Virtuaalinen voimaantuminen - Tapaustutkimus ammattikasvatuksen oppimisympäristön toimintaedellytysten ja tietokäytäntöjen kehitysmahdollisuuksista vuorovaikutteisen tieto- ja viestintäteknologian näkökulmasta
Oesch, Klaus (2007)
Oesch, Klaus
Tampere University Press
2007
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2007-11-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7092-9
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7092-9
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena tietoajan toimintakäytännöt
Tietoajan oppimisen tietokäytännöt perustuvat teknologiainfrastruktuurin innovatiiviseen hyödyntämiseen. Virtuaalinen voimaantuminen - tutkimus tarkastelee poikkititeisesti kolmea integroituvaa tieteenaluetta, jotka vaikuttavat oppimisen trialogisen mallin kehittymiseen; media- ja tietoteknologian, tutkivan oppimisen ja tietämyksen luomisen sekä yhteisöllisen, lisäarvoa luovan viestinnän kehitystä. Mediateknologia muuntaa ammattikasvatuksen oppimisen käytäntöjä ja luo uusia toimintaedellytyksiä. Tietokone on noussut kaukoputken ja mikroskoopin rinnalle ihmisen mentaalisen tietoavaruuden tutkimusinstrumenttina. Tutkimuksessa selvitettiin minkälainen trialogista tietämyksen luonnin metaforaa tukeva tieto- ja viestintätekninen ympäristö - digitaalinen voimaantuminen - kehittyi vuosina 1995 - 2007 yksilön ja yhteisöjen oppimisen tueksi. Kehitys on vaikuttanut tutkivan oppimisen ja yhteisöllisen viestinnän tietokäytäntöihin. Asiantuntijayhteisöjen tiedon hankinta, yhteisöllinen osallistuva viestintä ja tietämyksen luonti ovat olleet tutkimuksen pääkohteet. Kehityksen kautta on kehittynyt hajautettuun, dynaamisen kognitioon perustuva tutkivan oppimisen tietokäytäntö - virtuaalinen voimaantuminen. Tutkimus antaa myös vastauksia perustuen tutkimusaineistoonsa: Tekesin Vuorovaikutteinen tietotekniikka - Fenix-teknologiaohjelmassa vuosina 2003 - 2007 rahoitettuihin projekteihin.
Virtuaalinen voimaantuminen
Voimaantumisella tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä. Oppimisen menetelmät muuntuvat trialogisen mallin mukaisiksi tutkivan ryhmäoppimisen ja avoimien innovaatioyhteisöjen käytännöiksi. Virtuaalisen voimaantumisen kautta oppijat aktualisoivat tietoverkon kautta saatavilla olevan sisällön ja sosiaaliset yhteydet. Virtuaalinen voimaantuminen perustuu myös tietoyhteiskunnan monimutkaistuvien sosioteknisten systeemien muodostumisen dynamiikan hyödyntämiseen innovatiivisten tietokäytäntöjen kautta. Sosioteknisen rakenteen rajapinnassa tapahtuva menetelmä-, ohjelmisto- sekä digitaalisen median sisältökehitys virtuaalisen voimaantumisen infrastruktuuriksi on käytännön tutkimuksen pääkohde. Asiantuntijoiden hiljaisen tiedon muuntaminen yhteiskäyttöiseksi avoimessa kehitysympäristössä toimivaksi tietämykseksi ja virtuaalisen voimaantumisen polttoaineeksi luo uusia edellytyksiä tietoyhteiskunnan ammattien tulevaisuudelle.
Virtuaalisen voimaantumisen ammattikasvatukseen vaikuttavat ulottuvuudet ovat: yksilöllisen oppimisen kehitys kokeilevaksi, tutkivaksi, elinikäiseksi ja jopa maailmanlaajuiseksi ryhmäoppimiseksi, yksisuuntaisen viestinnän kehittyminen vuorovaikutteiseksi globaaliksi virtuaaliseksi yhteisöllisyydeksi ja tietämyksen hankinnaksi ja luomiseksi. Mediateknologian, ekspansiivisen oppimisen ja yhteisöllisen viestinnän merkityssuhteiden ja -verkostojen tajuaminen ja muuntuminen tietämyksen luonnin ja hallinnan prosessiksi - innovaatiotalouden ajuriksi - on tutkimuksen tuottama innovaatio. Ymmärtämällä virtuaalisen voimaantumisen prosessi on mahdollista kehittää nykyisiä ammattikasvatuksen tietokäytäntöjen rakenteita ja edistää sen kehitystoiminnan edellytyksiä.
