Decentralisation policy in Cambodia: exploring community participation in the education sector
Pellini, Arnaldo (2007)
Pellini, Arnaldo
Tampere University Press
2007
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2007-08-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6978-7
https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6978-7
Tiivistelmä
Tämä tutkimus erittelee yhteisöjen osallistumisen ominaispiirteitä Kambod an maaseutu kouluissa. Tutkimus tarkastelee hallinnon hajauttamisen, joka koulutuksen osalta on toteutettu pääasiassa kahden ohjelman; koulujen klusterionnin ja Priority Action Program ohjelman kautta, luomia osallistumisen mahdollisuuksia. Vaikka institutionaaliset puitteet yhteisöjen osallistumiselle ovat verrattain uusia, kambod alaiset yhteisöt, kahdestakymmenestäviidestä poliittisen sekasorron vuodesta huolimatta, ovat tarjonneet tukea kouluille perinteisten kouluyhdistysten kautta. Määrittäessään yhteisöjen jäsenten välisiä horisontaalisia suhteita ja kollektiivisen toimiman muotoja, sekä vertikaalisia suhteita yhteisöjen, koulujen ja hallinnollisten toimielinten välillä tutkimus tukeutuu sosiaaliseen pääoman teorioihin.
Tutkimus on toteutettu kahdella tasolla. Poliittisten ohjelmien analyysi sisältää kirjallisuuskatsauksen sosiaalisen pääoman teoriaan, hallinnon hajauttamisen periaatteisiin, Kambo an historiaan, Kambo an hallituksen toteuttamiin hallinnon hajauttamisohjelmiin, ja Kambo an inhimillisen kehityksen profiiliin. Toinen paikallisen tason analyysi kuvaa yhteisön osallistumisen tapoja, normeja ja arvoja pakalliskehityksessä ja kouluissa Kampong Thomin läänissä. Tutkimuksen empiirinen kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen aineisto on kerätty; observoimalla, kyselylomakkeiden ja tarkistuslistojen avulla, kehityshankkeiden seuranta-aineistoista, sekä haastattelemalla yhteisön jäseniä, paikallisvirkamiehiä ja kehitysyhteistyöntekijöitä.
Tulokset Kampong Thomin läänistä osoittavat paikallisten yhdistysten, ja erityisesti pagodojen (Buddhalainen luostari) yhteydessä toimivien yhdistysten, edustavan ensimmäisiä siviilisodan ja Punaisten Khmerien aikakauden päätyttyä 1970 elpyneitä yhteisöllisen toiminnan muotoja. Jäsenten väliset suhteet näissä perinteisissä yhdistyksissä ovat vankat ja perustuvat keskinäiseen luottamukseen. Jäsenten keskinäisten siteiden muodostama sosiaalinen pääoma onkin tukemassa yhteisöjen osallistumista mukaan lukien avunantoa kouluille. Samaan aikaan yhteydet perinteisten kouluyhdistysten ja muiden yhteisön sisällä toimivien ryhmien välillä ovat kuitenkin yhä heikot. Tämän lisäksi epäluottamus kouluviranomaisia kohtaan ja vanhempien haluttomuus osallistua koulutuksen kehittämiseen haittaa institutionaalisen sosiaalisen pääoman kehittämistä koulujen ja perinteisten kouluyhdistysten välillä.
Tämän tutkimuksen päätelmänä perinteisten yhdistysten osallistuminen koulujen sisäiseen päätöksentekoon ja koulutuksen sisältöön on vähäistä, vaikka ne tarjoavatkin merkittävää aineellista tukea ja lahjoituksia kouluille. Sodan aiheuttama trauma ja Kambo an yhteiskunnalliset ja kulttuuriin luomat normit selittävät osaltaan demokraattisten osallistumisen muotojen puuttumisen. Lisäksi hallinnon hajauttaminen koulutussektorilla on tähän asti toteutettu ohjelmien kautta, jotka luovat uusia komiteoita ja neuvostoja tukemaan yhteisön osallistumista kouluissa. Nämä uudet rakenteet eivät ole saaneet samanlaista asemaa ja luottamusta yleisöissä kuin paikalliset perinteiset kylä- ja kuntatason yhdistykset.
Tutkimus on toteutettu kahdella tasolla. Poliittisten ohjelmien analyysi sisältää kirjallisuuskatsauksen sosiaalisen pääoman teoriaan, hallinnon hajauttamisen periaatteisiin, Kambo an historiaan, Kambo an hallituksen toteuttamiin hallinnon hajauttamisohjelmiin, ja Kambo an inhimillisen kehityksen profiiliin. Toinen paikallisen tason analyysi kuvaa yhteisön osallistumisen tapoja, normeja ja arvoja pakalliskehityksessä ja kouluissa Kampong Thomin läänissä. Tutkimuksen empiirinen kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen aineisto on kerätty; observoimalla, kyselylomakkeiden ja tarkistuslistojen avulla, kehityshankkeiden seuranta-aineistoista, sekä haastattelemalla yhteisön jäseniä, paikallisvirkamiehiä ja kehitysyhteistyöntekijöitä.
Tulokset Kampong Thomin läänistä osoittavat paikallisten yhdistysten, ja erityisesti pagodojen (Buddhalainen luostari) yhteydessä toimivien yhdistysten, edustavan ensimmäisiä siviilisodan ja Punaisten Khmerien aikakauden päätyttyä 1970 elpyneitä yhteisöllisen toiminnan muotoja. Jäsenten väliset suhteet näissä perinteisissä yhdistyksissä ovat vankat ja perustuvat keskinäiseen luottamukseen. Jäsenten keskinäisten siteiden muodostama sosiaalinen pääoma onkin tukemassa yhteisöjen osallistumista mukaan lukien avunantoa kouluille. Samaan aikaan yhteydet perinteisten kouluyhdistysten ja muiden yhteisön sisällä toimivien ryhmien välillä ovat kuitenkin yhä heikot. Tämän lisäksi epäluottamus kouluviranomaisia kohtaan ja vanhempien haluttomuus osallistua koulutuksen kehittämiseen haittaa institutionaalisen sosiaalisen pääoman kehittämistä koulujen ja perinteisten kouluyhdistysten välillä.
Tämän tutkimuksen päätelmänä perinteisten yhdistysten osallistuminen koulujen sisäiseen päätöksentekoon ja koulutuksen sisältöön on vähäistä, vaikka ne tarjoavatkin merkittävää aineellista tukea ja lahjoituksia kouluille. Sodan aiheuttama trauma ja Kambo an yhteiskunnalliset ja kulttuuriin luomat normit selittävät osaltaan demokraattisten osallistumisen muotojen puuttumisen. Lisäksi hallinnon hajauttaminen koulutussektorilla on tähän asti toteutettu ohjelmien kautta, jotka luovat uusia komiteoita ja neuvostoja tukemaan yhteisön osallistumista kouluissa. Nämä uudet rakenteet eivät ole saaneet samanlaista asemaa ja luottamusta yleisöissä kuin paikalliset perinteiset kylä- ja kuntatason yhdistykset.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4747]