Variation in Connexin37, Methylenetetrahydrofolate Reductase and Upstream Transcription Factor 1 Genes in Relation to Early Atherosclerotic Vascular Changes in Young Adults
Collings, Auni (2008)
Collings, Auni
Tampere University Press
2008
Kliininen kemia - Clinical Chemistry
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2008-09-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7433-0
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7433-0
Tiivistelmä
Valtimonkovettumatauti on monitekijäinen sairaus, siihen vaikuttavat sekä ympäristötekijät että perimä. Taudin edetessä valtimon seinämiin kertyy rasvatäytteisiä vaahtosoluja, fibroottista soluväliainetta ja kalkkeutumia. Valtimonkovettumataudin yleisesti tunnetut riskitekijät ovat korkea LDL-kolesterolipitoisuus, diabetes ja tupakointi. Perintötekijöillä on myös suuri vaikutus valtimonkovettumataudin riskiin ja sen kulkuun. Geeneillä voi olla itsenäinen vaikutus riskiin tai ne voivat säädellä muiden riskitekijöiden vaikutuksia. Lisäksi riskitekijöillä ja geneettisillä ominaisuuksilla on yhteisvaikutuksia. Yksilöiden välistä vaihtelua, polymorfiaa esiintyy geeneissä yleisesti. Yhden emäksen polymorfismi, saattaa aiheuttaa muutoksen geenin rakenteessa tai sen toiminnassa, mikä voi ilmetä yksilöiden välisenä vaihteluna myös geenin aiheuttamassa valtimonkovettumataudin riskissä tai sen ilmenemismuodossa.
Varhaisia valtimonkovettumataudin aiheuttamia muutoksia voidaan tutkia kaikukuvauksella. Suonen sisäkalvon, endoteelin toimintaa voidaan tutkia mittaamalla olkavaltimosta lisääntyneen verenvirtauksen aiheuttamaa vasodilataatiota. Valtimoiden joustavuutta voidaan tutkia mittaamalla valtimon halkaisijan muutosta suhteessa pulssipaineeseen. Suonen seinämäpaksuuden mittaus on helppo ja luotettava suorittaa ulommasta kaulavaltimosta.
Väitöskirjatyössä tutkittiin yhden emäksen polymorfioita kolmessa eri ehdokasgeenissä ja näiden variaatioiden yhteyksiä kaikukuvauksella mitattaviin varhaisiin verisuonimuutoksiin sekä biokemiallisiin riskitekijöihin. Connexin37 geeni (Cx37) ekspressoi proteiinia connexin37, joka osallistuu aukkoliitoksissa solujen väliseen kommunikaatioon. Geenin polymorfismi (rs1764391) vaikuttaa valkosolujen tarttumiseen verisuonen seinämään, millä voi olla merkitystä varhaisten verisuonimuutosten synnyssä. Metyleenitetrahydrofolaattireduktaasi (MTHFR) on entsyymi homokysteiinin aineenvaihduntareaktioketjussa, ja MTHFR-geenin perinnöllinen vaihtelu (rs1801133) säätelee homokysteiinin pitoisuutta verenkierrossa. Suurentunutta homokysteiinipitoisuutta pidetään yhtenä valtimonkovettumataudin riskitekijänä. USF1 on yli 40:n sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan vaikuttavan geenin luentaan vaikuttava geeni, jonka polymorfioilla (rs3737787, rs2516838 ja rs2073658) on todettu yhteyksiä valtimonkovettumatautiin. Aineistona käytettiin Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät monikeskustutkimuksen vuonna 2001 kerättyä aineistoa. Tutkimushenkilöitä oli 2283 ja he olivat iältän 24 39-vuotiaita.
Tutkimuksessa todettiin, että Cx37-polymorfismi muuntaa homokysteiinin ja tupakoinnin riskivaikutusta suhteessa kaulavaltimon joustavuuteen ja olkavaltimon endoteelin toimintaan. Työssä osoitettiin myös, että MTHFR -polymorfismi säätelee seerumin homokysteiinipitoisuutta jo terveillä nuorilla suomalaisilla aikuisilla ja että polymorfismilla saattaa olla yhteys kaulavaltimon joustavuuteen miehillä. Lisäksi tutkimus paljasti, että kahdella USF1-geenivariaatioilla oli yhteys suurentuneeseen kaulavaltimon seinämäpaksuuteen.
