Predictive value of cervical cancer screening results on subsequent cancer
Viikki, Merja (1999)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Viikki, Merja
Tampere University Press
1999
Epidemiologia - Epidemiology
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Väitöspäivä
1999-09-17Tiivistelmä
Kohdunkaulasyöpä on toiseksi yleisin naisten syöpä maailmassa. Vuodesta 1992 lähtien kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus on suurentunut Suomessa. Sama ilmiö on havaittu useissa muissakin länsimaissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kohdunkaulasyövän jouk-koseulonnan vaikuttavuutta. Erityisesti tarkoituksena oli arvioida ja löytää keinoja riskiryh-mäseulonnan kehittämiseen (riskiryhmäseulonnalla tarkoitetaan sellaisten naisten, joilla on korkeasta syöpävaarasta kertovia tekijöitä, seulomista normaalia tiheämmin välein). Tämä toteutettiin arvioimalla kohdunkaulan ja muiden gynekologisten syöpien vaaraa sellaisen Pa-pa-kokeen (luokka II-V) jälkeen, joka kudosnäytevarmennuksessa osoittautui ei-pahanlaatuiseksi sekä erilaisten gynekologisten vuoto-oireiden ja gynekologisten infektioden jälkeen. Lisäksi tutkittiin Suomessa käytettävän viiden vuoden seulontavälin riittävyyttä. Tämä tehtiin arvioimalla normaaliin Papa-koetulokseen (luokka I) liittyvän suojavaikutuksen ajallista kestoa ja määrää. Tutkimusaineistomme koostui yli 100 000 naisesta, jotka osallistuivat koh-dunkaulasyövän joukkoseulontaan vuosina 1971-1990. Seurasimme syövän ilmaantuvuutta näillä naisilla vuoden 1994 loppuun asti. Papa-koe (luokka I) on hyvä ja suojavaikutukseltaan pitkäkestoinen ennustetekijä: invasiivisen (kudokseen syvälle tunkeutuneen) kohdun-kaulasyövän vaara oli alentunut yli 10 vuoden ja preinvasiivisen (kudokseen syvälle tunkeu-tumattoman) syövän vaara yli viiden vuoden ajan. Suomessa käytössä oleva viiden vuoden seulontaväli on siis riittävä. Naisilla, joilla on Papa-koe luokka II-V, on merkittävästi suurentu-nut riski saada kohdunkaulasyöpä pitkän seuranta-ajan kuluessa, vaikka alkuperäistä Papa-koetta seurasi kudosnäytevarmennus, jossa ei mitään pahanlaatuista havaittu: invasiivisen syövän vaara oli tällöin 2.2 (Papa-luokka II) - 19 (Papaluokka V)-kertainen ja preinvasiivisen syövän vaara oli 3.0 (Papa-luokka II) - 20 (Papaluokka V) -kertainen verrattuna normaalivä-estöön. Papa-koe ei sovellu muiden gynekologisten syöpien kuin kohdunkaulasyövän seu-lontaan. Kuitenkin naisilla, joilla Papa-koe on luokkaa III-V, on myös suurentunut emätin- ja ulkoisten sukuelinten syöpävaara. Vuoto-oireiden merkitys kohdunkaulasyövän vaaratekijänä on pienentynyt eikä tutkimuksessamme havaittu suurentunutta syöpävaaraa, silloin kun seu-ranta-aika on pitkä. Gynekologisista infektioista ihmisen papillomavirus-, herpes- ja triko-monasinfektioihin liittyi suurentunut kohdunkaulasyöpävaara. Suurin osa kohdunkaulasyö-vistä estetään tai löydetään varhaisessa vaiheessa joukkoseulonnoissa. Naisia, joilla on Pa-paluokka II-V/ gynekologisia vuoto-oireita/ gynekologinen infektio, on 10% seulotuista. Noin 30% invasiivisista kohdunkaulasyövistä löytyy näiltä naisilta viiden vuoden seulontavälillä. Näiden naisryhmien seulontaa normaalia tiheämmällä aikavälillä tulee edelleen jatkaa; koh-dunkaulasyövän ilmaantuvuutta kyettäisiin alentamaan jopa 30% kiinnittämällä huomiota näi-hin naisryhmiin. Lisäksi ilmaantuvuutta voitaisiin alentaa nostamalla joukkotarkastukseen osallistuvien naisten määrää, koska 40% invasiivista kohdunkaulasyövistä löydetään seu-lontoihin osallistumattomilta naisilta, joita naisväestössä on noin 30%.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4848]