Ammattikorkeakoulutuksen aikaiset yrittäjyysintentioiden muutokset
Pihkala, Jussi (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Pihkala, Jussi
Opetusministeriö
2008
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Väitöspäivä
2008-02-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-952-485-473-3
https://urn.fi/urn:isbn:978-952-485-473-3
Tiivistelmä
Tutkimuksen ongelma on, muuttavatko ammattikorkeakoulun yrittäjyysopinnot opiskelijoiden yrittäjyysintentioita. Tutkimus liittyy siihen, miten ammattikorkeakoulut onnistuvat yrittäjyyskoulutuksessaan muutoksen aikaansaamiseksi opiskelijoiden yrittäjyysajattelussa.
Populaatiosta, joka koostuu Suomen 29 ammattikorkeakoulun opiskelijoista, valittiin kaksi yrittäjyysstrategialtaan erilaista kokonaisotosta viidestä eri koulutusohjelmasta. Koulutusohjelmien yrittäjyyspainotukset olivat niissä erilaiset. Tutkimukseen liittyvä aineisto kerättiin ajallisesti kahdessa eri vaiheessa. Syksyllä 2000 tehtiin postikysely opintonsa aloittaneille opiskelijoille. Siihen vastasi 177 opiskelijaa. Heille toistettiin sama kysely vuosien 2003-2004 vaihteessa ja siihen vastasi 91 opiskelijaa. Tällöin toteutettiin myös viidestä eri koulutusohjelmasta yhteensä 18 opiskelijan fokusryhmähaastattelu.
Tulokset osoittavat, että painotettu yrittäjyyskoulutus ei aiheuta opiskelijoiden yrittäjyysaikomuksissa muutoksia. Ne näyttävät olevan suhteellisen pysyviä opintojen ajan. Opiskelijat kokevat yrittäjyyskoulutuksen merkityksen osana opintoja tärkeänä. Koulutuksen avulla kaikkien opiskelijoiden tietoisuus yrittäjyydestä lisääntyy yleisellä tasolla. Opiskelijat arvioivat yrittäjyyskoulutuksen tuovan kuitenkin epävarmuutta siinä mielessä, miten he luottavat omiin yrittäjyyskykyihin. Epävarmuutta aiheuttavat asetetut yrittäjyysopintojen ylimitoitetut tavoitteet, yrittäjäksi kannustamisen ja siihen liittyvän henkisen tuen puute sekä yrittäjyysopintojen laatu ja opintojen ajoitus. Tulosten mukaan on kuitenkin perusteltua liittää koulutukseen yrittäjyyttä.
Tuloksia ja johtopäätöksiä voidaan hyödyntää koulutuspoliittisessa päätöksenteossa. Ne auttavat määrittelemään koulutuksen keskeisiä tavoitteita, kehittämissuunnitelmia, opetussuunnitelmien perusteita sekä koulutusohjelmia. Tuloksia voidaan käyttää myös hyödyksi käytännössä koulutusta ja sen järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Jatkossa tarvitaan laajempaa, useita ammattikorkeakouluja ja koulutusohjelmia koskevaa pitkittäistutkimusta. Lisäksi olisi aiheellista seurata yrittäjyysintentioiden mahdollista laukeamista yritystoiminnaksi useampaa vuotta myöhemmin koulutuksen jälkeen. Koulutuksen sisältöjen, niiden ajoittamisen sekä menetelmien parempi suunnittelu edellyttäisi yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintaa tukevien oppimisen prosessien sekä pedagogiikan tutkimusta. Olisi syytä myös tutkia, miksi opiskelijoiden luottamus omiin yrittäjyyskykyihin vaihtelee huomattavasti. Lisäksi olisi aiheellista selvittää, miten yrittäjyyskykyihin luottamiseen voidaan vaikuttaa.
Populaatiosta, joka koostuu Suomen 29 ammattikorkeakoulun opiskelijoista, valittiin kaksi yrittäjyysstrategialtaan erilaista kokonaisotosta viidestä eri koulutusohjelmasta. Koulutusohjelmien yrittäjyyspainotukset olivat niissä erilaiset. Tutkimukseen liittyvä aineisto kerättiin ajallisesti kahdessa eri vaiheessa. Syksyllä 2000 tehtiin postikysely opintonsa aloittaneille opiskelijoille. Siihen vastasi 177 opiskelijaa. Heille toistettiin sama kysely vuosien 2003-2004 vaihteessa ja siihen vastasi 91 opiskelijaa. Tällöin toteutettiin myös viidestä eri koulutusohjelmasta yhteensä 18 opiskelijan fokusryhmähaastattelu.
Tulokset osoittavat, että painotettu yrittäjyyskoulutus ei aiheuta opiskelijoiden yrittäjyysaikomuksissa muutoksia. Ne näyttävät olevan suhteellisen pysyviä opintojen ajan. Opiskelijat kokevat yrittäjyyskoulutuksen merkityksen osana opintoja tärkeänä. Koulutuksen avulla kaikkien opiskelijoiden tietoisuus yrittäjyydestä lisääntyy yleisellä tasolla. Opiskelijat arvioivat yrittäjyyskoulutuksen tuovan kuitenkin epävarmuutta siinä mielessä, miten he luottavat omiin yrittäjyyskykyihin. Epävarmuutta aiheuttavat asetetut yrittäjyysopintojen ylimitoitetut tavoitteet, yrittäjäksi kannustamisen ja siihen liittyvän henkisen tuen puute sekä yrittäjyysopintojen laatu ja opintojen ajoitus. Tulosten mukaan on kuitenkin perusteltua liittää koulutukseen yrittäjyyttä.
Tuloksia ja johtopäätöksiä voidaan hyödyntää koulutuspoliittisessa päätöksenteossa. Ne auttavat määrittelemään koulutuksen keskeisiä tavoitteita, kehittämissuunnitelmia, opetussuunnitelmien perusteita sekä koulutusohjelmia. Tuloksia voidaan käyttää myös hyödyksi käytännössä koulutusta ja sen järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Jatkossa tarvitaan laajempaa, useita ammattikorkeakouluja ja koulutusohjelmia koskevaa pitkittäistutkimusta. Lisäksi olisi aiheellista seurata yrittäjyysintentioiden mahdollista laukeamista yritystoiminnaksi useampaa vuotta myöhemmin koulutuksen jälkeen. Koulutuksen sisältöjen, niiden ajoittamisen sekä menetelmien parempi suunnittelu edellyttäisi yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintaa tukevien oppimisen prosessien sekä pedagogiikan tutkimusta. Olisi syytä myös tutkia, miksi opiskelijoiden luottamus omiin yrittäjyyskykyihin vaihtelee huomattavasti. Lisäksi olisi aiheellista selvittää, miten yrittäjyyskykyihin luottamiseen voidaan vaikuttaa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4848]