Social Phobia among Finnish Adolescents: Assessment, Epidemiology, Comorbidity, and Correlates

Abstract

Sosiaalisten tilanteiden pelko (STP) on ahdistuneisuushäiriö, jonka keskeisenä oireena on voimakas pelko joutua kielteisen arvioinnin kohteeksi sosiaalisessa tai esiintymistilanteessa. Häiriö johtaa kärsimykseen näissä tilanteissa ja usein sosiaalisten tilanteiden välttämiseen. Aiempi tutkimus viittaa siihen, että STP kliinisenä häiriönä kehittyy valtaosin nuoruusiän aikana, on kulultaan pitkäaikainen ja edeltää masennustilojen, myöhempien ahdistuneisuushäiriöiden ja päihteiden käytön puhkeamista myöhäisnuoruudessa tai aikuisiällä. STP: n oireiden diagnostisesta arvioinnista, esiintyvyydestä tai liitännäistekijöistä ei ole aiempaa tutkimustietoa suomalaisnuorilla.

Tämä väitöstutkimus käsitteli STP: n arviointia the Social Phobia Inventoryn suomalaisen käännösversion (SPIN-FIN) avulla, sen esiintyvyyttä, samanaikaissairastavuutta ja liitännäis-tekijöitä suomalaisilla 12 - 17 -vuotiailla nuorilla, sekä kiusatuksi tulemisen kokemusten yhteyttä itse raportoituihin STP: n ja depression oireisiin.

Tutkimuksen aineistona oli neljä 12 - 17 -vuotiaiden koululaisten poikkileikkausaineistoa:1) 802 nuorta (Kangasala, Tampere) vastasi viiden viikon väliajoin kahdesti SPIN-FIN -kyselyyn sen luotettavuutta kuvaavan testi-uusintatestikorrelaation arvioimiseksi; 2) 752 nuorta (Ylöjärvi) vastasi SPIN-FIN -kyselyyn, minkä jälkeen ositetun otannan perusteella 350 haastateltiin kliinisellä puolistrukturoidulla haastattelulla STP:n ja muiden keskeisten mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyden arvioimiseksi; 3) 5252 nuoren (Pori, Tampere, Vantaa) SPIN-FIN -vastaukset analysoitiin mittarin sisäisen yhtenäisyyden, faktorirakenteen ja pistejakaumien selvittämiseksi; 4) 3156: lta nuorelta (Tampere, Vantaa) kerättiin tietoa STP: n ohella useiden muiden mielenterveyden häiriöiden oireista sekä ikätoverisuhteiden ongelmista. Tämä mahdollisti STP: n ja kiusatuksi tulemisen yhteyksien tutkimisen monimuuttujamenetelmillä. Keskeisinä tutkimusmenetelminä SPIN-FIN: in ohella olivat puolistrukturoitu kliininen haastattelumenetelmä K-SADS-PL, sekä muiden mielenterveyden häiriöiden arvioimiseksi suomenkielinen versio 13-kohtaisesta Beck Depression Inventorystä (RBDI), sekä nuorten oirekysely YSR.

Tutkimuksessa todettiin, että SPIN-FIN: in reliabiliteetti nuorten STP: n oireiden mittarina oli hyvä: testi-uusintatestikorrelaatio oli 0.81, ja sisäistä yhtenäisyyttä kuvaava Cronbachin alfa-arvo oli 0.89. SPIN-FIN: in faktorirakennetta kuvasivat konfirmatorisessa faktorianalyysissa parhaiten yhden ja kolmen faktorin mallit. SPIN-FIN: iä käyttäen oli sekä mahdollista tunnistaa kliininen STP nuorilla että erotella STP: sta kärsivät nuoret nuorista, joilla oli muu ahdistuneisuushäiriö tai käyttäytymisen häiriö. STP: sta kärsivien nuorten SPIN-FIN -pistemäärät olivat myös viitteellisesti, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi korkeampia kuin masennustiloista kärsivillä nuorilla. SPIN-FIN: lla voitiin koululaisaineistossa parhaiten seuloa mahdollista STP: a katkaisupistemäärällä 24 pistettä.

Tutkimus osoitti, että suomalaisnuorista 3.2 % kärsii kaikki häiriökriteerit täyttävästä STP: sta. Lisäksi 4.6 % kärsii STP -oireista, jotka eivät kuitenkaan aiheuta nuorelle merkittävää toiminnallista haittaa. STP: hen liittyi samanaikaisena häiriönä usein muu ahdistuneisuushäiriö (41 %: lla) sekä masennustila (41 %: lla). Vain 20 % nuorista, joilla oli STP ilman muuta samanaikaista häiriötä, oli saanut ammattimaista hoitoa oireisiinsa. STP: sta kärsivistä nuorista jopa 68 % raportoi tulleensa ikätoveriensa kiusaamaksi. Ikätovereiden kiusaamaksi joutuminen osoittautui eri psykiatrisista oirekuvista yhdistyvän nimenomaan STP: n oireisiin, ei niinkään masennusoireistoon tai käyttäytymisen oireisiin, kuten aiemmissa tutkimuksissa on esitetty. Tämä tutkimustulos oli kansainvälisestikin uusi, ja selittyy todennäköisimmin sillä, että STP: n ja masennuksen välistä huomattavaa samanaikaissairastavuutta ei ole riittävästi huomioitu aiemmissa tutkimuksissa.

