Responses to vaccine antigens in chronic lymphocytic leukemia
Sinisalo, Marjatta (2008)
Sinisalo, Marjatta
Tampere University Press
2008
Sisätautioppi - Internal Medicine
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2008-04-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7271-8
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7271-8
Tiivistelmä
Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on länsimaiden yleisin pahanlaatuinen verisairaus. Sitä sairastavat potilaat saavat herkästi infektioita. Infektioherkkyyttä lisäävät sekä taudin aiheuttamat muutokset vastustuskyvyssä että myös taudin hoidossa käytettävät solunsalpaajat ja vasta-aineet.
Infektiot ovat merkittävin KLL-potilaiden kuolinsyy. Potilaat saavat erityisen herkästi hengitystieinfektioita, kuten keuhkokuumeita (pneumonioita) ja nenän sivuonteloiden tulehduksia (sinuiitteja). Näitä infektioita esiintyy jo KLL:n varhaisvaiheessa. Streptococcus pneumoniae (pneumokokki) on merkittävin yksittäinen taudinaiheuttaja. Taudin myöhäisemmässä vaiheessa myös soluvälitteisen immuniteetin häiriöt lisääntyvät ja opportunistiset taudinaiheuttajat, kuten herpesvirukset ja sienet, tulevat yleisiksi.
Keinoja infektioiden ehkäisemiseksi on ollut vähän. Aktiivinen immunisaatio rokotuksilla on osoittautunut tehokkaaksi terveen väestön infektiosairauksien hävittämisessä, mutta sen teho KLL-potilailla on epäselvää. Yleisimmin käytettyjä rokotteita ovat bakteeripolysakkaridit. Ne toimivat kuitenkin huonosti jos immuunisysteemi on häiriintynyt. Konjugaattirokotteessa bakteeripolysakkaridi liitetään kuljettajaproteiiniin jolloin sen vaikutusmekanismi muuttuu niin, että myös immunologinen muisti kehittyy.
Tässä tutkimuksessa selvitimme KLL-potilaiden vasta-ainereaktioita erityyppisille rokoteantigeeneille. Selvitimme tekijöitä, jotka ennustivat rokotteen aiheuttamaa vastetta. Erityisen mielenkiinnon kohteena olivat konjugaattirokotteet ja pneumokokki vakavimpien infektioiden aiheuttajana.
Potilaina oli KLL:aa sairastavia henkilöitä, joista suurimmalla osalla oli varhaisvaiheen tauti, eivätkä he olleet saaneet voimakkaita hoitoja. Vertailuryhmän muodostivat immunologialtaan terveet henkilöt. Polysakkaridirokotteena tutkimuksessa oli 23 serotyypin pneumokokkirokote (Pnu-Immune®), ja proteiinirokote oli tetanustoksoidi (Tetanus-d-rokote®). Konjugaattirokotteet olivat Haemophilus influenzae tyyppi b (HibTITER®) ja 7 serotyypin pneumokokkikonjugaattirokote (Prevenar®).
Pneumokokkipolysakkaridirokotteen aiheuttama nousu vasta-aineissa jäi suurimmalla osalla KLL-potilaista olemattoman heikoksi kontrollihenkilöihin verrattuna. Ainoastaan muutamalla yksittäisellä potilaalla oli mitattavia vasteita kuukausi rokotuksen jälkeen. Sen sijaan molemmat konjugaattirokotteet olivat immunogeenisiä KLL-potilailla. Suuri osa KLL-potilaista saavutti rokotuksella vasta-ainetason, jota pidetään suojaavana. Konjugaattirokotteet olivat tehokkaampia nuoremmilla KLL-potilailla, joilla oli normaalit veren immunoglobuliinitasot ja varhaisemman vaiheen tauti. Kuitenkin myös monet potilaat, joilla oli pitkälle edennyt tauti ja huonon ennusteen tekijöitä, reagoivat konjugaattirokotteeseen. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että KLL-potilaat tulisi rokottaa konjugaattirokotteilla ja että rokotukset pitäisi tehdä taudin alkuvaiheessa.
Infektiot ovat merkittävin KLL-potilaiden kuolinsyy. Potilaat saavat erityisen herkästi hengitystieinfektioita, kuten keuhkokuumeita (pneumonioita) ja nenän sivuonteloiden tulehduksia (sinuiitteja). Näitä infektioita esiintyy jo KLL:n varhaisvaiheessa. Streptococcus pneumoniae (pneumokokki) on merkittävin yksittäinen taudinaiheuttaja. Taudin myöhäisemmässä vaiheessa myös soluvälitteisen immuniteetin häiriöt lisääntyvät ja opportunistiset taudinaiheuttajat, kuten herpesvirukset ja sienet, tulevat yleisiksi.
Keinoja infektioiden ehkäisemiseksi on ollut vähän. Aktiivinen immunisaatio rokotuksilla on osoittautunut tehokkaaksi terveen väestön infektiosairauksien hävittämisessä, mutta sen teho KLL-potilailla on epäselvää. Yleisimmin käytettyjä rokotteita ovat bakteeripolysakkaridit. Ne toimivat kuitenkin huonosti jos immuunisysteemi on häiriintynyt. Konjugaattirokotteessa bakteeripolysakkaridi liitetään kuljettajaproteiiniin jolloin sen vaikutusmekanismi muuttuu niin, että myös immunologinen muisti kehittyy.
Tässä tutkimuksessa selvitimme KLL-potilaiden vasta-ainereaktioita erityyppisille rokoteantigeeneille. Selvitimme tekijöitä, jotka ennustivat rokotteen aiheuttamaa vastetta. Erityisen mielenkiinnon kohteena olivat konjugaattirokotteet ja pneumokokki vakavimpien infektioiden aiheuttajana.
Potilaina oli KLL:aa sairastavia henkilöitä, joista suurimmalla osalla oli varhaisvaiheen tauti, eivätkä he olleet saaneet voimakkaita hoitoja. Vertailuryhmän muodostivat immunologialtaan terveet henkilöt. Polysakkaridirokotteena tutkimuksessa oli 23 serotyypin pneumokokkirokote (Pnu-Immune®), ja proteiinirokote oli tetanustoksoidi (Tetanus-d-rokote®). Konjugaattirokotteet olivat Haemophilus influenzae tyyppi b (HibTITER®) ja 7 serotyypin pneumokokkikonjugaattirokote (Prevenar®).
Pneumokokkipolysakkaridirokotteen aiheuttama nousu vasta-aineissa jäi suurimmalla osalla KLL-potilaista olemattoman heikoksi kontrollihenkilöihin verrattuna. Ainoastaan muutamalla yksittäisellä potilaalla oli mitattavia vasteita kuukausi rokotuksen jälkeen. Sen sijaan molemmat konjugaattirokotteet olivat immunogeenisiä KLL-potilailla. Suuri osa KLL-potilaista saavutti rokotuksella vasta-ainetason, jota pidetään suojaavana. Konjugaattirokotteet olivat tehokkaampia nuoremmilla KLL-potilailla, joilla oli normaalit veren immunoglobuliinitasot ja varhaisemman vaiheen tauti. Kuitenkin myös monet potilaat, joilla oli pitkälle edennyt tauti ja huonon ennusteen tekijöitä, reagoivat konjugaattirokotteeseen. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että KLL-potilaat tulisi rokottaa konjugaattirokotteilla ja että rokotukset pitäisi tehdä taudin alkuvaiheessa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4847]