METODILLA ON MERKITYS - MUODOLLA ON MIELI Draamatyöskentely mielenterveyshoitotyön ammattikasvatuksessa

Abstract

Ammattikasvatuksessa ja erityisesti ammattikorkeakouluretoriikassa opetuksesta on tullut ohjaamista, tutorointia ja oppimisympäristöjen rakentamista. Didaktiset ratkaisut näyttävät samankaltaistuneen. Ne ovat tulleet riippumattomiksi oppimisen kohteena olevista ammatillisista taidoista. Opetuksen menetelmällisiä valintoja näyttäisi nykyisin ohjaavan etenkin talouspolitiikka ja tekniikan mahdollisuudet.

Tutkimuksessa tarkastellaan valitun didaktisen muodon merkitystä oppimisen kohteena oleville ammatillisille ihmissuhdetaitoidoille. Didaktista valintaa tutkimuksessa edustaa draama ja osallistava teatteri. Oppimisen kohteena on mielenterveyshoitotyön erityisosaaminen ja siinä vaadittavat psykoterapeuttiset valmiudet. Tutkimuksessa tarkastellaan draamaa opetuksen ja oppimisen näkökulmasta. Opetuksen näkökulmasta se merkitsee tutkijan opettajantoimintaan liittyvän käyttöteorian avaamista ja täsmentämistä. Oppimiskokemuksena draamaa tutkitaan opiskelijaryhmän puolentoista vuoden forumteatterimuotoisen kokeiluprojektin (opinnäytetyö/päättötyö)kautta.

Tutkimuksen tuloksena saadaan kuvausta draamasta ihmissuhdetaitojen ja erityisesti psykoterapeuttisten valmiuksien opiskelussa. Yleisemmin opetusmenetelmän merkitys avautuu tutkimuksessa kaksiosaisena: metodina ja muotona. Opetusmenetelmän taustalla näyttäisi olevan laajempi, muotoon kätkeytyvä ontologinen taso. Draamassa se liittyy pragmatistiseen taiteeseen: eettisyyteen, joka kietoutuu esteettis-pedagogiseen toimintaan.

Tutkimuksen päätelmänä voidaan sanoa: muodossa ja muodosta opitaan. Valitun didaktisen metodin sopivuus tavoitteena olevalle oppimiselle merkitsee asetettujen oppimistavoitteiden ja didaktisen muodon yhteensopivuutta. Draaman oppimispotentiaalit mielenterveyshoitotyön ammatillisessa koulutuksessa liittyvät etenkin itsetuntemuksen kasvuun, läsnäolotaidon, eläytymisen ja ryhmätyötaitojen oppimiseen.

Tutkimus nosti esiin ammattialakohtaisten didaktisten ratkaisujen erityisvaatimuksen. Ammattispesifiset taidot vaativat erilaisia didaktisia lähestymistapoja.

Ammattikorkeakoulujen opetuksessa tiedon painottuminen ei riitä tuottamaan taitavia taitajia. Ihmissuhdetyössä taitoa tarvitaan etenkin tunteiden alueella. Taiteilla tiedetään olevan suorin yhteys tunteisiin ja niiden taustalla oleviin arvoihin. Kuitenkin taiteiden osuus esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksissa on marginaalista lähiopiskelun vähentyessä. Didaktiset valinnat liittyvät myös opettajan ammattitaitoon. Opetus on opettajan työn taidetta (tekhne)ja opettajan työn luovinta aluetta ja edellyttää siksi autonomiaa.

DRAMA in MENTAL HEALTH NURSING education in university studies of applied sciences

The object of this study is didactics in vocational education, specifically drama and applied theatre as a didactic alternative in the education of mental health nursing.

The study examines drama in vocational education as a form and a method. The form means ontological presuppositions hidden in the methods, while the method means the didactic procedure selected (Gr. methodos: way). In nursing studies drama and applied theatre mean explorative activity, in which everyday aesthetics is intertwined with ethicism. The choice of the form of drama is determined by the aims and contents of the vocational education studies.

The aim of this study is to promote critical discussion of the didactics of vocational education. The task is to describe, interpret and understand the possibilities of drama and applied theatre in the vocational education of nursing. The learning potentials in drama are examined in relation to the psychotherapeutic skills needed in mental health nursing. In this study, these skills are confined to selfknowledge, empathic identification, therapeutic presence as well as cooperative and teamwork skills.

The study can be understood as an ontological analysis of drama in the vocational education of social and health care.

The research approach is related to the tradition of hermeneutic phenomenology. By means of description and interpretation, an attempt is made to build out of different elements of the material a holistic didactic understanding into the learning environment of vocational education. From the phenomenological point of view, the study focuses on drama as a phenomenon. Knowledge of the phenomenon is sought from meanings given by individuals to their experiences. Learning experiences generated by means of drama are examined through the 18-month-long thesis process of one student group. The students carried out their theses using the means of Forum Theatre. The learning experiences of the students are analysed by applying the method of phenomenological psychology. The study also involves the opening up and specification of the researcher s personal practical theory of didactics.

As a result of the study, a description is obtained of drama in the vocational education of human relations work. Its didactic relevance is twofold. 1. Drama requires aesthetic experience to generate learning hidden in its form. In nursing education, the essence of the drama form implies e g communality, ethicism intertwined with the aesthetic-pedagogical, identification, ability of being present and holistic learning. 2. The various methods of drama emphasize in different ways the learning potentials hidden in the form of drama. Drama methods can be used in vocational education to acquire e g self-knowledge, interactive and teamwork skills, development of self-expression, socio-cultural inspiration and empowerment. Drama is the experiential study of personal meaning relations. It can be understood as transformative learning. When creating metaphorical and authentic states, it opens up new perspectives, understanding and alternative ways of acting in the reality of human relations at the individual as well as community level.

Drama work is holistic and actional. Powerful emotions relate to the experiences. The emotions arise as well from togetherness in the group as from the nature, requirements, successfulness and accomplishment of the drama work. Basing on teamwork, drama trains group orientation. This may have the effect that a student oriented to individual-centered working feels him/herself left outside of the action.

The results of this study can be transferred at a broader context into all didactics of adult and vocational education and its development. The study also involves taking a position on views of man, knowledge and learning in the university of applied sciences as well as on the meaning of the didactic method and form.