Early adolescence is considered a key risk period for the onset of social phobia, an anxiety disorder of which the principal symptom is persistent and intensive anxiety arising in one or more situations where there are other people around. The excessive anxiety leads to subjective suffering or avoiding one or more such situations altogether (APA, 1994). Adolescence coincides with increased demands for social interaction with peers and in formal social situations. Thus, suffering and the functional harm that social phobia invokes rise significantly. Longitudinal research indicates that earlier social phobia may precede anxiety, depression, or alcohol use in early adulthood. Thus, assessment, identification and epidemiological knowledge of adolescent social phobia are indeed important.

The present study investigated the psychometric assessment, epidemiology and correlates of social phobia among Finnish adolescents aged 12 to 17 years. Of the psychosocial correlates of social phobia, special emphasis was placed on peer victimization. The specific aims of the study were to demonstrate the psychometric properties of the Finnish version of the Social Phobia Inventory (SPIN-FIN), a 17-item self-report instrument of social phobia symptoms, for use among Finnish adolescents, and to examine the prevalence, comorbidity, and psychosocial correlates of social phobia among Finnish adolescents using both the SPIN-FIN and semi-structured clinical interview, the Schedule for Affective Disorders and Schizophrenia for School-Age Children - Present and Lifetime Version (K-SADS-PL) as principal research methods.

Four school-based samples of adolescents were utilised. A total of 802 13 to 17-year-oldadolescents from two secondary schools in Kangasala and Tampere completed the SPIN-FIN twice over five weeks in the SPIN-FIN Test-Retest Study in 2000. Secondly, a sample of 752 12 to 17- year-old adolescents representing three age cohorts in Ylöjärvi participated in the two-stage Well Being in Adolescence Study in 2000-2001; Stage I consisting of screening with the SPIN-FIN, Stage II consisting of clinical interview with the K-SADS-PL. Finally, two separate samples from a large prospective survey study among Finnish adolescents, the Adolescent Mental Health Cohort study were used, representing students from all secondary schools in the participating cities. The first of these comprised 5252 12 to 17-year-old students from Pori in 2000, Tampere in 2002 and Vantaa in 2003 and completing the SPIN-FIN; and the other comprised 3156 15 to 19-year-old students from Tampere and Vantaa in 2002 and 2003, completing a questionnaire containing the SPIN-FIN, the Finnish adaptation of the13-item Beck Depression Inventory (RBDI), and a broad range of self-report instruments assessing mental health and questions of family, school, and peer relationships and socio-demographic factors.

The SPIN-FIN was found to be a reliable self-report instrument used among Finnish adolescents. Test-retest reliability (Spearman s correlation coefficient 0.81) and internal consistency (Cronbach s alpha 0.89) were both good. Confirmatory factor analysis suggested a one-factor structure, or alternatively a three-factor structure, both of which need to be replicated in subsequent studies. SPIN-FIN demonstrated good construct validity, differentiating adolescents with DSM-IV social phobia and sub-clinical social phobia from those without these diagnoses. It was also capable of differentiating adolescents with social phobia from those with other anxiety disorders, disruptive disorders, and, to some extent, depressive disorders. The diagnostic efficiency analyses indicated adequate screening properties for the SPIN-FIN. A cut-off score of 24 points can be used when using the scale as a screen for social phobia in general adolescent populations.

A 3.2 % prevalence rate for 12-month DSM-IV social phobia among 12 to 17-year-old Finnish adolescents was found. In addition, 4.6 % suffered from sub-clinical social phobia, having full symptoms of SP without functional impairment. The prevalence of social phobia rose and the gender ratio shifted to female preponderance as age increased. SP was frequently comorbid with other anxiety disorders (41%) and depressive disorders (41 %). Adolescents with social phobia and sub-clinical social phobia were impaired in their academic and global functioning, and reported more parental psychiatric treatment contacts than adolescents without psychiatric disorders. Two thirds (68 %) of adolescents with SP reported having been bullied by peers. Only one fifth of adolescents with non-comorbid SP had been in contact with a mental health professional. In studying the peer relationship correlates of comorbid and non-comorbid social phobia and depression it was found that comorbidity between the two conditions was associated with higher frequencies of peer victimization than what was found for social phobia or depression alone. Multivariate analyses showed that depression alone did not maintain an independent association with peer victimization when social phobia and other common correlates of depression were controlled for.

To conclude, this study demonstrated that the SPIN-FIN is a reliable and valid measure of social phobia among Finnish adolescents. Social phobia seems to be a common and undertreated disorder among Finnish adolescents, and is associated with depressive disorders and other anxiety disorders in over 40 % of cases. Overt and covert peer victimization seem to be associated with social phobia, rather than depression, among adolescents.