Self-Reported Depressive Symptoms and Antisocial Behaviour in Middle Adolescence

Abstract

Masennusoireet ja epäsosiaalinen käyttäytyminen keskinuoruudessa

Nuoruusikä on kehitysvaihe, jolloin rikotaan eniten sosiaalisia normeja, testataan rajoja ja tehdään lainvastaisia tekoja. Aikaisempien tutkimusten mukaan 10-40 % suomalaisnuorista tekee vähintään yhden lainvastaisen teon nuoruusiässä. Terveeseen nuoruusikään ei kuitenkaan kuulu raju ja toistuva epäsosiaalisuus, joka voi johtaa moniin psykososiaalisiin ongelmiin monilla elämänalueilla. Myös masennus on yksi yleisimmistä nuoruusiän mielenterveyshäiriöistä, sillä eriasteisia masennusoireita on arvioitu olevan noin 5-15 % nuorista. Myös masennukseen liittyy usein monia psykososiaalisia ongelmia, jotka voivat vaurioittaa nuoruuskehitystä. Masennuksen ja epäsosiaalisen käyttäytymisen taustalla olevat tekijät ovat monitekijäisiä; yksi molemmille häiriöille altistavista tekijöistä on nuorten alhaiseksi koettu sosiaalinen tuki.

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että masennus ja epäsosiaalinen käyttäytyminen ovat selkeästi yhteydessä toisiinsa (ns. samanaikaissairastavuus). Valtaosa aikaisemmista tutkimuksista on tehty kuitenkin joko potilasaineistoissa tai vankila-aineistoissa tai niissä on tutkittu vain poikia. Koska em. tutkimusasetelmiin liittyy monia rajoituksia tulosten yleistettävyyden suhteen, on masennuksen ja epäsosiaalisen käyttäytymisen välisiä yhteyksiä syytä tutkia myös väestötutkimuksissa. Lisäksi tarvitaan lisää tietoa mm. siitä, mikä rooli alhaisena koetulla sosiaalisella tuella on masennuksen ja epäsosiaalisen käyttäytymisen välisessä samanaikaissairastavuudessa.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida masennusoireiden ja epäsosiaalisen käyttäytymisen välisiä yhteyksiä keskinuoruudessa poikkileikkaus- ja seurantatutkimusasetelmassa. Tutkimuksessa selvitettiin masennusoireiden, epäsosiaalisen käyttäytymisen ja koetun sosiaalisen tuen välisiä keskinäisiä yhteyksiä, epäsosiaalisen käyttäytymisen muotoja masentuneilla ja ei-masentuneilla nuorilla sekä masennusoireiden ja epäsosiaalisen käyttäytymisen välisiä pitkittäisyhteyksiä ja jatkuvuutta kahden vuoden seurannassa.

Tutkimusaineistona oli kaksi suurta suomalaista väestötutkimusta: Kouluterveyskysely 2002 ja Nuorten mielenterveys - kohorttitutkimus. Tutkimusaineiston muodostivat 14-17 -vuotiaat nuoret. Aineisto kerättiin koulukyselyinä, jotka perustuivat monissa aikaisemmissa tutkimuksissa käytettyihin masennuksen ja epäsosiaalisen käyttäytymisen arviointimittareihin.

Tuloksien mukaan nuorten vähäisenä kokema sosiaalinen tuki oli yhteydessä sekä masennusoireiden että epäsosiaalisen käyttäytymisen esiintyvyyteen. Tulokset korostavat perheeltä saatavan tuen merkitystä nuoruusiän masennusoireiden ja epäsosiaalisuuden ennaltaehkäisyssä. Masennusoireiden ja epäsosiaalisen käyttäytymisen samanaikaissairastavuus oli merkittävää molemmilla sukupuolilla. Epäsosiaalisesti käyttäytyvät nuoret olivat jopa 7-kertaisessa riskissä kärsiä masennusoireista ei-epäsosiaalisesti käyttäytyviin nuoriin verrattuna. Masennusoireiden riski vaihteli epäsosiaalisen käyttäytymisen muotojen mukaan ja kasvoi tekomäärien lisääntyessä. Masennusoireiden riski oli tytöillä suurin toistuvasti vandalismiin syyllistyneillä, pojilla toistuvasti väkivaltatekoja tehneillä. Masennusoireista kärsivien nuorten epäsosiaalinen käyttäytyminen oli lisäksi monimuotoisempaa kuin ei-masentuneilla nuorilla. Masennusoireet ja epäsosiaalinen käyttäytyminen olivat pysyviä häiriöitä kahden vuoden seurannassa. Tytöillä masennusoireet ennustivat seurannassa tulevaa epäsosiaalista käyttäytymistä, mutta pojilla aikaisemmat masennusoireet vähensivät riskiä tulevaan epäsosiaaliseen käyttäytymiseen.

