Reproductive health of patients with epilepsy: birthrate and malformations in offspring
Artama, Miia (2007)
Artama, Miia
Tampere University Press
2007
Epidemiologia - Epidemiology
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2007-11-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7103-2
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7103-2
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa verrattiin syntyvyyttä ja epämuodostumien esiintyvyyttä syntyneillä lapsilla epilepsiapotilasryhmässä ja epilepsian suhteen terveessä vertailuryhmässä. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin epilepsialääkkeiden käytön vaikutusta syntyvyyteen ja syntyneiden lasten epämuodostumien esiintymiseen.
Tutkimuksen perusteella epilepsiapotilailla on alentunut syntyvyys, erityisesti miehillä. Tutkimuksessa mukana olleita epilepsialääkkeitä käyttävien ja lääkitsemättömien potilaiden välillä ei näyttäisi olevan selvää eroa syntyvyydessä. Kaikissa eri epilepsialääkkeitä raskauden aikana käyttäneissä potilasryhmissä ei havaittu kohonnutta riskiä jälkeläisten epämuodostumiin. Epämuodostumariskiä tulisi arvioida suhteessa eri hoitovaihtoehtoihin, niiden tehokkuuteen ja teratogeenisyyteen. Erityisesti uudempien epilepsialääkkeiden raskaudenaikaisen käytön vaikutuksista sikiöön tarvitaan lisätietoa.
Tutkimuksessa todettiin epilepsiapotilailla muuta väestöä alempi syntyvyys, erityisesti miehillä. Syntyvyys oli alentunut kaikissa tutkimuksessa mukana olleissa epilepsialääkeryhmissä (karbamatsepiini, okskarbatsepiini ja valproaatti) suhteessa epilepsiaa sairastamattomiin vertailuhenkilöihin. Okskarbatsepiiniä käyttäneillä miehillä havaittiin alentunut syntyvyys suhteessa lääkitsemättömiin epilepsiaa sairastaviin miehiin. Naisilla vastaavaa eroa lääkittyjen ja lääkitsemättömien potilaiden kesken ei havaittu missään lääkeryhmässä.
Epilepsiaa sairastaville naisille syntyneillä lapsilla havaittiin kaksinkertainen riski merkittäviin epämuodostumiin suhteessa epilepsiaa sairastamattomille naisille syntyneisiin lapsiin. Tutkimuksessa havaittiin kohonnut riski selkärankahalkioon, sukuelinten synnynnäisiin epämuodostumiin, muun verenkiertoelimistön synnynnäisiin epämuodostumiin, muihin synnynnäisiin epämuodostumiin ja muihin raajojen synnynnäisiin epämuodostumiin.
Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana epilepsialääkkeitä käyttäneille naisille syntyi enemmän epämuodostuneita lapsia suhteessa epilepsiaa sairastaviin lääkitsemättömiin äiteihin. Yksittäisistä lääkeaineista vain valproaatille raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana altistuneiden lasten riski epämuodostumiin oli selvästi koholla. Yhdistelmälääkitystä käyttäneiden naisten lapsilla havaittiin kohonnut riski epämuodostumiin. Kun valproaatille altistuneet jätettiin ryhmän ulkopuolelle, myös yhdistelmälääkityksen vaikutus katosi. Epilepsialääkkeitä raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana käyttäneiden naisten epämuodostuneina syntyneistä lapsista yli puolet oli altistunut valproaatille. Tutkimuksessa havaittiin myös selvä annos-vaste suhde valproaatin käytön ja epämuodostumariskin välillä.
Tutkimus perustui pääosin rekisteriaineistoon. Tutkittava potilasryhmä poimittiin Kansaneläkelaitoksen tietokannasta ja se koostui kaikista 1985-1994 välisenä aikana ensimmäistä kertaa epilepsian vuoksi erityiskorvattavuuden saaneista henkilöistä. Näille henkilöille poimittiin väestöpohjainen iän suhteen ryhmäkaltaistettu vertailuryhmä epilepsiaa sairastamattomia henkilöitä Väestörekisteristä. Syntyneiden lasten tiedot saatiin väestörekisteristä vuosilta 1990-2001. Yksityiskohtaisemmat, syntyneitä lapsia ja epämuodostumia koskevat tiedot poimittiin STAKESin ylläpitämistä syntyneiden lasten rekisteristä ja epämuodostumarekisteristä. Epilepsialääkeostoja koskevat tiedot poimittiin KELAn tietokannasta. Lisäksi yhdessä osatutkimuksessa käytettiin synnyttäneiden äitien sairauskertomustietoja.
Epilepsia on yksi yleisimmistä kroonisista neurologisista sairauksista. Suomen väestöstä noin 1% sairastaa epilepsiaa ja 0.7% käyttää pysyvästi epilepsialääkkeitä. Epilepsian ja siihen liittyvä lääkitys vaikuttaa hormonitoimintaan ja toisaalta hormonitoiminnan muutokset voivat vaikuttaa epilepsiakohtauksien esiintyvyyteen. Epilepsiapotilailla esiintyy muuta väestöä enemmän erilaisia hormonaalisia häiriöitä, jotka voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen. Epilepsiaa sairastavan naisen raskaus vaatii erityisseurantaa. Raskaudenaikaiseen epilepsialääkkeiden käyttöön tiedetään liittyvän epäsuotuisia sikiövaikutuksia. Eri epilepsialääkkeisiin liittyvien epämuodostumariskien suuruutta ei kuitenkaan tarkkaan tunneta. Raskaudenaikaisen epilepsialääkkeiden käyttöön liittyvän kohonneen epämuodostumariskin vuoksi epilepsialääkitys pyritään minimoimaan raskauden ajaksi. Toisaalta raskaudenaikaiset epilepsiakohtaukset ovat riski sekä äidille että sikiölle. Tämän johdosta epilepsialääkitystä ei aina voida lopettaa kokonaan raskauden ajaksi.
Tutkimuksen perusteella epilepsiapotilailla on alentunut syntyvyys, erityisesti miehillä. Tutkimuksessa mukana olleita epilepsialääkkeitä käyttävien ja lääkitsemättömien potilaiden välillä ei näyttäisi olevan selvää eroa syntyvyydessä. Kaikissa eri epilepsialääkkeitä raskauden aikana käyttäneissä potilasryhmissä ei havaittu kohonnutta riskiä jälkeläisten epämuodostumiin. Epämuodostumariskiä tulisi arvioida suhteessa eri hoitovaihtoehtoihin, niiden tehokkuuteen ja teratogeenisyyteen. Erityisesti uudempien epilepsialääkkeiden raskaudenaikaisen käytön vaikutuksista sikiöön tarvitaan lisätietoa.
Tutkimuksessa todettiin epilepsiapotilailla muuta väestöä alempi syntyvyys, erityisesti miehillä. Syntyvyys oli alentunut kaikissa tutkimuksessa mukana olleissa epilepsialääkeryhmissä (karbamatsepiini, okskarbatsepiini ja valproaatti) suhteessa epilepsiaa sairastamattomiin vertailuhenkilöihin. Okskarbatsepiiniä käyttäneillä miehillä havaittiin alentunut syntyvyys suhteessa lääkitsemättömiin epilepsiaa sairastaviin miehiin. Naisilla vastaavaa eroa lääkittyjen ja lääkitsemättömien potilaiden kesken ei havaittu missään lääkeryhmässä.
Epilepsiaa sairastaville naisille syntyneillä lapsilla havaittiin kaksinkertainen riski merkittäviin epämuodostumiin suhteessa epilepsiaa sairastamattomille naisille syntyneisiin lapsiin. Tutkimuksessa havaittiin kohonnut riski selkärankahalkioon, sukuelinten synnynnäisiin epämuodostumiin, muun verenkiertoelimistön synnynnäisiin epämuodostumiin, muihin synnynnäisiin epämuodostumiin ja muihin raajojen synnynnäisiin epämuodostumiin.
Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana epilepsialääkkeitä käyttäneille naisille syntyi enemmän epämuodostuneita lapsia suhteessa epilepsiaa sairastaviin lääkitsemättömiin äiteihin. Yksittäisistä lääkeaineista vain valproaatille raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana altistuneiden lasten riski epämuodostumiin oli selvästi koholla. Yhdistelmälääkitystä käyttäneiden naisten lapsilla havaittiin kohonnut riski epämuodostumiin. Kun valproaatille altistuneet jätettiin ryhmän ulkopuolelle, myös yhdistelmälääkityksen vaikutus katosi. Epilepsialääkkeitä raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana käyttäneiden naisten epämuodostuneina syntyneistä lapsista yli puolet oli altistunut valproaatille. Tutkimuksessa havaittiin myös selvä annos-vaste suhde valproaatin käytön ja epämuodostumariskin välillä.
Tutkimus perustui pääosin rekisteriaineistoon. Tutkittava potilasryhmä poimittiin Kansaneläkelaitoksen tietokannasta ja se koostui kaikista 1985-1994 välisenä aikana ensimmäistä kertaa epilepsian vuoksi erityiskorvattavuuden saaneista henkilöistä. Näille henkilöille poimittiin väestöpohjainen iän suhteen ryhmäkaltaistettu vertailuryhmä epilepsiaa sairastamattomia henkilöitä Väestörekisteristä. Syntyneiden lasten tiedot saatiin väestörekisteristä vuosilta 1990-2001. Yksityiskohtaisemmat, syntyneitä lapsia ja epämuodostumia koskevat tiedot poimittiin STAKESin ylläpitämistä syntyneiden lasten rekisteristä ja epämuodostumarekisteristä. Epilepsialääkeostoja koskevat tiedot poimittiin KELAn tietokannasta. Lisäksi yhdessä osatutkimuksessa käytettiin synnyttäneiden äitien sairauskertomustietoja.
Epilepsia on yksi yleisimmistä kroonisista neurologisista sairauksista. Suomen väestöstä noin 1% sairastaa epilepsiaa ja 0.7% käyttää pysyvästi epilepsialääkkeitä. Epilepsian ja siihen liittyvä lääkitys vaikuttaa hormonitoimintaan ja toisaalta hormonitoiminnan muutokset voivat vaikuttaa epilepsiakohtauksien esiintyvyyteen. Epilepsiapotilailla esiintyy muuta väestöä enemmän erilaisia hormonaalisia häiriöitä, jotka voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen. Epilepsiaa sairastavan naisen raskaus vaatii erityisseurantaa. Raskaudenaikaiseen epilepsialääkkeiden käyttöön tiedetään liittyvän epäsuotuisia sikiövaikutuksia. Eri epilepsialääkkeisiin liittyvien epämuodostumariskien suuruutta ei kuitenkaan tarkkaan tunneta. Raskaudenaikaisen epilepsialääkkeiden käyttöön liittyvän kohonneen epämuodostumariskin vuoksi epilepsialääkitys pyritään minimoimaan raskauden ajaksi. Toisaalta raskaudenaikaiset epilepsiakohtaukset ovat riski sekä äidille että sikiölle. Tämän johdosta epilepsialääkitystä ei aina voida lopettaa kokonaan raskauden ajaksi.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4968]