Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Prevalence and Possible Causes of Dyslipidemia after Pediatric Solid Organ Transplantation

Siirtola, Arja (2008)

 
Avaa tiedosto
978-951-44-7273-2.pdf (951.6Kt)
Lataukset: 



Siirtola, Arja
Tampere University Press
2008

Lastentautioppi - Paediatrics
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2008-04-18
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7273-2
Tiivistelmä
Vuosittain keskimäärin 10-15 suomalaista lasta saa munuais-, 5 maksa- ja 5 sydänsiirteen edenneen munuaisten, maksan tai sydämen vajaatoiminnan vuoksi. Tällaisia elinsiirteen saaneita lapsia on ollut Suomessa vuoden 2007 alkuun mennessä yli 300. Elinsiirtojen lyhytaikainen ennuste on erinomainen: yli 90 % lapsista selviytyy toimivan siirteen kanssa yli vuoden. Elinsiirteen saaneiden aikuisten pitkän ajan ennustetta huonontavat sydän- ja verisuonisairaudet. Veren rasva-arvojen poikkeavuudet eli dyslipidemia (erityisesti korkea LDL-kolesteroli) on yksi keskeinen sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä.

Tutkimuksessa seurattiin dyslipidemian esiintyvyyttä 71 munuais-, 34 maksa- ja 20 sydänsiirteen saaneella lapsella 3-5 vuoden ajan elinsiirron jälkeen. Lisäksi dyslipidemian mahdollisia riskitekijöitä selvitettiin poikkileikkauksena 50 munuais-, 25 maksa- ja 12 sydänsiirteen saaneella lapsella. Potilaat olivat iältään 3-17 vuotta, heidän elinsiirrostaan oli kulunut vähintään vuosi, siirre toimi hyvin ja he käyttivät elinsiirron jälkeen tarvittavaa hylkimisenestolääkitystä.

Elinsiirto korjasi useimpien lasten seerumin rasva-arvoja. Kuitenkin siirron jälkeen seerumin triglyseridipitoisuus oli suosituksiin ja vertailuryhmään nähden korkea (> 1.5 mmol/l) 50 %:lla munuais- tai sydänsiirteen saaneista ja 30 %:lla maksasiirteen saaneista lapsista. Matala HDL-kolesteroli-pitoisuus ( 3.0 mmol/l). Noin 40 %:lla elinsiirteen saaneista lapsista arvioimme olevan insuliiniresistenssiä ja neljänneksellä lapsista oli kolme tai useampi metabolisen oireyhtymän piirre. Kuuluminen munuaissiirreryhmään, valkuaisainevirtsaisuus (> 200 mg/vrk), lihavuus, vanhempi ikä ja dyslipidemia jo ennen elinsiirtoa olivat yhteydessä dyslipidemiaan.

Vaikka seerumin rasva-arvojen poikkeavuudet olivat tavallisia, ne vaikuttivat kuitenkin olevan lähempänä sekä tavoitteita että vertailulasten arvoja kuin useimmissa aiemmissa, erityisesti aikuisilla tehdyissä tutkimuksissa. Siirteen hyvän toiminnan säilyttäminen käyttäen pieniannoksista hylkimisen estolääkitystä, kuten Suomessa käytetään, ja aktiivinen terveellinen elämäntapa (normaalipainoisuus; ravinto, jossa vähän tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia, mutta riittävästi monityydyttymätöntä rasvaa; riittävä liikunta) ovat tärkeä osa elinsiirron jälkeistä hoitoa.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [5018]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste