Fibroblast feeder cells in human pluripotent stem cell culture and retinal differentiation - progress toward clinical cell therapy
Hongisto, Heidi (2013)
Hongisto, Heidi
Tampere University Press
2013
Kudosteknologia - Tissue Engineering
Biolääketieteellisen teknologian yksikkö - Institute of Biomedical Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2013-01-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9012-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9012-5
Tiivistelmä
Ihmisen alkion kantasoluista (hESC) ja geneettisesti pluripotenttiin tilaan uudelleen ohjelmoiduista indusoiduista kantasoluista (hiPSC) voidaan tuottaa rajattomasti erilaisia solutyyppejä kliinisiin kantasoluhoitoihin. Yksi lupaavimmista käyttökohteista on sokeutumiseen johtavien verkkokalvon rappeumasairauksien hoito. HESC soluista erilaistettuja verkkokalvon pigmenttiepiteelisoluja (RPE) testataankin parhaillaan silmänpohjan ikärappeuman hoitoon ensimmäisissä kliinisissä kokeissa. Tällä hetkellä yleisesti käytössä olevat kantasolujen laboratorioviljelyolosuhteet sisältävät tuntemattomia ja eläinperäisiä ainesosia, jotka altistavat kantasolut eläinpatogeeneille ja immunogeenisille eläinperäisille molekyyleille. Kliiniseen käyttöön tarkoitetut kantasolut tulisi eristää, viljellä ja erilaistaa Good Manufacturing Practise (GMP)-laatustandardiston mukaisesti, ilman eläinperäisiä materiaaleja. Myös kantasolujen erilaistumista verkkokalvon soluiksi ohjaavat tekijät tunnetaan heikosti ja tehokkaampien erilaistusmenetelmien kehittäminen on tärkeää.
Tässä väitöskirjatyössä testattiin ja optimoitiin eläinperäisiä ainesosia sisältämättömiä ja GMP-soveltuvia erilaistumattomien kantasolujen viljelyliuoksia, tukisoluja ja tukisoluttomia viljelymenetelmiä. Lisäksi tutkittiin tukisolujen merkitystä erilaistumattomien kantasolujen viljelyssä ja erilaistamisessa RPE-soluiksi. Tutkimuksen tuloksena perustettiin eläinkomponentittomia tukisolulinjoja ja tukisoluille optimoitiin kliiniseen käyttöön soveltuvat viljelymenetelmät. Näitä prosesseja voidaan tulevaisuudessa käyttää myös kliiniseen käyttöön tarkoitettujen hiPSC-solujen tuottamiseen ihon sidekudossoluista. Kantasoluja tukevien ja tukemattomien tukisolujen todettiin eroavan soluväliaineen proteiinien, etenkin laminiinien, ja niiden integriinireseptorien tuotossa. Laminiini-511 tunnistettiin kantasolujen kasvua ylläpitäväksi tukisolujen erittämäksi laminiiniksi. Tutkimuksen tuloksena identifioitiin myös uusia mahdollisia kantasolujen kasvua ylläpitäviä tukisolujen tuottamia tekijöitä. Tukisolujen erittämien tekijöiden todettiin myös edistävän kantasolujen erilaistumista RPE-soluiksi, minkä todettiin osittain johtuvan aktiviini A -kasvutekijän erityksestä. Lisäämällä aktiviini A -kasvutekijää viljelyliuokseen, saatiin erilaistumista merkittävästi tehostettua. Tämän tutkimuksen tulokset ovat osaltaan myötävaikuttaneet kantasolujen kliiniseen käyttöön soveltuvien viljelymenetelmien kehittämiseen ja laajentaneet näkemystä kantasolujen erilaistumattomuuden säätelystä ja erilaistumisesta RPE-soluiksi.
Tässä väitöskirjatyössä testattiin ja optimoitiin eläinperäisiä ainesosia sisältämättömiä ja GMP-soveltuvia erilaistumattomien kantasolujen viljelyliuoksia, tukisoluja ja tukisoluttomia viljelymenetelmiä. Lisäksi tutkittiin tukisolujen merkitystä erilaistumattomien kantasolujen viljelyssä ja erilaistamisessa RPE-soluiksi. Tutkimuksen tuloksena perustettiin eläinkomponentittomia tukisolulinjoja ja tukisoluille optimoitiin kliiniseen käyttöön soveltuvat viljelymenetelmät. Näitä prosesseja voidaan tulevaisuudessa käyttää myös kliiniseen käyttöön tarkoitettujen hiPSC-solujen tuottamiseen ihon sidekudossoluista. Kantasoluja tukevien ja tukemattomien tukisolujen todettiin eroavan soluväliaineen proteiinien, etenkin laminiinien, ja niiden integriinireseptorien tuotossa. Laminiini-511 tunnistettiin kantasolujen kasvua ylläpitäväksi tukisolujen erittämäksi laminiiniksi. Tutkimuksen tuloksena identifioitiin myös uusia mahdollisia kantasolujen kasvua ylläpitäviä tukisolujen tuottamia tekijöitä. Tukisolujen erittämien tekijöiden todettiin myös edistävän kantasolujen erilaistumista RPE-soluiksi, minkä todettiin osittain johtuvan aktiviini A -kasvutekijän erityksestä. Lisäämällä aktiviini A -kasvutekijää viljelyliuokseen, saatiin erilaistumista merkittävästi tehostettua. Tämän tutkimuksen tulokset ovat osaltaan myötävaikuttaneet kantasolujen kliiniseen käyttöön soveltuvien viljelymenetelmien kehittämiseen ja laajentaneet näkemystä kantasolujen erilaistumattomuuden säätelystä ja erilaistumisesta RPE-soluiksi.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4980]