Väitöskirjatyössä tutkittiin ensimmäistä kertaa ehdokasgeenien polymorfismien ja varhaisten valtimonkovettumataudin aiheuttamien verisuonimuutosten yhteyksiä suuressa suomalaisessa aineistossa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että geenipolymorfismeilla on vaikutusta jo varhaisessa valtimonkovettumataudin vaiheessa ja että geneettisten tekijöiden ja perinteisten riskitekijöiden välillä on yhteisvaikutuksia. Geneettisten tekijöiden tutkiminen voi vastaisuudessa olla apuna valtimonkovettumataudin riskin arvioinnissa ja diagnostiikassa.
Varhaisia valtimonkovettumataudin aiheuttamia muutoksia voidaan tutkia kaikukuvauksella. Suonen sisäkalvon, endoteelin toimintaa voidaan tutkia mittaamalla olkavaltimosta lisääntyneen verenvirtauksen aiheuttamaa vasodilataatiota. Valtimoiden joustavuutta voidaan tutkia mittaamalla valtimon halkaisijan muutosta suhteessa pulssipaineeseen. Suonen seinämäpaksuuden mittaus on helppo ja luotettava suorittaa ulommasta kaulavaltimosta.
Väitöskirjatyössä tutkittiin yhden emäksen polymorfioita kolmessa eri ehdokasgeenissä ja näiden variaatioiden yhteyksiä kaikukuvauksella mitattaviin varhaisiin verisuonimuutoksiin sekä biokemiallisiin riskitekijöihin. Connexin37 geeni (Cx37) ekspressoi proteiinia connexin37, joka osallistuu aukkoliitoksissa solujen väliseen kommunikaatioon. Geenin polymorfismi (rs1764391) vaikuttaa valkosolujen tarttumiseen verisuonen seinämään, millä voi olla merkitystä varhaisten verisuonimuutosten synnyssä. Metyleenitetrahydrofolaattireduktaasi (MTHFR) on entsyymi homokysteiinin aineenvaihduntareaktioketjussa, ja MTHFR-geenin perinnöllinen vaihtelu (rs1801133) säätelee homokysteiinin pitoisuutta verenkierrossa. Suurentunutta homokysteiinipitoisuutta pidetään yhtenä valtimonkovettumataudin riskitekijänä. USF1 on yli 40:n sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan vaikuttavan geenin luentaan vaikuttava geeni, jonka polymorfioilla (rs3737787, rs2516838 ja rs2073658) on todettu yhteyksiä valtimonkovettumatautiin. Aineistona käytettiin Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät monikeskustutkimuksen vuonna 2001 kerättyä aineistoa. Tutkimushenkilöitä oli 2283 ja he olivat iältän 24 39-vuotiaita.
Tutkimuksessa todettiin, että Cx37-polymorfismi muuntaa homokysteiinin ja tupakoinnin riskivaikutusta suhteessa kaulavaltimon joustavuuteen ja olkavaltimon endoteelin toimintaan. Työssä osoitettiin myös, että MTHFR -polymorfismi säätelee seerumin homokysteiinipitoisuutta jo terveillä nuorilla suomalaisilla aikuisilla ja että polymorfismilla saattaa olla yhteys kaulavaltimon joustavuuteen miehillä. Lisäksi tutkimus paljasti, että kahdella USF1-geenivariaatioilla oli yhteys suurentuneeseen kaulavaltimon seinämäpaksuuteen.
Väitöskirjatyössä tutkittiin ensimmäistä kertaa ehdokasgeenien polymorfismien ja varhaisten valtimonkovettumataudin aiheuttamien verisuonimuutosten yhteyksiä suuressa suomalaisessa aineistossa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että geenipolymorfismeilla on vaikutusta jo varhaisessa valtimonkovettumataudin vaiheessa ja että geneettisten tekijöiden ja perinteisten riskitekijöiden välillä on yhteisvaikutuksia. Geneettisten tekijöiden tutkiminen voi vastaisuudessa olla apuna valtimonkovettumataudin riskin arvioinnissa ja diagnostiikassa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4970]