Informal social control of drinking. Finland in the light of international comparison
Raitasalo, Kirsimarja (2008)
Raitasalo, Kirsimarja
Tampere University Press Stakes
2008
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2008-02-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7253-4
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7253-4
Tiivistelmä
Miesten juomista kontrolloidaan enemmän kuin naisten
Juomisen epävirallinen kontrolli on selvästi yhteydessä sukupuoleen: miesten alkoholin käyttöä kontrolloidaan enemmän kuin naisten, eikä kontrolli riipu juomisen määrästä. Suomalaisista miehistä noin neljännes ja naisista noin joka kymmenes oli kokenut, että joku oli viimeisen vuoden aikana yrittänyt saada heitä juomaan vähemmän tai harvemmin. Tavallisimmin juomista yritti rajoittaa puoliso.
Epävirallinen kontrolli on Suomessa kuitenkin harvinaisempaa kuin useimmissa muissa tutkituissa maissa Euroopan mittakaavassa Suomi sijoittuu suunnilleen keskitasolle. Suomessa siis vallitsee epäsuhta juomisen suuren määrän ja epävirallisen kontrollin välillä. Voidaankin pohtia, juotaisiinko Suomessa vähemmän, jos siihen puututtaisiin nykyistä herkemmin myös epävirallisissa yhteyksissä, lähinnä kodeissa.
Kontrollin kohteeksi joutumisen todennäköisyys kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän juo tai mitä useammin on humalassa. Tutkittujen maiden välillä oli suurta vaihtelua siinä, kuinka suuri osa vastaajista oli kokenut juomiseensa puututtavan. Kehitysmaissa puuttuminen näytti olevan huomattavasti teollistuneita länsimaita yleisempää. Näissä maissa aktiivisia puuttujia ovat muutkin kuin puolisot.
Juomisen epävirallisen kontrollin taustalla on aina jokin syy, eikä kontrollia ole ilman ongelmia. Ennen puuttumistoimiin ryhtymistä kontrolloijan on oltava sitä mieltä, että toisen juominen on ongelmallista. Tietoisuus ongelmista aiheuttaa paineita ja haittaa kontrolloijalle. Kun juomishaitat lisääntyvät yhteiskunnassa, lisääntyvät myös välillisesti tai suoraan muihin kuin juojiin kohdistuvat haitat. Niillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia kansanterveyteen ja jopa kansantalouteen.
Suomessa juomista kontrolloidaan virallisesti enemmän kuin monissa muissa maissa. Suomessa alkoholia myös käytetään enemmän kuin useissa muissa Euroopan maissa, joten haitatkin ovat yleisempiä. Kun alkoholijuomien hinnat laskivat Suomessa vuoden 2004 veronalennuksen ja alkoholin tuontirajoitusten purkaminen seurauksena, alkoholin kulutus ja juomisesta aiheutuvat haitat lisääntyivät huomattavasti. Juomisen ja juomishaittojen kontrolloinnin siirryttyä osittain valtiolta paikalliselle ja yksilötasolle epävirallisen sosiaalisen kontrollin, käytännössä läheisten ihmisten kontrollin, merkitys on korostunut.
Stakesin tutkija Kirsimarja Raitasalon väitöstutkimuksen kohteena oli alkoholinkäyttöön kohdistuva epävirallinen kontrolli. Tutkimus tarkasteli alkoholin käytön epävirallista kontrollia Suomessa ja kansainvälisesti. Päähuomio oli puolisoiden välisissä kontrolliyrityksissä, sillä juomisen kontrollointi on yleisintä parisuhteissa.
Juomisen epävirallinen kontrolli on selvästi yhteydessä sukupuoleen: miesten alkoholin käyttöä kontrolloidaan enemmän kuin naisten, eikä kontrolli riipu juomisen määrästä. Suomalaisista miehistä noin neljännes ja naisista noin joka kymmenes oli kokenut, että joku oli viimeisen vuoden aikana yrittänyt saada heitä juomaan vähemmän tai harvemmin. Tavallisimmin juomista yritti rajoittaa puoliso.
Epävirallinen kontrolli on Suomessa kuitenkin harvinaisempaa kuin useimmissa muissa tutkituissa maissa Euroopan mittakaavassa Suomi sijoittuu suunnilleen keskitasolle. Suomessa siis vallitsee epäsuhta juomisen suuren määrän ja epävirallisen kontrollin välillä. Voidaankin pohtia, juotaisiinko Suomessa vähemmän, jos siihen puututtaisiin nykyistä herkemmin myös epävirallisissa yhteyksissä, lähinnä kodeissa.
Kontrollin kohteeksi joutumisen todennäköisyys kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän juo tai mitä useammin on humalassa. Tutkittujen maiden välillä oli suurta vaihtelua siinä, kuinka suuri osa vastaajista oli kokenut juomiseensa puututtavan. Kehitysmaissa puuttuminen näytti olevan huomattavasti teollistuneita länsimaita yleisempää. Näissä maissa aktiivisia puuttujia ovat muutkin kuin puolisot.
Juomisen epävirallisen kontrollin taustalla on aina jokin syy, eikä kontrollia ole ilman ongelmia. Ennen puuttumistoimiin ryhtymistä kontrolloijan on oltava sitä mieltä, että toisen juominen on ongelmallista. Tietoisuus ongelmista aiheuttaa paineita ja haittaa kontrolloijalle. Kun juomishaitat lisääntyvät yhteiskunnassa, lisääntyvät myös välillisesti tai suoraan muihin kuin juojiin kohdistuvat haitat. Niillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia kansanterveyteen ja jopa kansantalouteen.
Suomessa juomista kontrolloidaan virallisesti enemmän kuin monissa muissa maissa. Suomessa alkoholia myös käytetään enemmän kuin useissa muissa Euroopan maissa, joten haitatkin ovat yleisempiä. Kun alkoholijuomien hinnat laskivat Suomessa vuoden 2004 veronalennuksen ja alkoholin tuontirajoitusten purkaminen seurauksena, alkoholin kulutus ja juomisesta aiheutuvat haitat lisääntyivät huomattavasti. Juomisen ja juomishaittojen kontrolloinnin siirryttyä osittain valtiolta paikalliselle ja yksilötasolle epävirallisen sosiaalisen kontrollin, käytännössä läheisten ihmisten kontrollin, merkitys on korostunut.
Stakesin tutkija Kirsimarja Raitasalon väitöstutkimuksen kohteena oli alkoholinkäyttöön kohdistuva epävirallinen kontrolli. Tutkimus tarkasteli alkoholin käytön epävirallista kontrollia Suomessa ja kansainvälisesti. Päähuomio oli puolisoiden välisissä kontrolliyrityksissä, sillä juomisen kontrollointi on yleisintä parisuhteissa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4848]