Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Hämeen linnan linnoittaminen kustavilaisella ajalla 1772-1808

Koskinen, Pekka (2007)

 
Avaa tiedosto
978-951-44-6919-0.pdf (10.40Mt)
Lataukset: 



Koskinen, Pekka
Tampere University Press
2007

Suomen historia - Finnish History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2007-08-25
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6919-0
Tiivistelmä
Esillä olevassa tutkimuksessa pohditaan, mikä oli sisämaassa sijaitsevan Hämeen linnan asema ja merkitys Ruotsin strategiassa vuosina 1772-1808.

Tutkimuksen aikarajaus pohjautuu seuraaviin tapahtumiin: Sotilasylipäällikkö Stackelberg kirjoitti Kustaa III:lle 7.12.1772 kirjeen, jossa hän tiedusteli, eikö myös Hämeen linna tulisi saattaa puolustuskuntoon Viaporin tapaan. Linnoitustoimen budjettiehdotusta vuotta 1809 varten käsiteltiin 29.11.1808. Siinä ei mainita Hämeen linnaa eikä mitään muutakaan Suomen linnoitusta.

Stackelbergin kirjeen jälkeen tammikuussa 1773 uudeksi kuninkaallisen linnoitustoimen johtajaksi ja päämajoitusmestariksi valittiin Axel Magnus von Arbin, joka pian nimityuksensä jälkeen sai tehtäväkseen laatia suunnitelman Hämeen linnan puolustuskunnon kohentamiseksi. Toimeksianto tuli hyökkäysuhan alla, Tanska ja Venäjä suunnittelivat hyökkäystä Ruotsiin keväällä 1773, minkä vuoksi olen kutsunut suunnitelmaa "hätätilalinnoitussuunnitelmaksi". Se piti sisällään mm. jäisen kruunulinnan, joka olisi tullut Vanajaveden päälle. Vaikka tätä suunnitelmaa ei toteutettu, se oli voimassa aina tammikuun 1777 lopulle saakka.

Vuonna 1776 von Arbin sai tehtäväkseen laatia uuden suunnitelman Hämeen linnan puolustuskunnon kohentamiseksi. Suunnitelma valmistui 15.12.1776 ja hyväksyttiin 30.1.1777. Työt Hämeen linnassa alkoivat keväällä 1777 ja jatkuivat aina Ruotsin ajan loppuun saakka. "Hätätilalinnoitussuunnitelma" oli bastionilinnoitussuunnitelman esiaste, vaikka olikin itsenäinen suunnitelma. Edellinen pitää sisällään elementtejä, jotka jälkimmäinen toteutti. Niistä on syytä mainita puolustussyvyyden kasvu ja kaponieeri. Lisäksi edellinen on osittain bastionimainen. Tutkimus osoittaa, että ruotsalaiset rakensivat Hämeen linnan bastionilinnoituksen valmiiksi Suomen sotaan (syttyi 21.2.1808) mennessä. Tämän lisäksi Suomen sotaan mennessä valmistuivat kaupungin uuden paikan länsipuolelle ns. Turuntien skanssi ja itäpuolelle ns. Siltaskanssi sekä vallihauta kaupungin uuden paikan ympärille. Kaupunki oli varavaruskunta, sillä sinne majoitettiin sotilaita. Majoitusrasitus jatkui vielä Venäjän vallan aikana. Kaupungin ympärille tulevista puolustuslaitteista oli puhunut jo sotilasylipäällikkö Stackelberg vuonna 1776 valmistuneessa sotilassuunnitelmassaan.

Esillä olevassa tutkimuksessa pohditaan, mikä oli sisämaassa sijaitsevan Hämeen linnan asema ja merkitys Ruotsin strategiassa kustavilaisella ajalla (1771-1809). Tutkimuksen aikarajaus on seuraava: Uusi sotilasylipäällikkö Stackelberg kirjoitti 7.12.1772 Kustaa III:lle kirjeen, jossa hän tiedusteli, eikö myös Hämeen linnan puolustuskuntoa tulisi kohentaa Viaporin tapaan. Tiedossa nimittäin oli, että Tanska ja Venäjä suunnittelivat hyökkäystä Ruotsiin keväällä 1773 palauttaakseen vuoden 1720 hallitusmuodon maassa voimaan. Marraskuussa 1808 käsiteltiin linnoitustoimen budjettiehdotusta vuotta 1809 varten. Siinä ei enää mainittu Hämeen linnaa eikä mitää muutakaan Suomen linnoitusta.

