Regulation of STAT1 through Post-translational Modifications
Vanhatupa, Sari (2008)
Vanhatupa, Sari
Tampere University Press
2008
Molekyyli-immunologia - Molecular immunology
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2008-03-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7258-9
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7258-9
Tiivistelmä
Immuunijärjestelmän solujen tuottamat sytokiinit säätelevät hematopoieettisten solujen erilaistumista, kasvua ja aktiivisuutta. Hematopoieettisten sytokiinien vaikutukset välittyvät soluissa pääsääntöisesti spesifisten solureseptorien aktivaation ja sitä seuraavan JAK ja STAT signalointiproteiinien aktivaation kautta. Yleinen mekanismi jolla JAK-STAT proteiinit välittävät signaalin tumaan on riippuvainen reseptoriin liittyneiden JAK proteiinien aktivaatiosta sekä niiden välittämästä STAT transkriptiotekijöiden tyrosiinifosforylaatiosta. Fosforyloituneiden STAT molekyylien muodostama dimeeri kulkeutuu solun tumaan, jossa se sitoutuu kohdegeenien säätelyalueeseen yhdessä muiden proteiinien ns. kofaktoreiden kanssa säätelemään kyseisten geenien ilmentymistä. Interferoni-gamma sytokiinillä on tärkeä rooli immuunivasteissa ja sen säätelemät geeni-ilmentymät välittyvät suurilta osin STAT1 transkriptiotekijän kautta.
Useat eri säätelyproteiinit kuten SOCS, PTP ja PIAS1 ja erityyppiset translaationjälkeiset muokkaukset säätelevät STAT1 proteiinin toimintaa vaikuttaen joko positiivisina tai negatiivisina säätelytekijöinä. PIAS1 proteiini toimii STAT1 transkriptiotekijän negatiivisena säätelijänä, joka todennäköisimmin rajoittaa STAT1 proteiinin sitoutumista kohdegeenin säätelyalueeseen. Useista tutkimuksista huolimatta tarkka mekanismi jolla PIAS proteiinit säätelevät STAT proteiinien aktiivisuutta on jäänyt epäselväksi.
Tässä väitöskirjatutkimuksessa on pyritty selvittämään STAT1 transkriptiotekijän säätelymekanismeja, mm. translaationjälkeisten muokkausten ja PIAS proteiinien toiminnan kautta.
Tulokset osoittivat, että STAT1 proteiini sumoloidaan konservoituneeseen lysiini 703 aminohappotähteeseen ja PIAS proteiinit toimivat E3 ligaaseina SUMO:n konjugaatioreaktiossa. Sumolaation vaikutus STAT1-välitteisen transkription aktivaatioon oli negatiivinen. STAT1:n sumolaation vaikutus STAT1 kohdegeenien aktivaatioon oli selektiivinen ja sumolaatio vähensi geeniaktiivisuutta niillä STAT1:n kohdegeeneillä, joissa STAT1:lla on heikko affiniteetti promoottoriin. DNA:han sitoutuneen STAT1 dimeerin molekulaarinen mallitus ja sen tarkastelu osoittivat, että SUMO konjugaatio voi häiritä STAT1 dimeerin DNA sitoutumista ja siten vähentää transkription aktiivisuutta. Tämä rakennemalli tuki työn kokeellisia löydöksiä, jotka osoittivat, että sumoloimattomalla STAT1 mutantilla oli korkeampi affiniteetti STAT1:n kohdegeenin GBP1 promoottori-elementtiin. Työssä tutkimme myös STAT1:n sumolaation säätelymekanismia ja tuloksemme osoittivat, että STAT1:n seriini 727 fosforylaatio säätelee PIAS1:n sitoutumista joko suoraan tai epäsuorasti SUMO konjugaatiokompleksin muiden proteiinien välityksellä.
Nämä havainnot osoittavat, että sumolaatio on tärkeä STAT1 transkriptiotekijän säätelymekanismi, joka toimii osittain kooperatiivisesti PIAS1 proteiinin kanssa transkription negatiivisena säätelijänä. Tässä tutkimuksessa olemme esittäneet aiemmin karakterisoimattoman JAK-STAT signalointireitin säätelymekanismin, joka toimii sytokiinivasteiden molekulaaristen mekanismien hienosäätelijänä.
Useat eri säätelyproteiinit kuten SOCS, PTP ja PIAS1 ja erityyppiset translaationjälkeiset muokkaukset säätelevät STAT1 proteiinin toimintaa vaikuttaen joko positiivisina tai negatiivisina säätelytekijöinä. PIAS1 proteiini toimii STAT1 transkriptiotekijän negatiivisena säätelijänä, joka todennäköisimmin rajoittaa STAT1 proteiinin sitoutumista kohdegeenin säätelyalueeseen. Useista tutkimuksista huolimatta tarkka mekanismi jolla PIAS proteiinit säätelevät STAT proteiinien aktiivisuutta on jäänyt epäselväksi.
Tässä väitöskirjatutkimuksessa on pyritty selvittämään STAT1 transkriptiotekijän säätelymekanismeja, mm. translaationjälkeisten muokkausten ja PIAS proteiinien toiminnan kautta.
Tulokset osoittivat, että STAT1 proteiini sumoloidaan konservoituneeseen lysiini 703 aminohappotähteeseen ja PIAS proteiinit toimivat E3 ligaaseina SUMO:n konjugaatioreaktiossa. Sumolaation vaikutus STAT1-välitteisen transkription aktivaatioon oli negatiivinen. STAT1:n sumolaation vaikutus STAT1 kohdegeenien aktivaatioon oli selektiivinen ja sumolaatio vähensi geeniaktiivisuutta niillä STAT1:n kohdegeeneillä, joissa STAT1:lla on heikko affiniteetti promoottoriin. DNA:han sitoutuneen STAT1 dimeerin molekulaarinen mallitus ja sen tarkastelu osoittivat, että SUMO konjugaatio voi häiritä STAT1 dimeerin DNA sitoutumista ja siten vähentää transkription aktiivisuutta. Tämä rakennemalli tuki työn kokeellisia löydöksiä, jotka osoittivat, että sumoloimattomalla STAT1 mutantilla oli korkeampi affiniteetti STAT1:n kohdegeenin GBP1 promoottori-elementtiin. Työssä tutkimme myös STAT1:n sumolaation säätelymekanismia ja tuloksemme osoittivat, että STAT1:n seriini 727 fosforylaatio säätelee PIAS1:n sitoutumista joko suoraan tai epäsuorasti SUMO konjugaatiokompleksin muiden proteiinien välityksellä.
Nämä havainnot osoittavat, että sumolaatio on tärkeä STAT1 transkriptiotekijän säätelymekanismi, joka toimii osittain kooperatiivisesti PIAS1 proteiinin kanssa transkription negatiivisena säätelijänä. Tässä tutkimuksessa olemme esittäneet aiemmin karakterisoimattoman JAK-STAT signalointireitin säätelymekanismin, joka toimii sytokiinivasteiden molekulaaristen mekanismien hienosäätelijänä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4848]