Verkkokoulutuksen kehittäminen organisaatiossa. Vakuutusyhtiön työntekijöiden kokemukset Internet-pohjaisesta verkko-oppimisympäristöstä ja verkkokoulutuksesta oman oppimisen ja osaamisen kehittämisessä

Abstract

Tutkimuksessa rakennettiin oppimis- ja tietämyksenhallintaympäristö, siihen liittyvä toimintamalli sekä NetMeeting -koulutusmateriaali. Keskeinen huomio kohdistui siihen, miten verkko-oppimisympäristöä tulisi hyödyntää organisaation oppimisessa ja koulutuksessa. Tutkimuksen kohteena olivat verkko-oppimisympäristön suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöönottoon liittyvät tekijät.

Tutkimus jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Tutkimuksen teoreettinen osuus rakentuu oppivan organisaation, oppimisen, tietämyksen hallinnan ja verkko-oppimisympäristön keskeisten tutkimustulosten ja käsitejärjestelmien varaan. Huomiota on kiinnitetty niihin taustatekijöihin, jotka osaltaan määrittelevät sitä, miksi verkko-oppimisympäristöjä hyödynnetään organisaation oppimisen ja osaamisen rakentamisessa, kehittämisessä ja hallinnoinnissa. Tutkimuksen empiirinen osuus perustuu Tieto-Tapiola Oy:ssa toteutettuun NetMeeting-ohjelmistokoulutukseen. Tutkimusaineisto koostuu kymmenen (n=10) ULKE verkko-oppimisympäristöä hyödyntäneen osallistujan syvällisestä haastattelusta. ULKE-verkkooppimisympäristö rakennettiin ensisijaisesti tätä tutkimusta varten. Tutkimusaineistoa tuettiin myös osallistuvan havainnoinnin ja tietojärjestelmiin jääneiden jälkien avulla. Koulutustapahtuma oli kaksivaiheinen (esittelyluento ja varsinainen verkko-opetustapahtuma) ja yhteiskestoltaan noin yhden työpäivän mittainen, työn ohessa tapahtunut intensiivikoulutus.

Tutkimus on lähestymistavaltaan ja tutkimusmenetelmältään suunnittelutieteellinen (design science) ja toimintatutkimuksellinen (action research). Suunnittelutieteellinen siinä mielessä, että tutkimuksen kohteena on tuotettu produktio ja toimintatutkimuksellinen siinä mielessä, että tutkija on käytännön ammatinharjoittajana (reflective practitioner) osallistunut muutosagenttina organisaation toimintaan ja tutkimuksen suorittamiseen. Tutkimuksen haastatteluaineiston laadullinen analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin (content analysis) avulla.

Haastattelut osoittivat, että verkko-oppimisympäristöjen käyttöönotto edellyttää ensimmäisellä käyttökerralla vahvaa tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää eri osapuolten välisen ymmärryksen kehittämiseen. Tutkimusanalyysien pohjalta voidaan todeta, että verkkooppiminen tarvitsee myös huolellisesti organisoidun toimintamallin, joka on riittävän joustava ja mukautumiskykyinen erilaisille kontekstuaalisille tarpeille. Tämä korostuu erityisesti käyttöönottovaiheessa, joka muodostaa kriittisen vaiheen sille, miten asiaan jatkossa suhtaudutaan. Tutkimus osoitti osaltaan myös sen, että verkko-oppimista voidaan toteuttaa joustavasti, yksinkertaisesti ja virtaviivaisesti sekä suhteellisen pienin resurssein.

Tutkimuksen pohjalta on pääteltävissä, että loppukäyttäjät ymmärtävät verkkooppimisympäristön käsitteistöjä varsin yleisellä tasolla ja että verkko-oppimisen ymmärrystä haetaan aikaisempien kokemuksien ja traditionaalisen oppimiskäsityksen kautta. Perinteisestä opetuksesta esille nousevat näkemykset rajoittavat osallistujien kykyä nähdä verkko-oppimisen todellisia mahdollisuuksia ja toisaalta herättävät kysymyksiä siitä, voiko verkko-oppiminen tarjota aidosti mitään uutta ja innovatiivista. Osallistujien käsityksistä oli myös tulkittavissa, että verkko-oppimisympäristö nähdään ulkoisena, erillisenä oppimis- ja koulutusjärjestelmänä eikä niinkään työhön kiinteästi kytkeytyvänä työvälineenä. Osallistujat näkivät verkko-oppimisen pikemminkin tulevaisuuden mahdollisuutena kuin tämän päivän ilmiönä.

