Functional genomics of a three-dimensional epithelial cell culture and coeliac small intestinal mucosal biopsy samples
Juuti-Uusitalo, Kati (2008)
Juuti-Uusitalo, Kati
Tampere University Press
2008
Molekyylibiologia - Molecular Biology
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2008-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7341-8
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7341-8
Tiivistelmä
Ohutsuolen pinta muodostuu kryptoissa olevista kantasoluista, jotka erilaistuvat vaeltaessaan kohti villuksen kärkeä. Ohutsuolen villuksen solut elävät vain noin viisi päivää. Solujen lyhyt elinkaari ja jatkuva uusien erilaistuneiden epiteelisolujen tarve asettavat tiukat vaatimukset jakaantumisen, erilaistumisen sekä apoptoosin säätelylle. Solunsisäiset signalointireitit, kuten transformoiva kasvutekijä beta- (TGF?), wingless- sekä reseptori tyrosiini kinaasi-reitti säätelevät solujen jakaantumista ja erilaistumista. Tampereen yliopiston Keliakiaryhmässä kehitetyn kolmiulotteisen soluviljelymallin epiteelisolujen erilaistuminen muistuttaa ohutsuolen krypta-villusakselilla tapahtuvaa solujen erilaistumista. Signalointireittien toimintaa on kartoitettu monin eri tutkimuksin, mutta edelleenkään ei tiedetä tarkasti, kuinka nämä reitit toimivat erilaistuvissa T84 epiteelisoluviljelmässä.
Keliakiassa, geneettisen alttiuden omaavien henkilöiden ohutsuolen limakalvolla vehnän gliadiini, ja vastaavat ohran ja rukiin varastoproteiinit aiheuttavat tulehdusreaktion, jonka vaikutuksesta epiteelisolujen jakautuminen kiihtyy ja erilaistuminen häiriintyy. Vaikka tulehdussolujen tiedetään ottavan osaa keliakiassa ilmenevän suolivaurion syntyyn, silti limakalvovaurion syntymekanismi on epäselvä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena selvittää minkä geenien ilmentymisessä tapahtuu muutoksia epiteelisolujen erilaistuessa sekä soluviljelmässä, että keliakiaa sairastavan henkilön ohutsuolen epiteelillä. Geenien ilmentymisessä tapahtuvia muutoksia tutkittiin komplementaarisella deoksiribonukleiniinihappo (cDNA) filtterimicroarray-tekniikan avulla, lisäksi muutamien valikoitujen geenien ilmentymistä tutkittiin myös proteiinitasolla. Ilmentymistä tutkittiin kolmiulotteisessa T84 epiteelisoluviljelmässä, jossa solut erilaistettiin joko TGF?:lla tai mesenkyymisolujen erittämillä liukoisilla tekijöillä, ohutsuolen limakalvon biopsioista sekä hoitamattomilta (4 hlöä) ja hoidetuilta (4 hlöä) keliakiaa sairastavilta henkilöltä että terveiltä verrokeilta (4 hlöä), ja sekä yhdistettiin tulokset, jotta saatiin selville mitkä havaituista gluteenin aiheuttamista muutoksista geenien ilmentymisessä ja solujen toiminnassa johtuvat häiriöstä epiteelisolujen erilaistumisessa.
Johtopäätöksinä voidaan sanoa, että kolmiulotteisessa soluviljelmässä TGF? näyttäisi erilaistavan epiteelisoluja tehokkaammin kuin mesenkyymisolujen erittämät liukoiset tekijät. Lisäksi TGF? näyttäisi vaikutavan joko suorasti tai epäsuorasti muihin, kuten wingless- ja reseptori tyrosiini kinaasi-signalointireittien jäsenten ilmentymiseen. Potilasnäytteiden tulokset viittaisivat siihen, että monet keliakiapotilailla ilmentyvät geenit osallistuvat tulehdusreaktion syntyyn sekä vaikuttavat epiteelisolujen erilaistumiseen. Aineistosta löytyi kahdeksan geeniä, joiden ilmentyminen oli samalla tavalla vaikuttunut, kun sekä hoitamattomia että hoidettuja keliakiapotilaita verrattiin terveisiin verrokkeihin, ja yksi geeni, distal-less homeobox 4 (DLX4), jonka ilmentyminen oli merkittävästi koholla kaikissa vertailtavissa ryhmissä. Jotkut näistä geeneistä saattavat olla tärkeitä keliakian patogeneesissä. Kun kahdesta aiemmasta osiosta saadut tulokset yhdistettiin, löytyi 30 samansuuntaisesti muuttunutta geeniä. Gluteenittomalla dieetillä näistä 30:stä geenistä 29:n geenin ilmentyminen palautui. Yhdeksän geeniä näistä 30:stä on suorasti tai epäsuorasti reseptori tyrosiinikinaasin (RTK) säätelemällä reitillä. Lisätutkimukset osoittivat, että epidermaalisen kasvutekijäreseptorin, (EGFR), ?-kateniinin ja Wiskott-Aldrich syndrome protein family member 1 (WAVE1) proteiinin ilmentyminen oli myös proteiinitasolla koholla, kun hoitamattomia keliakiapotilaita verrattiin terveisiin verrokkeihin. Tämän tutkimuksen mukaan gluteeni näyttäisi aiheuttavan muutoksia epiteelisoluissa epidermaalisen kasvutekijän aloittamalla signalointireitillä. Tämä tutkimus osoitti, että kolmiulotteinen soluviljelymalli on toimiva työkalu ohutsuolen krypta-villus-akselilla tapahtuvien muutosten tutkimisessa.
