Occurrence of varicose veins and bidirectional risk with cardiovascular diseases
Mäkivaara, Liisa (2008)
Mäkivaara, Liisa
Tampere University Press
2008
Epidemiologia - Epidemiology
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2008-10-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7452-1
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7452-1
Tiivistelmä
Suonikohjutautia sairastavilla lisääntynyt riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin Tampereen suonikohjututkimuksessa
Väitöskirjatyössä selvitettiin suonikohjutaudin ilmaantuvuus keski-ikäisessä väestössä ja arvioitiin sukupuolen, iän, ylipainon sekä koulutuksen merkitystä suonikohjutaudin riskitekijöinä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin suonikohjutaudin yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin (joiksi tutkimuksessa katsottiin alaraajojen tai muu valtimotauti, verenpainetauti ja sydämen vajaatoiminta). Tampereen suonikohjututkimuksessa on kerätty tiedot kolmesta tamperelaisesta ikäryhmästä. Kyseessä on seurantatutkimus, jossa tutkimusväestön muodostivat kaikki tutkimuksen alkaessa 40-, 50- ja 60-vuotiaat tamperelaiset miehet ja naiset, yhteensä 6874 henkilöä. Tutkimustiedot kerättiin kirjekyselyn avulla vuonna 1989 ja viiden vuoden seuranta-ajan jälkeen vuonna 1994.
Suonikohjutaudin ilmaantuvuus oli 13.5 uutta tapausta tuhatta henkilövuotta kohti. Uudet suonikohjut ilmaantuivat useammin naisille kuin miehille. Iän lisääntymisellä ei ollut selvää vaikutusta suonikohjujen ilmaantuvuuteen. Suonikohjujen ja ylipainon välinen yhteys vaikutti selvältä: mitä suurempi oli painoindeksi, sitä suurempi oli suonikohjutaudin riski. Koulutustaso ei vaikuttanut merkitsevästi uusien suonikohjutapausten ilmaantuvuuteen.
Tutkimuksessa havaittiin yhteys suonikohjujen ja valtimotautien sekä sydämen vajaatoiminnan välillä. Suonikohjutautia sairastavilla oli suurentunut vaara sairastua valtimotautiin ja sydämen vajaatoimintaan verrattuna henkilöihin, joilla suonikohjuja ei ollut. Lisäksi valtimotautia sairastaville naisille ilmaantui merkitsevästi enemmän suonikohjuja kuin valtimotaudin suhteen terveille naisille. Yhteisiä riskitekijöitä, jotka selittäisivät yhteyden, ei löydetty. Suonikohjutaudin ja verenpainetaudin välillä ei sen sijaan havaittu yhteyttä. Yhteys suonikohjujen ja valtimotautien välillä oli vahvin kun suonikohjut edelsivät valtimotautia, minkä perusteella ne saattavat johtua osittain yhteisistä syistä tai yhteisestä taudin kehittymisen mallista, jossa suonikohjut ovat aikaisempi ja valtimotauti sekä sydämen vajaatoiminta myöhäisempiä ilmentymiä.
Väitöskirjatyössä selvitettiin suonikohjutaudin ilmaantuvuus keski-ikäisessä väestössä ja arvioitiin sukupuolen, iän, ylipainon sekä koulutuksen merkitystä suonikohjutaudin riskitekijöinä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin suonikohjutaudin yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin (joiksi tutkimuksessa katsottiin alaraajojen tai muu valtimotauti, verenpainetauti ja sydämen vajaatoiminta). Tampereen suonikohjututkimuksessa on kerätty tiedot kolmesta tamperelaisesta ikäryhmästä. Kyseessä on seurantatutkimus, jossa tutkimusväestön muodostivat kaikki tutkimuksen alkaessa 40-, 50- ja 60-vuotiaat tamperelaiset miehet ja naiset, yhteensä 6874 henkilöä. Tutkimustiedot kerättiin kirjekyselyn avulla vuonna 1989 ja viiden vuoden seuranta-ajan jälkeen vuonna 1994.
Suonikohjutaudin ilmaantuvuus oli 13.5 uutta tapausta tuhatta henkilövuotta kohti. Uudet suonikohjut ilmaantuivat useammin naisille kuin miehille. Iän lisääntymisellä ei ollut selvää vaikutusta suonikohjujen ilmaantuvuuteen. Suonikohjujen ja ylipainon välinen yhteys vaikutti selvältä: mitä suurempi oli painoindeksi, sitä suurempi oli suonikohjutaudin riski. Koulutustaso ei vaikuttanut merkitsevästi uusien suonikohjutapausten ilmaantuvuuteen.
Tutkimuksessa havaittiin yhteys suonikohjujen ja valtimotautien sekä sydämen vajaatoiminnan välillä. Suonikohjutautia sairastavilla oli suurentunut vaara sairastua valtimotautiin ja sydämen vajaatoimintaan verrattuna henkilöihin, joilla suonikohjuja ei ollut. Lisäksi valtimotautia sairastaville naisille ilmaantui merkitsevästi enemmän suonikohjuja kuin valtimotaudin suhteen terveille naisille. Yhteisiä riskitekijöitä, jotka selittäisivät yhteyden, ei löydetty. Suonikohjutaudin ja verenpainetaudin välillä ei sen sijaan havaittu yhteyttä. Yhteys suonikohjujen ja valtimotautien välillä oli vahvin kun suonikohjut edelsivät valtimotautia, minkä perusteella ne saattavat johtua osittain yhteisistä syistä tai yhteisestä taudin kehittymisen mallista, jossa suonikohjut ovat aikaisempi ja valtimotauti sekä sydämen vajaatoiminta myöhäisempiä ilmentymiä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4970]