Towards User Empowerment - On Development of Utilisation of Information and Communications Technology in Decision Making of Administrations
Keskinen, Auli (1999)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Keskinen, Auli
Tampereen yliopisto
1999
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Väitöspäivä
1999-08-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7912-0
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7912-0
Tiivistelmä
Tutkimus selvittää tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyväksikäytön kehittämistä Suomen julkishallinnossa. Tutkimus on monitieteinen, se soveltaa pehmeää systeemiajattelua, osallistuvaa toimintatutkimusta sekä tulevaisuuden tutkimusta. Tutkimus selvittelee myös tietoverkkojen ja palveluiden systeemistä kehitystä sekä tämän osallistuvan tutkijan ainokaisaseman näkökulmaa. Näiden pohjalta pohditaan myös julkisen päätöksenteon ja demokratian kehityksen tulevaisuuskuvia tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa.
TVT:tä on Suomen (julkis)hallinnon eri toiminnoissa käytetty hyväksi yli kolmen vuosikymmenen ajan. Tietotekniikan hyväksikäyttöä on kehitetty päätöksenteon avuksi samalla kun on tehty hallinnon toimintojen ja rakenteiden kehittämistä, mutta kuitenkin toisistaan erillään. Näiden kehittämistoimintojen yhdentämistä (integrointi) ei ole pyritty tietoisesti toteuttamaan. Yhdentäminen, jonka päämääränä on toimintojen ja niiden avuksi tarkoitettujen tekniikoiden vuorovaikutteinen kehittämisprosessi, olisi ollut hyödyllistä, kuten tapaustutkimukset osoittavat. Niiden (tiesääpalvelun kehittäminen, videotex-palvelujen yhteiskäyttö sekä valtioneuvoston tieto- ja viestintäverkon rakentaminen, alakohtana ympäristöhallinnon kansallinen verkko) mukaan erityisesti monisektoraalisten eli useita eri hallinnonaloja koskevaa päätöksentekoa helpottavien tietojärjestelmien rakentamisessa on olennaista ja välttämätöntä, että lähtökohdaksi asetetaan eri toimijoiden yhteistyö heidän määrittelemällään yhteisellä intressialueella, ja että käyttäjälähtöisyyden periaatetta ja käytäntöä toteutetaan. Erityisesti sähköposti on osoittautunut merkittäväksi käyttäjälähtöisyyttä edistäväksi tekijäksi.
Yhdentämisnäkökulman puuttuminen kehittämisen lähtökohdista on vaikeuttanut tietojärjestelmien hyväksikäyttöä sekä niiden osuvuutta hallinnon kehittämisen tuottamien muutosten tarpeisiin. Nyt 90-luvun uudet TVT:n selvästi laajentuneet käyttömahdollisuudet ja Internet erityisesti, ovat parantaneet yhdentävän kehittämisen onnistumista. Hallinnon eri tasojen näkemykset tietoisen yhdentämisen tärkeydestä ovat paljolti vieläkin puutteelliset; yhdentäminen ymmärretään politiikkatasolla ja operatiivisella tasolla mutta ei edelleenkään manageriaalisella (virkajohdon) tasolla. Vuorovaikutteisen kehittämistarpeen merkityksen oivaltaminen on jäänyt puolitiehen. Peruskäyttäjät - virkahenkilöstö ja kansalaiset - ovat olleet paljolti reaktiivisia kohteita, eivät proaktiivisia toimijoita tietojärjestelmien kehittämishankkeissa. TVT:n kehittäjien ja käyttäjien tuleekin toimia paljon vahvemmassa vuorovaikutuksessa kuin tähän mennessä on tapahtunut käyttäjälähtöisyyden parantamiseksi. Tällöin tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa TVT:n ja toimintojen tietoisella vuorovaikutusprosessilla voidaan parantaa käyttäjälähtöisyyttä ja sitä kautta kehittää uuttaa, avointa ja monitoimijaista julkishallinnon päätöksentekoa, eli pyrkiä uusiin osallistumismenetelmiin kuten "huokoinen hallinto" ja "teledemokratia".
TVT:tä on Suomen (julkis)hallinnon eri toiminnoissa käytetty hyväksi yli kolmen vuosikymmenen ajan. Tietotekniikan hyväksikäyttöä on kehitetty päätöksenteon avuksi samalla kun on tehty hallinnon toimintojen ja rakenteiden kehittämistä, mutta kuitenkin toisistaan erillään. Näiden kehittämistoimintojen yhdentämistä (integrointi) ei ole pyritty tietoisesti toteuttamaan. Yhdentäminen, jonka päämääränä on toimintojen ja niiden avuksi tarkoitettujen tekniikoiden vuorovaikutteinen kehittämisprosessi, olisi ollut hyödyllistä, kuten tapaustutkimukset osoittavat. Niiden (tiesääpalvelun kehittäminen, videotex-palvelujen yhteiskäyttö sekä valtioneuvoston tieto- ja viestintäverkon rakentaminen, alakohtana ympäristöhallinnon kansallinen verkko) mukaan erityisesti monisektoraalisten eli useita eri hallinnonaloja koskevaa päätöksentekoa helpottavien tietojärjestelmien rakentamisessa on olennaista ja välttämätöntä, että lähtökohdaksi asetetaan eri toimijoiden yhteistyö heidän määrittelemällään yhteisellä intressialueella, ja että käyttäjälähtöisyyden periaatetta ja käytäntöä toteutetaan. Erityisesti sähköposti on osoittautunut merkittäväksi käyttäjälähtöisyyttä edistäväksi tekijäksi.
Yhdentämisnäkökulman puuttuminen kehittämisen lähtökohdista on vaikeuttanut tietojärjestelmien hyväksikäyttöä sekä niiden osuvuutta hallinnon kehittämisen tuottamien muutosten tarpeisiin. Nyt 90-luvun uudet TVT:n selvästi laajentuneet käyttömahdollisuudet ja Internet erityisesti, ovat parantaneet yhdentävän kehittämisen onnistumista. Hallinnon eri tasojen näkemykset tietoisen yhdentämisen tärkeydestä ovat paljolti vieläkin puutteelliset; yhdentäminen ymmärretään politiikkatasolla ja operatiivisella tasolla mutta ei edelleenkään manageriaalisella (virkajohdon) tasolla. Vuorovaikutteisen kehittämistarpeen merkityksen oivaltaminen on jäänyt puolitiehen. Peruskäyttäjät - virkahenkilöstö ja kansalaiset - ovat olleet paljolti reaktiivisia kohteita, eivät proaktiivisia toimijoita tietojärjestelmien kehittämishankkeissa. TVT:n kehittäjien ja käyttäjien tuleekin toimia paljon vahvemmassa vuorovaikutuksessa kuin tähän mennessä on tapahtunut käyttäjälähtöisyyden parantamiseksi. Tällöin tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa TVT:n ja toimintojen tietoisella vuorovaikutusprosessilla voidaan parantaa käyttäjälähtöisyyttä ja sitä kautta kehittää uuttaa, avointa ja monitoimijaista julkishallinnon päätöksentekoa, eli pyrkiä uusiin osallistumismenetelmiin kuten "huokoinen hallinto" ja "teledemokratia".
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4772]