaatimukset huomioden ja stereotyyppistä ajattelua aktiivisesti vastustaen.

This research project looks beyond linguistics, endeavouring instead to elucidate human meaning-making processes, and more specifically how people account for their experiences of lan guage use. The focus is on the experiences of language users in a professional context in the field of engineering. There was a conscious decision to refrain from inquiring into the experiences of using any specific languages the aim being to reach to the plurilingual language potential of the participants in this project.

The theoretical framework here is phenomenological. The report consists of four articles and a summary section. The data for the research were collected in two stages from the employees of a medium-sized Finnish engineering company with international operations: first 12 engineers were interviewed in 2006 and three years later in 2009 seven engineers were selected for a second interview.

A phenomenological method of analysis was used to examine the manifestations of experiences provided through interviews. This method comprises two phases: the specific, or individual phase, and the general phase producing knowledge shared by all the participants. The results of the first phase are presented as individual accounts of engineers’ experiences as language users at work. In the second phase there is a shift from individual knowledge to knowledge shared by all the participants. The outcome of this phase is a common meaning network that covers all the experiences shared by the participants. The accounts of the female participants added another dimension to this common meaning network that was shared by all three female participants, but that was not found in the male accounts. Thus there were two variants of a commonly experienced language use portrayal produced.

The core themes to be found in these commonly experienced language use portrayals in the professional context of engineering included: learner autonomy, the significance of social interaction skills and face-to-face communication, the concept of intercultural understanding, and the problematics of misrecognition of the female gender in engineering. The participants manifested powerful learner autonomy as language users. They accounted for the salience of social interaction skills in the daily working life encounters in engineering. The significance of face-to-face communication was emphasised in situations of conflict. In professional encounters the participants actively resorted to intuition and social positioning. The participants had developed a reflective mode of thinking for intercultural encounters, where they flexibly analysed cultural traits through cultural juxtapositions and sought to adapt to different cultural concepts with an open mind, striving to see things from the perspective of the other with reference to the human universal in people. The participants depicted a conscious resistance to stereotypical thinking patterns and resorted to humour as an alleviating element in situations of intercultural conflict.