Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Social Phobia among Finnish Adolescents: Assessment, Epidemiology, Comorbidity, and Correlates

Ranta, Klaus (2008)

 
Avaa tiedosto
978-951-44-7352-4.pdf (800.4Kt)
Lataukset: 



Ranta, Klaus
Tampere University Press
2008

Sosiaalipsykiatria - Social Psychiatry
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2008-06-13
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7352-4
Tiivistelmä
Sosiaalisten tilanteiden pelko (STP) on ahdistuneisuushäiriö, jonka keskeisenä oireena on voimakas pelko joutua kielteisen arvioinnin kohteeksi sosiaalisessa tai esiintymistilanteessa. Häiriö johtaa kärsimykseen näissä tilanteissa ja usein sosiaalisten tilanteiden välttämiseen. Aiempi tutkimus viittaa siihen, että STP kliinisenä häiriönä kehittyy valtaosin nuoruusiän aikana, on kulultaan pitkäaikainen ja edeltää masennustilojen, myöhempien ahdistuneisuushäiriöiden ja päihteiden käytön puhkeamista myöhäisnuoruudessa tai aikuisiällä. STP: n oireiden diagnostisesta arvioinnista, esiintyvyydestä tai liitännäistekijöistä ei ole aiempaa tutkimustietoa suomalaisnuorilla.

Tämä väitöstutkimus käsitteli STP: n arviointia the Social Phobia Inventoryn suomalaisen käännösversion (SPIN-FIN) avulla, sen esiintyvyyttä, samanaikaissairastavuutta ja liitännäis-tekijöitä suomalaisilla 12 - 17 -vuotiailla nuorilla, sekä kiusatuksi tulemisen kokemusten yhteyttä itse raportoituihin STP: n ja depression oireisiin.

Tutkimuksen aineistona oli neljä 12 - 17 -vuotiaiden koululaisten poikkileikkausaineistoa:1) 802 nuorta (Kangasala, Tampere) vastasi viiden viikon väliajoin kahdesti SPIN-FIN -kyselyyn sen luotettavuutta kuvaavan testi-uusintatestikorrelaation arvioimiseksi; 2) 752 nuorta (Ylöjärvi) vastasi SPIN-FIN -kyselyyn, minkä jälkeen ositetun otannan perusteella 350 haastateltiin kliinisellä puolistrukturoidulla haastattelulla STP:n ja muiden keskeisten mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyden arvioimiseksi; 3) 5252 nuoren (Pori, Tampere, Vantaa) SPIN-FIN -vastaukset analysoitiin mittarin sisäisen yhtenäisyyden, faktorirakenteen ja pistejakaumien selvittämiseksi; 4) 3156: lta nuorelta (Tampere, Vantaa) kerättiin tietoa STP: n ohella useiden muiden mielenterveyden häiriöiden oireista sekä ikätoverisuhteiden ongelmista. Tämä mahdollisti STP: n ja kiusatuksi tulemisen yhteyksien tutkimisen monimuuttujamenetelmillä. Keskeisinä tutkimusmenetelminä SPIN-FIN: in ohella olivat puolistrukturoitu kliininen haastattelumenetelmä K-SADS-PL, sekä muiden mielenterveyden häiriöiden arvioimiseksi suomenkielinen versio 13-kohtaisesta Beck Depression Inventorystä (RBDI), sekä nuorten oirekysely YSR.

Tutkimuksessa todettiin, että SPIN-FIN: in reliabiliteetti nuorten STP: n oireiden mittarina oli hyvä: testi-uusintatestikorrelaatio oli 0.81, ja sisäistä yhtenäisyyttä kuvaava Cronbachin alfa-arvo oli 0.89. SPIN-FIN: in faktorirakennetta kuvasivat konfirmatorisessa faktorianalyysissa parhaiten yhden ja kolmen faktorin mallit. SPIN-FIN: iä käyttäen oli sekä mahdollista tunnistaa kliininen STP nuorilla että erotella STP: sta kärsivät nuoret nuorista, joilla oli muu ahdistuneisuushäiriö tai käyttäytymisen häiriö. STP: sta kärsivien nuorten SPIN-FIN -pistemäärät olivat myös viitteellisesti, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi korkeampia kuin masennustiloista kärsivillä nuorilla. SPIN-FIN: lla voitiin koululaisaineistossa parhaiten seuloa mahdollista STP: a katkaisupistemäärällä 24 pistettä.

Tutkimus osoitti, että suomalaisnuorista 3.2 % kärsii kaikki häiriökriteerit täyttävästä STP: sta. Lisäksi 4.6 % kärsii STP -oireista, jotka eivät kuitenkaan aiheuta nuorelle merkittävää toiminnallista haittaa. STP: hen liittyi samanaikaisena häiriönä usein muu ahdistuneisuushäiriö (41 %: lla) sekä masennustila (41 %: lla). Vain 20 % nuorista, joilla oli STP ilman muuta samanaikaista häiriötä, oli saanut ammattimaista hoitoa oireisiinsa. STP: sta kärsivistä nuorista jopa 68 % raportoi tulleensa ikätoveriensa kiusaamaksi. Ikätovereiden kiusaamaksi joutuminen osoittautui eri psykiatrisista oirekuvista yhdistyvän nimenomaan STP: n oireisiin, ei niinkään masennusoireistoon tai käyttäytymisen oireisiin, kuten aiemmissa tutkimuksissa on esitetty. Tämä tutkimustulos oli kansainvälisestikin uusi, ja selittyy todennäköisimmin sillä, että STP: n ja masennuksen välistä huomattavaa samanaikaissairastavuutta ei ole riittävästi huomioitu aiemmissa tutkimuksissa.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [4496]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste