Farmasian ammatillinen kenttä muuttuvassa sairaalassa

Abstract

Tutkimuksen kohteena oli farmaseuttien ja proviisorien toimivalta-alue ja ammattikulttuuri sairaalaympäristössä. Sairaalafarmasia on erillinen farmasian osa-alue, jolla on omat erityispiirteensä ja suhteellisen lyhyt historia. Se on myös monille tuntematon farmasian alue. Tutkimuksessa sairaala-apteekkia ja lääkekeskusta tarkasteltiin ammatillisena kenttänä farmaseuttisen henkilökunnan ja heidän lähiammattilaistensa, lääkärien ja sairaanhoitajien näkökulmista. Lisäksi suomalaista sairaalafarmasiaa kontrastoitiin ruotsalaiseen. Tutkimusote oli laadullinen ja metodina tutkimuksessa oli sisällön analyysi.

Sairaala-apteekin ja lääkekeskuksen keskeisiä toimivalta-alueita ovat lääkkeiden hankinta, varastointi, valmistus, tutkiminen, jakelu ja lääkeinformaatio. Farmaseutit ja proviisorit määrittelevät lääkehuollosta huolehtimisen ydintehtäväkseen. Lääkehuollon keskeiset osat ovat lääkevalmistus, lääkelogistiikka ja lääkeinformaatio. Farmaseutit ja proviisorit käsittävät työnsä laaja-alaisesti. Työ koostuu monista tehtävä-alueista. Sairaalaorganisaatio näkee sairaala-apteekin ja lääkekeskuksen toiminnan enemmän lääkelogistiikan kuin sen muun toiminnan kautta. Osastofarmasia/kliininen farmasia on uusi toimivalta-alue, jota farmaseutit ja proviisorit ovat rakentamassa ja vakiinnuttamassa. Osastofarmasian/kliinisen farmasian kehitys ja sen toimintatapojen luominen on kuitenkin ollut hidasta. Farmaseuttisen työn keskeiset toimivalta-alueet ovat Suomen ja Ruotsin sairaaloissa varsin samanlaisia apteekkijärjestelmien erilaisuudesta huolimatta. Kliinisen farmasian kehitys on molemmissa maissa ollut hidasta.

Farmaseuttien ja proviisorien arvot, normit ja työtä koskevat perusolettamukset ovat yhdenmukaisia. Näitä arvoja ovat tarkkuus, huolellisuus, puhtaus, järjestys, perusteellisuus ja vakavuus. Toiminta-ajatuksena on huolehtia lääkehuollosta turvallisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti ja niin että potilas saa parasta mahdollista lääkehoitoa. Tämä toteutuu yhteistyössä muiden professioiden kanssa. Työssä farmaseutit ja proviisorit korostavat tieteellistä tietoa ja esittävät itsensä lääkealan asiantuntijoina. Ammattikulttuuri piirtyy byrokraattis-professionaalisena, mikä on tyypillistä terveydenhuollon organisaatioille. Kulttuuria leimaa etnosentrisyys, mutta kulttuuri on muuttunut avoimempaan ja eri ammattiryhmien yhteistyötä painottavaan suuntaan. Farmaseuttien ja proviisorien perinteiset ammattikulttuuriset arvot ja farmaseuttisen työn erillisyys tulevat esille myös ruotsalaisessa tutkimusaineistossa. Farmaseuttisen työn uusia ammattikulttuurisia arvoja sekä Suomessa että Ruotsissa ovat avoimuus, yhteistyö lähiammattilaisten kanssa ja potilaskeskeisyys. Nämä arvot tulevat yhtäältä kliinisen farmasian ideologiasta, toisaalta ne ovat peräisin terveydenhuollon asiakaskeskeisyyttä ja eri ammattilaisten yhteistyötä korostavasta toimintakulttuurista. Uudet ja perinteiset arvot elävät yhdessä ja luovat jännitteitä ja ristiriitoja työhön. Farmaseuttien ja proviisorien yhteistyö sairaanhoitajien ja lääkäreiden kanssa on viime vuosina lisääntynyt. Fyysinen ja sosiaalinen etäisyys ja erillisyys vaikeuttavat keskinäistä yhteistyötä ja tämä tulee esille myös lääkärien ja sairaanhoitajien taholta.

The study focuses on the professional jurisdiction and professional culture of assistant pharmacists and pharmacists in the hospital context. The hospital pharmacy and the medical dispensary are examined as a professional domain from the perspective of pharmacy personnel and their fellow professionals, physicians and nurses. The study also sought to compare the hospital pharmacy systems in Finland and Sweden. The study used a qualitative research design.

The data for the study were collected through surveys administered to Finnish and Swedish assistant pharmacists and pharmacists, Swedish nurses and Finnish and Swedish physicians; through a writing assignment for Finnish nurses; participant observation; and interviews with experts in Finland and Sweden. Various documents were collected as an additional data source. Qualitative content analysis was used as a methodological tool.

The three main professional jurisdictions of pharmacy work are drug preparation, drug logistics, and drug information. Societal changes, technological developments and reform of practice patterns in the hospital organization pose a challenge to pharmacy work and shape its jurisdictions. Drug preparation has traditionally been the essence of pharmacy work. Although most drugs are currently manufactured by the pharmaceutical industry, drug preparation is still an important element of hospital pharmacy. The significance of drug logistics has increased and technological developments have changed it. The overall quantity of prescription drugs consumed has risen, and new expensive drugs have been introduced to the market. Automated medication dispensing systems have come to complement traditional drug logistics. Drug information has grown in importance in the work of physicians and nurses, and patients expect more information on drugs. As prescription drug expenditures continue to grow, evidence of costeffectiveness of drugs is needed. Ward pharmacy/clinical pharmacy is a new jurisdiction in the professional domain of hospital pharmacy, and assistant pharmacists and pharmacists work to build and consolidate it. However, the development and creation of practice patterns within ward/clinical pharmacy have been slow. The main jurisdictions of pharmacy work on Finland and Sweden are fairly similar despite differences in the system of pharmacy services. The progress of clinical pharmacy has been slow in both countries.

The traditional professional and cultural values, norms and basic assumptions regarding the work of assistant pharmacists and pharmacists are uniform. These include accuracy, diligence, cleanliness, hygiene, orderliness, precision, and seriousness. The mission is to provide pharmacy services safely, efficiently, and economically.

Pharmaceutical expertise is founded on scientific evidence. The professional culture of assistant pharmacists and pharmacists is characterized by features typical of bureaucratic and professional organizations. The division of labour is hierarchic and highly differentiated, and the work is based on rules and regulations. The professional culture is also marked by ethnocentrism. The new professional and cultural values of pharmacy work highlight openness, collaboration with fellow health care professionals, and patient-centeredness. These values are rooted in the ideology of clinical pharmacy and in the culture of healthcare practices that emphasizes client-orientation and multi-professional collaboration.

The traditional and new values coexist and create tension and conflict within the field. The professional culture has stressed internal uniformity of pharmacy personnel, but this objective has also been called into question. The professional culture is changing both internally and externally, as a consequence of societal changes and changing organizational practices. The traditional professional and cultural values of assistant pharmacists and pharmacists and the separateness of pharmacy work are evident also in the Swedish data.