Keliakiassa, geneettisen alttiuden omaavien henkilöiden ohutsuolen limakalvolla vehnän gliadiini, ja vastaavat ohran ja rukiin varastoproteiinit aiheuttavat tulehdusreaktion, jonka vaikutuksesta epiteelisolujen jakautuminen kiihtyy ja erilaistuminen häiriintyy. Vaikka tulehdussolujen tiedetään ottavan osaa keliakiassa ilmenevän suolivaurion syntyyn, silti limakalvovaurion syntymekanismi on epäselvä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena selvittää minkä geenien ilmentymisessä tapahtuu muutoksia epiteelisolujen erilaistuessa sekä soluviljelmässä, että keliakiaa sairastavan henkilön ohutsuolen epiteelillä. Geenien ilmentymisessä tapahtuvia muutoksia tutkittiin komplementaarisella deoksiribonukleiniinihappo (cDNA) filtterimicroarray-tekniikan avulla, lisäksi muutamien valikoitujen geenien ilmentymistä tutkittiin myös proteiinitasolla. Ilmentymistä tutkittiin kolmiulotteisessa T84 epiteelisoluviljelmässä, jossa solut erilaistettiin joko TGF?:lla tai mesenkyymisolujen erittämillä liukoisilla tekijöillä, ohutsuolen limakalvon biopsioista sekä hoitamattomilta (4 hlöä) ja hoidetuilta (4 hlöä) keliakiaa sairastavilta henkilöltä että terveiltä verrokeilta (4 hlöä), ja sekä yhdistettiin tulokset, jotta saatiin selville mitkä havaituista gluteenin aiheuttamista muutoksista geenien ilmentymisessä ja solujen toiminnassa johtuvat häiriöstä epiteelisolujen erilaistumisessa.
Johtopäätöksinä voidaan sanoa, että kolmiulotteisessa soluviljelmässä TGF? näyttäisi erilaistavan epiteelisoluja tehokkaammin kuin mesenkyymisolujen erittämät liukoiset tekijät. Lisäksi TGF? näyttäisi vaikutavan joko suorasti tai epäsuorasti muihin, kuten wingless- ja reseptori tyrosiini kinaasi-signalointireittien jäsenten ilmentymiseen. Potilasnäytteiden tulokset viittaisivat siihen, että monet keliakiapotilailla ilmentyvät geenit osallistuvat tulehdusreaktion syntyyn sekä vaikuttavat epiteelisolujen erilaistumiseen. Aineistosta löytyi kahdeksan geeniä, joiden ilmentyminen oli samalla tavalla vaikuttunut, kun sekä hoitamattomia että hoidettuja keliakiapotilaita verrattiin terveisiin verrokkeihin, ja yksi geeni, distal-less homeobox 4 (DLX4), jonka ilmentyminen oli merkittävästi koholla kaikissa vertailtavissa ryhmissä. Jotkut näistä geeneistä saattavat olla tärkeitä keliakian patogeneesissä. Kun kahdesta aiemmasta osiosta saadut tulokset yhdistettiin, löytyi 30 samansuuntaisesti muuttunutta geeniä. Gluteenittomalla dieetillä näistä 30:stä geenistä 29:n geenin ilmentyminen palautui. Yhdeksän geeniä näistä 30:stä on suorasti tai epäsuorasti reseptori tyrosiinikinaasin (RTK) säätelemällä reitillä. Lisätutkimukset osoittivat, että epidermaalisen kasvutekijäreseptorin, (EGFR), ?-kateniinin ja Wiskott-Aldrich syndrome protein family member 1 (WAVE1) proteiinin ilmentyminen oli myös proteiinitasolla koholla, kun hoitamattomia keliakiapotilaita verrattiin terveisiin verrokkeihin. Tämän tutkimuksen mukaan gluteeni näyttäisi aiheuttavan muutoksia epiteelisoluissa epidermaalisen kasvutekijän aloittamalla signalointireitillä. Tämä tutkimus osoitti, että kolmiulotteinen soluviljelymalli on toimiva työkalu ohutsuolen krypta-villus-akselilla tapahtuvien muutosten tutkimisessa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4929]