Tutkimuksen tavoitteena on antaa järjestelmien kehittäjille ja järjestelmien käyttöönotosta vastaaville henkilöille tutkimuksellista näkemystä ja ymmärrystä verkko-oppimisympäristön kehittämistyöhön ja niiden käyttöönottoon liittyvistä kysymyksistä. Tutkimus palvelee myös verkko-oppimisympäristössä eri rooleissa toimivia osallistujia antamalla heille ideoita ja ajatuksia siihen, kuinka verkko-oppimista voidaan kehittää osana organisaatioiden oppimista. Tietojärjestelmätieteen ja verkko-oppimisen tutkijoita ja tieteenharjoittajia tutkimus palvelee mm. määrittelemällä ilmiön kannalta keskeisiä käsitteitä, hahmottamalla kokonaisvaltaisen teoreetisen viitekehyksen sekä yhdistelemällä verkko-oppimiseen ja tietämyksen hallintaan liittyviä käsitteistöjä.

In this study, a learning and knowledge management environment, a related operations model and a NetMeeting training material were created. The primary focus was on examining the ways in which the e-learning environment should be utilized in the organizational learning, training and on-the-job training processes. Factors relating to the planning, constructing and implementation of an e-learning environment were studied.

This study is divided into a theoretical and an empirical section, of which the first builds on the central research results and concept systems relating to the learning organization, knowledge management the e-learning environment. Attention was devoted to background factors influencing the reasons for using e-learning environments in building, developing and managing organizational learning and competence. The empirical part of the study is based on the NetMeeting software training implemented in Tieto-Tapiola Oy. The research material comprises in-depth interviews of ten (N=10) participants who used the ULKE e-learning environment, which was constructed primarily for the purposes of this study. The research material is backed up by means of participative observation and traces left in the information systems. The bipartite training event (an introductory lecture followed by the actual e-learning event) lasted approximately one working day and was thus implemented as intensive in-job training.

This study uses design science and action research approaches and research methods. Whereas design science is applied in the sense that the objective of research was a designed production, action research is used in the sense that the researcher has participated in the organizational activities and implementation of the research as a reflective practitioner. Qualitative analysis of the interview material was carried out by means of grounded theory content analysis. The interviews indicated that the implementation of e-learning environments requires strong support at the first time of use. Special consideration should be given to developing the understanding between the parties involved. Based on the research analysis, it can also be stated that e-learning requires a carefully organized operations model with sufficient flexibility and adaptability to divergent contextual needs. This is emphasized particularly during implementation, which is a critical stage in terms of future approaches and attitudes. The research also demonstrated that e-learning implementation can be flexible, simple and straightforward, and be carried out with relatively few resources.

This study led to the conclusion that end-users comprehend the e-learning concepts on a highly general level and that understanding is sought through previous experiences and the traditional conception of learning. Insights arising from the traditional education practice restrict the participants from understanding the true potential of e-learning and, on the other hand, raise questions on whether e-learning actually has anything new and innovative to offer. The viewpoints of the participants also led to thei nterpretation of the e-learning environment as more of a separate, external learning and training system than a tool closely associated with work. The participants considered e-learning more as a future possibility than a present-day phenomenon.

The purpose of this study is to provide system developers and parties responsible for system implementation with a research-based insight and understanding of aspects relating to the development and implementation of e-learning environments. This study also serves the variety of participatory roles in e-learning environments by providing ideas and concepts for developing e-learning as part of organizational learning. Additionally, this thesis serves information science and e-learning researchers and scientists by defining concepts central to the phenomenon, providing a comprehensive theoretical framework and by synthesizing concept systems relating to e-learning and knowledge management.