Virtuaalisen voimaantumisen tavoite voidaan kiteyttää kehityksenä kohti tietämyksen hallinnan yhteiskuntaa, jonka voimavarana ovat tiedolliset toimijat: itsenäiset, ajattelevat ammattilaiset, jotka osaavat käyttää tietämyksen hallinnan ja luovuuden työvälineitä ajasta ja paikasta riippumattomina asiantuntijaryhminä. Tietoyhteiskunnassa tarvitaan myös yhteistä visiota ja pilotteja verkostomaisten, systeemisynergisten organisaatioiden tietokäytäntöjen toteuttamiseksi.
Tutkimuksen tulokset
Tutkimus perustuu Fenix-teknologiaohjelman projektityöhön tutkijan toimiessa ohjelman koordinaattorina. Tietoyhteiskunnassa palvelut ja sisällöt digitalisoituvat nopeasti, joka muuttaa merkittävästi käyttäjien toimintatapoja ja avaa runsaasti uusia toimintamahdollisuuksia. Ohjelmassa tutkittiin ja kehitettiin sellaisia ohjelmistoteknologioita ja sovelluksia, joissa loppukäyttäjän ja tietojärjestelmän välisen vuorovaikutuksen hallinnalla on merkittävä rooli. FENIXin kokonaislaajuus oli 91 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus oli 47 miljoonaa. Ohjelmassa oli projekteja 120 yritykseltä tai kunnalliselta organisaatiolta sekä 17 tutkimusorganisaatiolta. Tutkimus on ohjelman tavoitteiden mukaisesti ollut uutta luovaa, soveltavaa ja tuottanut kaupallistettavissa olevia hyötyjä. FENIXin erityisenä ansiona voidaan pitää sen kykyä käynnistää tietojenkäsittelyn aihepiirissä poikkitieteellistä uudenlaiseen ajatteluun perustuvaa tutkimusta. Tutkimusaineistona toimineen teknologiaohjelman loppuarviointiraportti on verkko-osoitteessa http://www.tekes.fi/julkaisut/FENIX_arviointi.pdf
Tietoajan oppimisen tietokäytännöt perustuvat teknologiainfrastruktuurin innovatiiviseen hyödyntämiseen. Virtuaalinen voimaantuminen - tutkimus tarkastelee poikkititeisesti kolmea integroituvaa tieteenaluetta, jotka vaikuttavat oppimisen trialogisen mallin kehittymiseen; media- ja tietoteknologian, tutkivan oppimisen ja tietämyksen luomisen sekä yhteisöllisen, lisäarvoa luovan viestinnän kehitystä. Mediateknologia muuntaa ammattikasvatuksen oppimisen käytäntöjä ja luo uusia toimintaedellytyksiä. Tietokone on noussut kaukoputken ja mikroskoopin rinnalle ihmisen mentaalisen tietoavaruuden tutkimusinstrumenttina. Tutkimuksessa selvitettiin minkälainen trialogista tietämyksen luonnin metaforaa tukeva tieto- ja viestintätekninen ympäristö - digitaalinen voimaantuminen - kehittyi vuosina 1995 - 2007 yksilön ja yhteisöjen oppimisen tueksi. Kehitys on vaikuttanut tutkivan oppimisen ja yhteisöllisen viestinnän tietokäytäntöihin. Asiantuntijayhteisöjen tiedon hankinta, yhteisöllinen osallistuva viestintä ja tietämyksen luonti ovat olleet tutkimuksen pääkohteet. Kehityksen kautta on kehittynyt hajautettuun, dynaamisen kognitioon perustuva tutkivan oppimisen tietokäytäntö - virtuaalinen voimaantuminen. Tutkimus antaa myös vastauksia perustuen tutkimusaineistoonsa: Tekesin Vuorovaikutteinen tietotekniikka - Fenix-teknologiaohjelmassa vuosina 2003 - 2007 rahoitettuihin projekteihin.
