Vepsäläiset lühüdpajot: perusrakenteet, esityskäytännöt ja tyylillinen muutos
Eerola, Jari (2012)
Eerola, Jari
Tampere University Press
2012
Musiikintutkimus - Music Studies
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2012-12-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-8998-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-8998-3
Tiivistelmä
Jari Eerolan väitöskirja – Vepsäläiset lühüdpajot: perusrakenteet, esityskäytännöt ja tyylillinen muutos – käsittelee vepsäläisten suulliseen perinteeseen perustuvien laulujen ominaispiirteitä.
Väitöskirjassaan Eerola selvittää laulujen metrisiä rakenteita, melodioiden musiikillisia piirteitä, äänenmuodostusta sekä vepsäläisen tutkimusperinteen historiaa. Työn tutkimusaineisto jakautuu kahteen ajanjaksoon.
Ensimmäinen koostuu vuosina 1916–1918 E. N. Setälän ja A. O. Väisäsen sekä Lauri Kettusen etelä- ja keskivepsäläisten asuinalueilla tallentamista äänitteistä.
Toinen ajanjakso sisältää Eerolan itsensä vuosina 2000-2003 lähes tulkoon samoilta seuduilta tekemistä äänitteistä. Vepsäläisten kieli on kiinnostanut etenkin suomalaisia kielentutkijoita jo kauan, sillä vepsä on suomen lähisukukieli. Vepsäläistä musiikkia sitä vastoin ei ole tutkittu juuri laisinkaan. Tällä hetkellä vepsäläisiä on arvioiden mukaan noin 6000. Näistä vain 10 % osaa vepsää. Tästä syystä vepsänkielisiä lauluja voidaan pitää katoavana kansanperinteenä.
Väitöskirjassaan Eerola selvittää laulujen metrisiä rakenteita, melodioiden musiikillisia piirteitä, äänenmuodostusta sekä vepsäläisen tutkimusperinteen historiaa. Työn tutkimusaineisto jakautuu kahteen ajanjaksoon.
Ensimmäinen koostuu vuosina 1916–1918 E. N. Setälän ja A. O. Väisäsen sekä Lauri Kettusen etelä- ja keskivepsäläisten asuinalueilla tallentamista äänitteistä.
Toinen ajanjakso sisältää Eerolan itsensä vuosina 2000-2003 lähes tulkoon samoilta seuduilta tekemistä äänitteistä. Vepsäläisten kieli on kiinnostanut etenkin suomalaisia kielentutkijoita jo kauan, sillä vepsä on suomen lähisukukieli. Vepsäläistä musiikkia sitä vastoin ei ole tutkittu juuri laisinkaan. Tällä hetkellä vepsäläisiä on arvioiden mukaan noin 6000. Näistä vain 10 % osaa vepsää. Tästä syystä vepsänkielisiä lauluja voidaan pitää katoavana kansanperinteenä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4980]