Tammikuussa 1773 uudeksi kuninkaallisen linnoitustoimen johtajaksi ja päämajoitusmestariksi valittiin Axel Magnus von Arbin. Hän sai tehtäväkseen laatia suunnitelman Hämeen linnan puolustuskunnon kohentamiseksi. Suunnitelma valmistui 10.3.1773 ja hyväksyttiin viisi vuorokautta myöhemmin. Se oli voimassa aina 30.1.1776 saakka, jolloin uusi bastionilinnoitussuunnitelma hyväksyttiin. Sen laatimisen von Arbin oli saanut tehtäväkseen vuoden 1776 alkupuolella, se valmistui 15.12.1776 ja hyväksyttiin 30.1.1777.

Olen vuoden 1773 linnoitussuunnitelmaa kutsunut "hätätilalinnoitussuunnitelmaksi", koska se laadittiin kiireessä hyökkäysuhan alla. Siinä on elementtejä, jotka antavat aiheen kutsua sitä bastionilinnoitussuunnitelman esiasteeksi. Tällaisia elementtejä ovat bastionimaisuus, puolustussyvyyden kasvu ja kaponieeri.

Bastionilinnoitussuunnitelman käytännön toteuttaminen alkoi keväällä 1777. Linnoitustyöt jatkuivat Ruotsin ajan loppuun saakka. Tänä aikana suunnitelma saatiin toteutettua. Hämeen linnan bastionilinnoitusta eivät siis venäläiset rakentaneet valmiiksi. Lisäksi Suomen sotaan mennessä valmistui kaksi skanssia, Turuntien skanssi kaupungin uuden paikan länsipuolelle ja Siltaskanssi itäpuolelle, ja vallihauta kaupungin uuden paikan ympärille. Linnoitustoiminta oli varsin aktiivista aina vuoteen 1784 saakka, jolloin päämajoitusmestari von Arbin erotettiin. Kustaan sodan (1788-1790) jälkeen linnoitustoiminta hiljeni, joskaan ei loppunut.

von Arbinin vuonna 1767 valmistuneesta sotilassuunnitelmasta alkaen Hämeen linna nähtiin merkittävänä linnoituksena strategisesti merkittävän sijaintinsa perusteella. Tällainen käsitys oli vallalla aina vuoteen 1782 saakka, jolloin sotilasylipäällikkö Fredric Posse esitti linnoitustöiden lopettamista Hämeen linnassa. Sen jälkeen linnaa pidettiin lähinnä rasitteena. Sen linnoitusmäärärahat supistuivat Kustaan sodan jälkeen merkittävästi. Määräraharenessanssin se koki kahdeksan vuorokautta ennen Suomen sodan puhkeamista.

Hämeen linna ja Hämeenlinnan kaupunki olivat Kustaa III:n suosiossa. Tämä näkyy siitä, että kuningas vieraili alueella peräti neljästi, valtakunnan linnoitustoimen johtaja laati kahdesti linnan puolustuskunnon kohentamissuunnitelman ja kaupungin uuden paikan asemakaavan, hoviarkkitehti Desprez suunnitteli kaupungin uuden kirkon, kuningas myönsi siihen rahaa ja avusti myös uuden sillan rakentamisessa vain muutaman esimerkin mainitakseni.

Hämeen linna oli kolmessa vuosikymmenessä kokenut huomattavan muodonmuutoksen. Sotilasylipäällikkö Stackelbergin vuonna 1772 Kustaa III:lle lähettämän Hämeen linnan tilaa koskeneen raportin mukaan linnoitus oli surkeassa kunnossa. Sen puolustuskyky oli olematon. Suomen sodan aattona tilanne oli toinen. Vaikka rakenteissa ja rakennuksissa olikin tapahtunut ränsistymistä, oli linnoituksen puolustuskyky kolmen vuosikymmenen aikana tehtyjen muutostöiden ansiosta huomattavasti kohentunut. Hämeen linnasta oli tullut todellinen place d'armes, tukilinnoitus, sellainen, jollaiseksi päämajoitusmestari von Arbin sen halusi.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [5022]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste