Taistelu helikoptereista. Eduskunnan ja puolustushallinnon välisen asiantuntijavallan tarkastelu, esimerkkitapauksena maavoimien tilausvaltuuskysymys 1998
Ahoniemi, Lea (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Ahoniemi, Lea
Maanpuolustuskorkeakoulu
2000
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Väitöspäivä
2000-04-08Tiivistelmä
Suomen hallituksen odotetaan tekevän uuden ehdotuksen saattohelikoptereiden hankinnoista lähivuosina, selviää juuri valmistuneesta väitöskirjasta. Kansanedustajista, puolustushallinnon keskeisistä virkamiehistä ja poliittisista toimittajista liki 90 prosenttia uskoo, että saattohelikopterit tulevat uudestaan eduskuntakäsittelyyn. YM FM Lea Ahoniemen väitöskirjassa "Taistelu helikoptereista" tutkittiin myös keskeisten päättäjien ja poliittisten toimittajien NATO-käsityksiä. Ahoniemen väitöskirjan mukaan Suomen liittymistä NATO:on pitää todennäköisenä 39 prosenttia vastaajista ja epätodennäköisenä 45 prosenttia. Kyselyihin vastanneista yhteensä 341 henkilöstä 16% ei ottanut Suomen mahdolliseen NATO-jäsenyyteen kantaa.
Tuoretta väitöskirjaa varten tehtiin kysely kansanedustajille, puolustushallinnon virkamiehille ja aihealueesta kirjoittaville toimittajille toukokuussa 1998, ja uudelleen kansanedustajille toukokuussa 1999. Suomen puolustuspolitiikan linjauksista päättää suppea eliitti, johon kuuluu noin parikymmentä henkilöä, kertoo tutkimustulos. Tavallinen rivipoliitikko tuntee vaikutusmahdollisuutensa armeijan hankintoihin vähäisiksi.
Eduskunnan ja puolustushallinnon välistä asiantuntijavaltaa tarkastelevan tutkimuksen tavoitteena on kuvata Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittista päätöksentekojärjestelmää ja sen kehittymistä nykymuotoonsa. Tavoitteena on lisäksi kartoittaa keskeisiä alan päätöksentekoon vaikuttavia toimijoita ja hahmottaa heidän asennoitumistaan keskeisiin puolustuspoliittisiin kysymyksiin.
Case tutkimustapauksena on tarkasteltu maavoimien valmiusyhtymien varustamiskysymystä. Hallitus esitti syksyllä 1997 eduskunnan hyväksyttäväksi yhteensä 7,7 miljardin markan tilausvaltuutta maavoimien valmiusyhtymien varusteluja varten, josta helikopterihankinnan osuus oli 5,6 miljardia markkaa. Puolustusministeriön mukaan suojaustehtävään tarkoitettuja saattohelikoptereita tarvittaisiin kuljetushelikoptereiden lisäksi siten, että kahta tai kolmea kuljetushelikopteria olisi suojaamassa yksi saattohelikopteri. Eduskunta siirsi asian käsittelyn kevääseen 1998, jolloin Suomessa alkoi laaja puolustuspoliittinen keskustelu, mihin helikoptereita tarvittaisiin ja onko hankinnan taustalla mahdollisesti tiivistyvä kansainvälinen puolustuspoliittinen yhteistyö.
Tuoretta väitöskirjaa varten tehtiin kysely kansanedustajille, puolustushallinnon virkamiehille ja aihealueesta kirjoittaville toimittajille toukokuussa 1998, ja uudelleen kansanedustajille toukokuussa 1999. Suomen puolustuspolitiikan linjauksista päättää suppea eliitti, johon kuuluu noin parikymmentä henkilöä, kertoo tutkimustulos. Tavallinen rivipoliitikko tuntee vaikutusmahdollisuutensa armeijan hankintoihin vähäisiksi.
Eduskunnan ja puolustushallinnon välistä asiantuntijavaltaa tarkastelevan tutkimuksen tavoitteena on kuvata Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittista päätöksentekojärjestelmää ja sen kehittymistä nykymuotoonsa. Tavoitteena on lisäksi kartoittaa keskeisiä alan päätöksentekoon vaikuttavia toimijoita ja hahmottaa heidän asennoitumistaan keskeisiin puolustuspoliittisiin kysymyksiin.
Case tutkimustapauksena on tarkasteltu maavoimien valmiusyhtymien varustamiskysymystä. Hallitus esitti syksyllä 1997 eduskunnan hyväksyttäväksi yhteensä 7,7 miljardin markan tilausvaltuutta maavoimien valmiusyhtymien varusteluja varten, josta helikopterihankinnan osuus oli 5,6 miljardia markkaa. Puolustusministeriön mukaan suojaustehtävään tarkoitettuja saattohelikoptereita tarvittaisiin kuljetushelikoptereiden lisäksi siten, että kahta tai kolmea kuljetushelikopteria olisi suojaamassa yksi saattohelikopteri. Eduskunta siirsi asian käsittelyn kevääseen 1998, jolloin Suomessa alkoi laaja puolustuspoliittinen keskustelu, mihin helikoptereita tarvittaisiin ja onko hankinnan taustalla mahdollisesti tiivistyvä kansainvälinen puolustuspoliittinen yhteistyö.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4847]