Virtuaalinen voimaantuminen
Voimaantumisella tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä. Oppimisen menetelmät muuntuvat trialogisen mallin mukaisiksi tutkivan ryhmäoppimisen ja avoimien innovaatioyhteisöjen käytännöiksi. Virtuaalisen voimaantumisen kautta oppijat aktualisoivat tietoverkon kautta saatavilla olevan sisällön ja sosiaaliset yhteydet. Virtuaalinen voimaantuminen perustuu myös tietoyhteiskunnan monimutkaistuvien sosioteknisten systeemien muodostumisen dynamiikan hyödyntämiseen innovatiivisten tietokäytäntöjen kautta. Sosioteknisen rakenteen rajapinnassa tapahtuva menetelmä-, ohjelmisto- sekä digitaalisen median sisältökehitys virtuaalisen voimaantumisen infrastruktuuriksi on käytännön tutkimuksen pääkohde. Asiantuntijoiden hiljaisen tiedon muuntaminen yhteiskäyttöiseksi avoimessa kehitysympäristössä toimivaksi tietämykseksi ja virtuaalisen voimaantumisen polttoaineeksi luo uusia edellytyksiä tietoyhteiskunnan ammattien tulevaisuudelle.
Virtuaalisen voimaantumisen ammattikasvatukseen vaikuttavat ulottuvuudet ovat: yksilöllisen oppimisen kehitys kokeilevaksi, tutkivaksi, elinikäiseksi ja jopa maailmanlaajuiseksi ryhmäoppimiseksi, yksisuuntaisen viestinnän kehittyminen vuorovaikutteiseksi globaaliksi virtuaaliseksi yhteisöllisyydeksi ja tietämyksen hankinnaksi ja luomiseksi. Mediateknologian, ekspansiivisen oppimisen ja yhteisöllisen viestinnän merkityssuhteiden ja -verkostojen tajuaminen ja muuntuminen tietämyksen luonnin ja hallinnan prosessiksi - innovaatiotalouden ajuriksi - on tutkimuksen tuottama innovaatio. Ymmärtämällä virtuaalisen voimaantumisen prosessi on mahdollista kehittää nykyisiä ammattikasvatuksen tietokäytäntöjen rakenteita ja edistää sen kehitystoiminnan edellytyksiä.
Virtuaalisen voimaantumisen tavoite voidaan kiteyttää kehityksenä kohti tietämyksen hallinnan yhteiskuntaa, jonka voimavarana ovat tiedolliset toimijat: itsenäiset, ajattelevat ammattilaiset, jotka osaavat käyttää tietämyksen hallinnan ja luovuuden työvälineitä ajasta ja paikasta riippumattomina asiantuntijaryhminä. Tietoyhteiskunnassa tarvitaan myös yhteistä visiota ja pilotteja verkostomaisten, systeemisynergisten organisaatioiden tietokäytäntöjen toteuttamiseksi.
Tutkimuksen tulokset
Tutkimus perustuu Fenix-teknologiaohjelman projektityöhön tutkijan toimiessa ohjelman koordinaattorina. Tietoyhteiskunnassa palvelut ja sisällöt digitalisoituvat nopeasti, joka muuttaa merkittävästi käyttäjien toimintatapoja ja avaa runsaasti uusia toimintamahdollisuuksia. Ohjelmassa tutkittiin ja kehitettiin sellaisia ohjelmistoteknologioita ja sovelluksia, joissa loppukäyttäjän ja tietojärjestelmän välisen vuorovaikutuksen hallinnalla on merkittävä rooli. FENIXin kokonaislaajuus oli 91 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus oli 47 miljoonaa. Ohjelmassa oli projekteja 120 yritykseltä tai kunnalliselta organisaatiolta sekä 17 tutkimusorganisaatiolta. Tutkimus on ohjelman tavoitteiden mukaisesti ollut uutta luovaa, soveltavaa ja tuottanut kaupallistettavissa olevia hyötyjä. FENIXin erityisenä ansiona voidaan pitää sen kykyä käynnistää tietojenkäsittelyn aihepiirissä poikkitieteellistä uudenlaiseen ajatteluun perustuvaa tutkimusta. Tutkimusaineistona toimineen teknologiaohjelman loppuarviointiraportti on verkko-osoitteessa http://www.tekes.fi/julkaisut/FENIX_arviointi.pdf
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4748]