Tulokset siis osoittavat, että sekä masennusoireet että epäsosiaalinen käyttäytyminen ovat pysyviä mielenterveyshäiriöitä keskinuoruudessa ja niiden samanaikaissairastavuus on huomattavan yleistä myös väestöotoksessa. Masennusoireet vaikuttavat epäsosiaalisen käyttäytymisen muotoihin. Erityistä huomiota tulisi jatkossa kiinnittää niihin nuoriin, joiden epäsosiaalinen käyttäytyminen on toistuvaa, sillä heidän masennusriskinsä on erityisen suuri. Muita mahdollisia nuoruusiän masennusoireiden varomerkkejä ovat toistuva, monimuotoinen epäsosiaalinen käyttäytyminen sekä vandalismiin ja väkivaltaan erikoistuminen. Masennusoireista kärsivät tytöt ovat alttiita tulevalle epäsosiaaliselle käyttäytymiselle. Tulokset korostavat ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen ja tehokkaiden hoitointerventioiden merkitystä, mikä edellyttää tehokasta yhteistyötä nuorten, vanhempien, opettajien, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja poliisin välillä.

The general aim of this study was to analyse associations between self-reported depressive symptoms and antisocial behaviour both concurrently and longitudinally in a community sample during middle adolescence. In more detail, the study aimed to investigate the continuity of self-reported depressive symptoms and antisocial behaviour, associations between self-reported depressive symptoms, antisocial behaviour and perceived social support, the patterns of delinquency in relation to self-reported depressive symptoms and longitudinal associations between self-reported depressive symptoms and antisocial behaviour.

The present study is based on two Finnish community studies among adolescents: the School Health Promotion Study (SHPS) 2002 and the Adolescent Mental Health Cohort Study (AMHC Study). SHPS is a nationwide cross-sectional survey carried out biannually in the same municipalities. The AMHC Study is a prospective cohort study conducted in the Finnish cities of Tampere and Vantaa, and consists of assessments at baseline (9th grade) and at 2-year follow-up. The subjects were 14 to16-year-old adolescents in SHPS [N 50, 569 (50.1% boys)] and 15 to 17-year-old adolescents in the AMHC Study [N 3, 278 (50.9% boys) at baseline, N 2, 070 (43.6% boys) at follow-up]. The data was collected through school surveys based on self-report scales previously widely used in depression and antisocial behaviour research.

According to the cross-sectional study perceived social support was inversely associated both with self-reported depressive symptoms and antisocial behaviour. The results emphasized specially the role of family support in buffering adolescents against depressive symptoms and antisocial behaviour. Concurrent comorbidity between self-reported depressive symptoms and antisocial behaviour in cross-sectional study design was high in both sexes, as adolescents displaying antisocial behaviour had a up to seven-fold greater risk of being depressed. Although perceived social support modified comorbidity between self-reported depressive symptoms and antisocial behaviour, antisocial behaviour still remained independently associated with depressive symptoms.The risk for self-reported depressive symptoms varied according to various forms of delinquent acts and increased according to the increased frequency of delinquency. Among females the strongest association was found in frequent vandalism and among males in frequent violence. Further, delinquent behaviour of depressed adolescents was more versatile than that of non-depressed adolescents, who had mainly specialized in one type of offence.

According to the follow-up study both self-reported depressive symptoms and antisocial behaviour showed considerable continuity during the 2-year period. There were no significant gender differences either in the continuity of self-reported depressive symptoms or in the continuity of antisocial behaviour. Self-reported depressive symptoms predicted subsequent antisocial behaviour in a 2-year period among females, but among males the history of depressive symptoms protected against subsequent antisocial behaviour. In either sex antisocial behaviour did not longitudinally predict subsequent self-reported depressive symptoms when prior depressive symptoms were controlled for.

In conclusion, the results of the present study suggest that self-reported depressive symptoms and antisocial behaviour have a fairly stable course and remarkable comorbidity in middle adolescence. Self-reported depressive symptoms differentiate patterns of delinquent behaviour. Special attention should be paid to those adolescents who repeatedly behave antisocially because they are at considerable risk for depressive symptoms. Other potential warning signs for depressive symptoms are versatile delinquent behaviour as well as specialization on violence and vandalism. Depressed females are at risk of subsequent antisocial behaviour.