Yhdenvertainen oikeus sivistykseen. Tutkimus sivistyksellisen yhdenvertaisuuden perusoikeuden sisällöstä erityisesti yhdenvertaisessa oikeudessa perusopetukseen, taiteen perusopetukseen ja kuntien kulttuuripalveluihin

Abstract

Hallintotieteiden lisensiaatti Marianne Mäkelä tarkastelee väitöstutkimuksessaan Suomen perustuslain perusoikeussäännösten sisältämien yhdenvertaisuusoikeuksien, sivistyksellisten oikeuksien sekä kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien yhteisvaikutuksena muodostuvan yhdenvertaista oikeutta sivistykseen koskevan perusoikeuden sisältöä. Erityisesti tutkimuksessa keskitytään yksilöiden yhdenvertaiseen oikeuteen perusopetukseen, taiteen perusopetukseen ja kuntien kulttuuripalveluihin osallistumiseen. Oikeusdogmaattisessa tutkimuksessa hyödynnetään myös oikeusjärjestyksemme taustalla vaikuttavia arvoperusteita osana analyysia ja tulkintaa.

Yksilöiden yhdenvertaista oikeutta sivistykseen tarkastellaan tutkimuksessa perusoikeuden eri ulottuvuuksien kautta pyrkien hahmottamaan tilannesidonnaisestikin elävän perusoikeuskokonaisuuden sisältöä. Mielenkiintoisen osansa kokonaisuuteen tuo kunnallista itsehallintoa koskeva sääntely. Kuntien rooli perusoikeuksien toteutumisen turvaajana on merkittävä, mutta joissakin tilanteissa kunnallista itsehallintoa koskevan sääntelyn on myös katsottu muodostavan hyväksyttävän perusteen yhdenvertaista oikeutta sivistykseen koskevan perusoikeuden rajoittamiselle.

Tutkimus pyrkii osaltaan avaamaan oikeusjärjestyksemme keskeisen perusoikeuden sisältöä ja kolmen perusoikeuden yhteisvaikutuksena syntyvää sääntelykokonaisuutta vuorovaikutussuhteineen. Oikeuspoliittinen tutkimusote ei lähtökohtana ole, mutta jossakin määrin tutkimus myös nostaa esiin kysymyksiä liittyen oikeudellisen sääntelymme kehittämismahdollisuuksiin yksilöiden yhdenvertaista oikeutta sivistykseen koskevan perusoikeuden turvaamisen edistämiseksi edelleen.

EQUAL RIGHT TO EDUCATION AND CULTURE

The study posits in constitutional law and constitutional rights research. It concentrates on analysing the legislation of constitutional equality rights (Finnish constitution’s 6 §) in connection with educational, linguistic and cultural rights (16 and 17 §: s). The especially studied areas are comprehensive education, comprehensive art education and cultural services communes offer. Other constitutional rights, human rights and constitutional sentences outside constitutional rights may also have connection to equal right to education and culture, and are considered in the study. The legislation below the constitution specifies the content of the rights. In addition to the legal analysis values behind the legislation are used especially in analysing difficult legal situations of interpretation. The theories of Georg Wilhelm Hegel, Jürgen Habermas and John Rawls give ground for the analysis. In addition to helping in difficult interpretation situations, values have impact on the improvement of legislation, as well as legislation has impact on values and their improvement in society. The relationship of the legal system with the system of values is then seen interactive and complementary in the study. Other methodological and theoretical tools used are interpreting legal rules, weighing legal principles and availing critical legal positivism. The constitutional rights are set in a central role, and the other legislation is analysed from that point of view. In the end of the analysis legal principles of equal right to education and culture are constructed. As a result of the study, it can be noted that constitutional equal right to education and culture forms a multi-dimensional right. The legal circumstances impact on the interpretation of the right and the dimensions of legal and actual equality, protecting the space and realization of the right, as well as legal sentences and norms as rules and principles are to be considered. The core of the right is difficult to set, but the analysis gives also guidelines for that. The legal relationship between equal right to education and culture, and the local self governance of communes (constitution’s 121 §) is interesting. The state, communes and other public authorities have shared obligation to protect the realization of constitutional rights (constitution’s 22 §), but the legislation also makes it possible to restrict equal right to education and culture on the ground of the legislation considering the local self governance of communes. Constitutional equal right to education and culture concludes three areas of legislation: everyone’s right to education and culture, everyone’s equal possibilities to education and culture, and increasing actual equality of the weaker. The most precise legislation is given in the area of comprehensive education. All legal sentences of equal right to education and culture (especially constitutions 16.1, 16.2 and 16.3 §: s) are although strongly connected. The equal right to the freedom of science, art and higher education calls for equal right to comprehensive and other education and culture. On the other hand, equal right to the freedom of science creates new possibilities also for equal comprehensive education, other education and culture. It also advances the improvement of civilization itself. As a conclusion, the legislation of equal right to education and culture may be stated without a few exceptions to protect well the fundamental constitutional right of Finnish and also international legal systems.