Arthroscopic Anterior Cruciate Ligament Reconstruction with a Hamstring Autograft
Moisala, Anna-Stina (2008)
Moisala, Anna-Stina
Tampere University Press
2008
Kirurgia/ortopedia ja traumatologia - Surgery/orthopedics and traumatology
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2008-03-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7261-9
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7261-9
Tiivistelmä
Polven eturistisiteen (ACL) katkeaminen on vakava polven ligamenttivamma, joka yleensä johtaa toistuviin polven alta pettämisoireisiin, turvotteluun ja kipuiluun. Hoitona on rekonstruktio käyttäen esim. potilaan omia Hamstring-jänteitä tai patellajänteen keskikolmannesta siirteenä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kliinisiä paranemistuloksia tähystysleikkauksessa tehdyn eturistisiteen rekonstruktion jälkeen. Myös siirteen paikan, lihasvoimien sekä polven leikkaushetkisen kunnon yhteys paranemistuloksiin selvitettiin. Lisäksi kartoitettiin leikkauksenjälkeisen nivelrikon esiintyvyys sekä siihen liittyviä tekijöitä. Prospektiivisessa randomoidussa tutkimuksessa verrattiin uutta eturistisiteen tuplasiirretekniikkaa perinteisesti käytettyyn yhden siirteen tekniikkaan. Magneettitutkimuksella arvioitiin biosulavien ruuvien ja metalliruuvikiinnityksen eroja paranemistuloksissa.
Yhteenvetona tästä tutkimuskokonaisuudesta voitiin todeta, että ACL-rekonstruktiopotilailla on lihasvoimavajauksia vielä 6 vuotta leikkauksen jälkeen, joskin voimavajaukset näyttävät pienenevän ajan myötä. Yhden siirteen leikkaustekniikkaa käytettäessä sekä femoraalisen että tibiaalisen siirteen paikan yhtäaikainen arviointitulos korreloi sekä etu-takasuuntaisen että kiertosuuntaisen polven tukevuuden kanssa. Polvissa joissa oli kierukkavamma ACL-korjausleikkauksen aikaan, on odotettavissa enemmän polven kulumamuutoksia.
Eturistisiteen rekonstruktion uusi tuplasiirretekniikka näyttää johtavan parempaan polven kiertosuuntaiseen tukevuuteen kuin yhden siirteen leikkaustekniikka. Se näyttää suojaavan polvea myös uusintavamman aiheuttamalta siirteen pettämiseltä. Biosulavien ruuvien käyttö yhden siirteen tekniikassa johtaa suurempaan femoraalisen tunnelin laajenemiseen kuin metalliruuvien käyttö, sekä useammin siirteen pettämiseen.
Yhteenvetona tästä tutkimuskokonaisuudesta voitiin todeta, että ACL-rekonstruktiopotilailla on lihasvoimavajauksia vielä 6 vuotta leikkauksen jälkeen, joskin voimavajaukset näyttävät pienenevän ajan myötä. Yhden siirteen leikkaustekniikkaa käytettäessä sekä femoraalisen että tibiaalisen siirteen paikan yhtäaikainen arviointitulos korreloi sekä etu-takasuuntaisen että kiertosuuntaisen polven tukevuuden kanssa. Polvissa joissa oli kierukkavamma ACL-korjausleikkauksen aikaan, on odotettavissa enemmän polven kulumamuutoksia.
Eturistisiteen rekonstruktion uusi tuplasiirretekniikka näyttää johtavan parempaan polven kiertosuuntaiseen tukevuuteen kuin yhden siirteen leikkaustekniikka. Se näyttää suojaavan polvea myös uusintavamman aiheuttamalta siirteen pettämiseltä. Biosulavien ruuvien käyttö yhden siirteen tekniikassa johtaa suurempaan femoraalisen tunnelin laajenemiseen kuin metalliruuvien käyttö, sekä useammin siirteen pettämiseen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4847]