Moniulotteista ja moniammatillista yhteistyötä muutosten keskellä -tutkimus perusterveydenhuollon mielenterveystyöstä

Abstract

OMALEIMAISTA MIELENTERVEYSTYÖTÄ PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

Suomessa mielenterveystyön painopiste siirtyi erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon 1990-luvulla. Suurin osa mielenterveyspalveluista totetuu tällä hetkellä perusterveydenhuollossa.

Hyvösen tutkimus laajentaa aikaisempaa kuvaa perusterveydenhuollon mielenterveystyöstä. Tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollon mielenterveystyö on moniulotteista ja monipuolista työtä; myös lääkärin työnä se on paljon muutakin kuin mielenterveyden häiriöiden tunnistamista ja hoitoa. Hoitajilla on keskeinen ja itsenäinen rooli perusterveydenhuollon mielenterveystyössä. Aiemmin perusterveydenhuollon mielenterveystyötä on tutkittu pääasiassa kvantitatiivisin menetelmin lääketieteen piirissä. Kiinnostuksen kohteena on ollut mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen ja hoito. Tässä tutkimuksessa perusterveydenhuollon mielenterveystyö ymmärretään moniammatillisena laaja-alaisena toimintana, johon sisältyvät mielenterveyden häiriöiden tunnistamisen, hoidon ja kuntoutuksen lisäksi myös erilaiset mielenterveyden edistämisen muodot. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 29 perusterveydenhuollossa työskentelevää hoitajaa tai lääkäriä eri puolilta Pirkanmaata. Haastattelut analysoitiin laadullisella menetelmällä.

Tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollon mielenterveystyössä käytetään monia työvälineitä asiakkaan tilanteen ja tarpeiden mukaisesti. Työntekijä on tärkein työväline ja voimavara perusterveydenhuollon mielenterveystyössä. Lisäksi siinä käytetään vuorovaikutuksellisia, ideologisia, teknisiä ja yhteistyövälineitä. Perusterveydenhuollon työtekijöillä on laaja-alainen ammattitaidon perusta ja runsaasti vahvuuksia mielenterveystyössä.

Perusterveydenhuollon mielenterveystyölle on ominaista, että sitä tehdään yhteistyössä useiden tahojen kanssa. Yhteistyö on myös yksi perusterveydenhuollon mielenterveystyön väline, joten kehittämistyössä tulee huomioida yhteistyön ja sen mahdollistavien työtapojen kehittäminen. Erikoissairaanhoidon rooli on tärkeä perusterveydenhuollon mielenterveystyön kehittämisessä.

Keskeinen tulevaisuuden haaste on väestövastuussa toimivien moniammatillisten tiimien toiminnan kehittäminen mielenterveystyötä mahdollistavaan ja tukevaan suuntaan. Perusterveydenhuollossa nykyisin laajasti toteutettava väestövastuumalli on hyvä lähtökohta myös perusterveydenhuollon mielenterveystyölle ja sen kehittämiselle. Tulevaisuudessa terveydenedistämisen menetelmiä ja terveysseurannan indikaattoreita on kehitettävä kokonaisvaltaisesta ihmis- ja terveyskäsityksestä lähtien. Väestön terveydentilan seurantaa ohjaa nykyisin negatiivinen preventioperustainen terveyskäsitys. Tietoja terveydestä positiivisena ilmiönä on niukasti. Tämä koskee myös mielenterveyttä.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää perusterveydenhuollon mielenterveystyön kehittämisessä ja terveydenhuollon henkilöstön koulutuksessa. Opetussuunnitelmien perustaksi on otettava käsitys mielenterveydestä dynaamisena, positiivisena ihmisyyden ominaisuutena sekä mielenterveystyöstä kaikille sosiaali-, terveys- ja kasvatustyöntekijöille kuuluvana työn ulottuvuutena.

The purpose of the study was to describe and understand the views of primary health care workers concerning the mental health work done in primary health care. The goal was to make primary mental health work visible and understandable. A phenomenologic-hermeneutic research approach was used. The data consisted of unstructured and thematic interviews of nurses and doctors. The data were collected from six health centres in the Pirkanmaa region in 1999-2000 and analysed with methods of qualitative content analysis. According to the results, the mental health work done in primary health care in the 1990s was affected by several change factors related to the health service systems and their organisation and funding. The change factors included the changes that took place in the organisation of specialised and primary health care, such as the reduction of psychiatric inpatient care, the introduction of a contractual control system, the assignment of mental health services to municipalities and the adoption of population- or district-based sectorisation. Further change factors consisted of societal events and the primary health care workers themselves.

According to the findings, primary mental health work is aimed at the whole population, regardless of whether or not given individuals have mental health disorders. Welfare at the population level and maintenance of initiative and safety are the objectives of primary mental health work. The tasks of primary health care in mental health work include the identification and treatment of mental health problems and the guidance and referral of patients for further care. Preventive mental health work turned out to be the core task of primary health care. The resources of primary health care in mental health work consist of the service system, the staff, the system of population-based sectorisation and the relationship between the population and the health care staff. Restraints are imposed by certain aspects of the service system, the staff and problems in co-operation.

The study provided an overview of the tools used in primary mental health work. These tools were categorised into interactive, ideological and technical as well as co-operative tools. The primary health care worker him/herself was one of the key tools. According to the findings, the primary health care worker's occupational competence is based on interest in work with human beings, occupational co-operation, life and work experiences, education and hobbies. The strengths of primary health care workers in mental health work include attitudes, occupational self-knowledge, interactive skills, life skills and interpersonal skills. Based on the findings, measures at four levels are needed to develop the mental health service in primary health care. These levels are the level of societal and educational policies, the level of regional and local decision-making, the level of services and the level of workers.

The findings of this study can be used as a practical starting-point and a developmental tool in primary mental health work. The results can be utilised in planning and implementing the education of health care staff. They also open up new perspectives into primary mental health work. Mental health work is done in primary health care, and nurses also play an important role in mental health work. From the viewpoint of the development of primary mental health work, the functionality of services and the exploitation of nurses' occupational skills, it is necessary to recognise the mental health work done by nurses within the totality of mental health work. This warrants a critical examination of the underlying notions of humanity and health.